Keski-Euroopan helteillä yllättävä vaikutus – halpalentoyhtiö avaa lentoreitin Suomeen kuumista kesistä kärsiville keskieurooppalaisille

Ryanairin uusi reitti Berliinin ja Lappeenrannan välillä kiinnostaa matkanjärjestäjiä, jotka voivat nyt aloittaa ryhmämatkat Saimaalle.

matkailu
Saksalaispariskunta melomassa Saimaalla.
Saksalaispariskunta melomassa Saimaalla.Kari Kosonen/Yle

Halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti perjantaina, että se avaa huhtikuun alussa suorat lennot Berliinin ja Lappeenrannan välillä.

Lennot jatkuvat lokakuun lopulle, mutta Lappeenrannan lentoasema käy neuvotteluja reitin saamisesta ympärivuotiseksi.

– Reitti palvelee koko eteläistä Saimaata, ja suorilla lennoilla tulee matkustajia Lappeenrannan lisäksi Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan seuduille, sanoo lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

Kesäinen näkymä Saimaalta Lappeenran satamaan.
Turisteja soutelemassa Lappeenrannan satamassa.Kari Kosonen/Yle

Ensimmäisenä kautena tavoitteena on tuoda Berliinistä suorilla lennoilla Saimaalle lomalle hieman yli 3 000 saksalaisturistia.

– Omatoimimatkailijoiden lisäksi matkanjärjestäjät ovat kiinnostuneita tuomaan pieniä turistiryhmiä Saimaalle, sanoo matkailun markkinointiyhtiön GoSaimaan johtaja Juha Sorjonen.

Keski-Euroopasta pakoon paahtavaa hellettä

Lentoyhtiöt etsivät uusia kohteita kuumista kesistä kärsiville keskieurooppalaisille, ja kiinnostus Saimaata kohtaan on kasvussa.

Ryanair lentää Lappeenrantaan kesällä 2019 Saksasta, Italiasta ja Kreikasta. Myynnissä on lähes 68 000 lentopaikkaa.

– Viime kesänä Italiasta, Kreikasta ja Espanjasta tulevien lomailijoiden määrä lisääntyi Saimaalla. Syynä oli kotimaan helle, jota pakoon monet lähtivät Saimaalle, sanoo johtaja Juha Sorjonen..

Ryanairin kone lähdössä Bergamoon Lappeenrannan kentältä.
Matkustajia nousemassa Milanon Bergamoon lähtevään koneeseen. Tommi Parkkinen / Yle

Lennot myyneet hyvin

Käytännössä Ryanairin lennot Milanon Bergamosta Lappeenrantaan olivat koko viime kesän lähes loppuunmyytyjä.

Vajaa kolmannes reitin matkustajista oli Saimaalle saapuvia turisteja. Ateenan lennoilla kreikkalaisten matkailijoiden osuus oli pienempi.

Tähän asti pienten matkanjärjestäjien on ollut käytännössä mahdotonta tuoda ryhmiä Saksasta Saimaalle, koska asiakasmäärät eivät riitä kokonaisen charter-lennon vuokraamiseen saati kesäkauden kestävään lentosarjaan.

– Ehdottomasti suorat yhteydet ovat suuri etu ja parantavat saavutettavuutta. Nyt matkanjärjestäjät voivat varata koneista kiintiöitä, jatkaa Sorjonen.

Mies höyrylaiva S/S Paul Wahlin kannella.
Matkailija nauttii laivamatkasta Saimaalla. Tommi Parkkinen / Yle

Pieniä ryhmiä Saimaalle

Saimaasta ei ole tarkoitus tehdä Lapin kaltaista massaturismin kohdetta, vaan matkanjärjestäjien kanssa neuvotellaan pienistä 5–15 hengen ryhmistä. Työtä on tehty jo muutaman vuoden ajan, ja tuloksia odotetaan tänä kesänä.

– Ne voivat olla esimerkiksi työ- tai kaveriporukoita, jotka tulevat katsomaan vaikkapa Imatranajoja tai vuokraavat pariksi viikoksi mökin jostain päin Saimaata.

Pienille ryhmille räätälöitävät valmismatkat ovat nouseva trendi Keski-Euroopassa. Saksassa toimii matkanjärjestäjiä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi erä- tai kalastusmatkailuun. Myös slow tourism eli ns. hidas matkailu lisää suosiotaan.

Matkustajalaiva Saimaan kanavalla.
M/S Carelia Saimaan kanavassa matkalla Viipuriin.Pasi Tapanainen/ Yle

Eteläisen Saimaan alueen matkailuyhtiöt GoSaimaa ja Visit Saimaa ovat markkinoineet yhdessä Visit Finlandin kanssa Saimaan aluetta lähinnä saksankielisessä Keski-Euroopassa. Nyt markkinointia keskitetään uuden reitin myötä Berliinin alueelle.

Matkailun markkinointiyhtiöiden lisäksi matkailuyrittäjät neuvottelevat suoraan matkanjärjestäjien kanssa.

– Teemme yhteistyötä saksalaisten matkanjärjestäjien kanssa niin, että saisimme viisumivapaille Venäjän risteilyille enemmän risteilyturisteja jo tänä kesänä, sanoo varustamo Saimaa Travelin toimitusjohtaja Kirsti Laine.

Saksalaisturistit korvaavat heikentyvän ruplan myötä vähentynyttä venäläisten laivamatkailua. Lisäksi ryhmiä on tarkoitus viedä Saimaalle, jossa Lappeenrannan ja Savonlinnan välisten risteilyjen määrä lisääntyy.

M/S Puijo Kerman kanavassa Heinävedellä.
M/S Puijo Kerman kanavassa Heinävedellä.Saimaan Laivamatkat Oy

Lappeenrannasta eteläisen Suomen low cost -kenttä

Tänä vuonna Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee noin 70 000 matkustajaa, kun mukaan lasketaan matkanjärjestäjien tilauslennot.

Tämä tarkoittaa matkustajamäärän yli kaksinkertaistumista viime vuodesta, sillä vuonna 2018 matkustajia oli 33 489.

Vielä muutama vuosi sitten kentän toiminta oli käytännössä keskeytynyt, kun reittilentoja ei ollut lainkaan. Kenttä siirtyi Finavialta lopulta Lappeenrannan kaupungin omistukseen.

Liikematkustuksen sijaan kenttää kehitetään nyt matkailupainotteisena lentoasemana yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa. Toimintatavan muutoksen myötä Ryanair keskittää Suomen-lentojaan Lappeenrantaan. Ryanairin avaus on tuomassa kentälle muitakin yhtiöitä.

– Lentoyhtiöille on edullisempaa lentää Lappeenrantaan, kuin muille eteläisen Suomen kentille, toteaa lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

lappeenrannan lentosema lpp airport eflp
Lappeenrannan lentoasemaJari Tanskanen / Yle

Berliinin ja Lappeenrannan välisen reitin avaamista vauhdittivat myös ennakkolaskelmat venäläisten kasvavasta matkustuksesta.

– Berliinissä asuu suuri venäläisyhteisö, ja Pietarista matkustetaan paljon Saksaan. Vaikka Pietarin Pulkovosta on suoria lentoja Berliiniin, kysyntää riittää myös Lappeenrannan kautta.

Lentoyhtiöt hyvittävät päästöjä

Kasvava lentomatkustus lisää lentoliikenteen päästöjä. Suomi on mukana kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmässä Corsiassa, jolla pyritään vuodesta 2020 alkaen pysäyttämään lentoliikenteen päästöjen kasvu. Päästöjä verrataan vuosien 2019–2020 keskiarvoon. Tällöin lentoyhtiöiden pitää hyvittää kasvu ostamalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta (siirryt toiseen palveluun).

Lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Esko Jämsä / AOP

Päästöjen vähentämiseen pyritään myös biopolttoaineiden ja energiatehokkaan lentotoiminnan avulla.

– Lappeenrantaan tulevat lennot eivät käytännössä joudu lainkaan odottamaan laskeutumisvuoroa, vaan pääsevät laskuun suoraan. Koneiden rullausmatkat ovat myös lyhyet, ja nämä vähentävät olennaisesti päästöjä, sanoo Lappeenrannan Lentoasema oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.