Itärajalle ei tule villisika-aitaa – aita ei välttämättä estäisi afrikkalaisen sikaruton leviämistä

Lisäksi villisika-aita vaikuttaisi selvityksen perusteella haitallisesti eläimistöön.

sikarutto
villisika
Pentti Myllys

Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ei rakenneta villisika-aitaa.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan itärajalle rakennettava aita ei pystyisi estäämän villisian ja sitä kautta afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämistä Suomeen.

Selvityksen perusteella aitaa on erittäin vaikea saada täysin tiiviiksi, joten sen merkitys afrikkalaisen sikaruton leviämisriskin pienentäjänä on kyseenalainen.

Takeita ei ole myöskään siitä, että aita pidättelisi vahvaa villisikaa.

Selvitettävä aita oli sinkittyä panssariverkkoa. Maan päällä sen korkeus olisi ollut kaksi metriä. Maahan aitaa olisi upotettu 30 sentin syvyyteen.

Haitallisia vaikutuksia eläimistöön molemmin puolin rajaa

Rajalla sijaitseva aita vaikuttaisi haitallisesti Suomen sekä myös koko Fennoskandian ja läntisen Euraasian eläimistöön.

Vaikutuksia tulisi etenkin lajeille, jotka ovat levinneet raja-alueiden molemmille puolille. Näitä ovat muun muassa suurpedot ja hirvieläimet.

– Keskustelua aidan rakentamisesta itärajalle ei ole enää tarvetta jatkaa, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toteaa.

Kustannusarvio yli 10 miljoonaa euroa

Villisika-aidan rakentaminen ei olisi halpaa puuhaa.

Vähimmäisvaatimukset täyttävä aita paikalleen asennettuna maksaisi arviolta 30 000 – 32 000 euroa kilometriltä.

Aitaa pitäisi rakentaa arviolta 500 kilometrin matkalle Virolahdelta Kuhmoon, joten kustannus olisi arviolta 15 miljoonasta 16 miljoonaan euroa.

Kustannusarviossa ei ole mukana raivauskustannuksia, ylläpitoa eikä maanvuokraa tai mahdollisia pakkolunastuksia.

Maa- ja metsätalousministeriö pyysi syksyllä 2018 Luonnonvarakeskusta selvittämään kaavaillun villisika-aidan ekologisia vaikutuksia. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira arvioi selvityksessä, kuinka tehokkaasti aidalla voidaan torjua afrikkalaisen leviämistä Suomeen.

Tautia torjutaan muilla keinoilla

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä voidaan pienentää tutkimalla sairaat ja kuolleet eläimet nopeasti.

– Myös metsästyksellä voidaan vaikuttaa taudin ehkäisemiseen, Husu-Kallio sanoo tiedotteessa.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli tammikuussa 2018 noin 3155 villisikaa. Seuraava kanta-arvio julkistetaan helmikuussa.

Afrikkalaisen sikaruton leviämistä ehkäistään myös rajanylityspaikoilla.

Vaalimaan rajanylityspaikalla aloitti viime kesänä työskentelynsä Suomen ensimmäinen elintarvikkeita etsivä tullikoira Aino.

Koira etsii matkustajien tuomia luvattomia eläinperäisiä elintarvikkeita, joiden mukana muun muassa afrikkalainen sikarutto voi levitä Suomeen.

Tulli aloittaa tänä vuonna toisen ruokakoiran kouluttamisen. Se aloittaa työskentelyn Helsinki–Vantaan lentoasemalla näillä näkymin kesällä 2020.

Rajanylityspaikoille tulee tänä vuonna muun muassa afrikkalaisesta sikarutosta kertovia infotauluja sekä niin sanottuja katumusroskiksia.