Talouskasvu hyytyy 2019 – ensi vuonna Suomi on Pohjolan heikoin, arvioi Danske Bank

“Riski on, että ennuste on liian myönteinen”, arvioi Pasi Kuoppamäki. Applen tulosvaroitus saattoi olla merkki käänteestä.

talouskasvu
Lentokone nousee Schipholin kentältä, ympärillä kentän valoja ja kiitotien märkä asvaltti.
Ei enää nousukiitoa. Muun muassa eurooppalaisten lentoyhtiöiden kannattavuus on viime aikoina heikentynyt toisin kuin yhdysvaltalaisten kilpailijoidensa. Myös konkursseja on ollut useita.Koen van Weel / EPA

Uusi vuosi alkaa paljon synkemmissä merkeissä kuin 2018. Vielä viime vuonna Suomen talous kasvoi selvästi yli kahden prosentin vauhtia, mutta tänä vuonna jäädään useimpien suhdanne-ennusteiden mukaan selvästi alle kahden prosentin kasvuun.

Pohjoismainen pankkijätti Danske Bank laski perjantaina Suomen talouden alkaneen vuoden kasvuennustettaan kahdesta prosentista 1,7 prosenttiin. Ensi vuodelta pankki odottaa 1,5 prosentin kasvua.

Puolitoista prosenttia on pankin mukaan lähellä Suomen pitkän tähtäimen kasvupotentiaalia. Se on myös Pohjoismaiden heikoin esitys.

Tänä vuonna Suomen kasvu on pankin mukaan vielä Ruotsin edellä.

Pankin mukaan talouden toipumisen, alhaisen inflaation ja matalien korkojen aika on päättymässä. Samalla Pohjoismaiden vientivetoiset taloudet kärsivät maailmantalouden hiipumisesta ja investointien hyytymisestä.

– Riski on, että tämäkin ennuste on liian positiivinen, arvioi pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Ylelle.

Vaaran merkit

Pasi Kuoppamäen mukaan pankin ennuste on koottu vuodenvaihteen tietojen perusteella. Nyt sitä voi pitää jo varovaisena.

– Raportin lukkoon lyömisen jälkeen tullut data tukee käsitystä siitä, että maailmantalouden kasvun hidastuminen voi olla ennakoituakin nopeampaa, Kuoppamäki sanoo.

Kontit kulkevat Qingdaon satamassa.
Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota hyydyttää jo USA:n talouskasvua.Wu Hong / EPA

Euroopassa menee Kuoppamäen mukaan Kiinaa ja Yhdysvaltoja heikommin monen yhtä aikaa vaikuttavan tekijän vuoksi.

Saksa on Euroopan talouden moottori, mutta sen autoteollisuudella on ongelmia. Lisäksi Euroopassa on useita maita, jotka eivät missään vaiheessa päässeet viime vuosina koettuun maailmantalouden kasvuun mukaan.

Yksi näistä maista on ongelmainen Italia.

Kauppasodat taas himmentävät Euroopan teollisuuden vientinäkymiä, mikä heijastuu yritysten investointihaluihin.

USA:ssa menee yhä parhaiten

Yhdysvaltain teollisuustuotannon tuoreimmat luvut olivat markkinoille suuri pettymys, tuotanto laski alimmalle tasolleen kahteen vuoteen (siirryt toiseen palveluun).

– Yhdysvaltain osalta olemme yhä optismistisia, mutta uudet luvut toki voisivat antaa syytä hieman heikompaankin ennusteeseen, Kuoppamäki sanoo.

Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota ei ole Kuoppamäen mukaan vielä näkynyt maailmantalouden isoissa luvuissa, mutta Applen lisäksi lienee muitakin yrityksiä, jotka ovat virittäneet sijoittejien tulosodotukset liian korkealle.

Applen keskiviikon tulosvaroitus oli esimerkki siitä, että Kiinan talouskasvun hyytyminen sekä Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota näkyvät yritysten tuloksissa.

– Apple on ajan merkki. Siltä ei ole totuttu saamaan tulosvaroituksia.

Vielä ei puhuta taantumasta

Suomen kannalta suurin ongelma on, että euroalueen talouskasvu on hidastunut viime kesästä asti. Syksyllä euromaiden talous kasvoi enää 0,2 prosentin vauhtia. Tähän huomion kiinnitti myös Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju Ylen Aamu-tv:ssä perjantaina.

– En vielä halua puhua taantumasta, mutta ilman muuta käynnissä on merkittävä talouskasvun hidastuminen. Jotkut lyhyen tähtäimen ennusteet odottavat Euroopalle jopa nollakasvua, mutta minä en sitä vielä virallisiin ennusteisiimme laita, Kangasharju totesi.

On syytä muistaa, että kyse on yhä kasvusta. Varsinaista taantumaa ei povaa sen enempää Dansken Kuoppamäki kuin Nordean Kangasharjukaan.

Kasvun hyytyminen vie kuitenkin jatkossa pohjaa muun muassa työllisyyden parantumiselta. Se on ollut viime vuodet Suomen vahvuus.

Danske Bankin mukaan tänä vuonna Suomen etuna on kotitalouksien yhä kasvava ostovoima. Suomessa ei myöskään ole Danske Bankin mukaan asuntojen hintakuplia – eivätkä kuluttajat ole niin velkaantuneita kuin muissa Pohjoismaissa.