Kainuu on positiivisen aallon harjalla — seuraavaksi tarvitaan yliopistokoulutusta

Kainuussa menee tällä hetkellä hyvin ja laajalla rintamalla. Myönteisen vireen uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Kajaani
Maisema Vuokatinvaaralta
Aluekehitysjohtajan mukaan Kainuulla on hyvät tulevaisuuden näkymät. Jarmo Nuotio / Yle

Vielä neljä vuotta sitten Kainuuseen valmisteltiin nopean rakennemuutoksen ohjelmaa, kun silloinen Talvivaara oli vaikeuksissa. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen.

Avoimia työpaikkoja on yli viisisataa, ja vuoteen 2030 mennessä arvioidaan syntyvän lähes 4000 uutta työpaikkaa. Kainuun aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas sanoo, että viime vuosina on onnistuttu monella eri taholla. Muun muassa kaivos- ja konesalipuolelle on tehty isoja investointeja.

– Peliala ja tekoäly ovat kasvavia toimialoja, myös matkailu on ollut kasvussa ja kemiallisella puolella mietitään tekstiiliteollisuudelle biopohjaisia raaka-aineita, listaa Ponnikas.

Silti laakereilla lepäämiseen ei ole aikaa. Ratkaistavien asioiden listalla ovat työvoiman saatavuus, investointien toteuttaminen ja maakunnan saavutettavuus.

Yhtenä ongelmana on myös väkiluvun pieneneminen. Maakunnan väkiluku väheni vuoden takaisesta yli 700 asukkaalla.

Näihin haasteisiin haetaan toimenpiteitä valtioneuvoston tukemalla ja kaksi vuotta kestävällä siltahankkeella, jonka toteutustapa ja suuntaviivat selviävät tammikuun lopulla.

– Lisäksi voimme tehdä yhdessä hankkeita, joiden avulla haetaan työvoimaa ulkomailta, tehdä kansainvälistä rekrytointia ja vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa, mainitsee Ponnikas.

 Kainuun aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas
Kainuun aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas haluaa Kainuuseen yliopistotasoista koulutusta.Timo Sihvonen / Yle

Ponnikkaan mukaan iso haaste on se, että Kainuusta puuttuu pysyvä perustutkintoa antava yliopistokoulutus. Aluekehitysjohtajan mielestä nyt on hyvä mahdollisuus saada tämä haaste murrettua, kun KaiCell Fibers suunnittelee biojalostamoa Paltamoon.

Samalla voitaisiin synnyttää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä saada yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkimusta.

– Siihen yhteyteen saataisiin tohtori-, maisteri- ja DI-koulutusohjelmia. Näin saadaan sellaiset näkymät, että nuoret voivat täällä opiskella, valmistua ja heillä on ympärillä työmarkkinat, johon voi työllistyä, sanoo Ponnikas.