Tulisiko Suomen vetää sotilaansa Irakista ja Afganistanista? Poliitikot vastaavat

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavat poliitikot eivät näe syytä Suomen vetäytymiseen konfliktimaista. Tilanne arvioidaan uudelleen, jos Yhdysvallat vähentää sotilaidensa määrää.

kriisinhallinta
Ruotsin ja Suomen sotilaita ISAF -joukoissa.
Ruotsin ja Suomen sotilaita ISAF –joukkojen seremonioissa AfganitaninMazar-e-Sharifissa vuonna 2014.Mirwice Sahel / AFP

Suomi on pienellä osuudellaan mukana maailman sodissa. Mutta tulisiko näin olla?

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä "suomalaisjoukkojen kotiuttamista Irakista ja Afganistanista pitää harkita vakavasti".

– Näihin sotiin osallistuminen ei nykyisin näyttäisi edistävän Suomen tavoitteita ­eikä lisäävän suomalaisten turvallisuutta. Siksi asiaa on arvioitava ­uudelleen, tutkija kirjoitti Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) perjantaina.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan poliittisessa johdossa vetäytymiseen ei toistaiseksi nähdä syytä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) muistuttaa, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti sotilasoperaatioiden jatkosta kesäkuussa.

– Osallistuminen nähtiin tarpeellisena ja keskustelu oli pääosin yksimielistä. Vain vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli asiasta eri mieltä.

Jussi Niinistö
Puolustusministeri Jussi Niinistö.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos Yhdysvallat alkaa vetäytyä Lähi-idän konfliktimaista. Yhdysvallat on ilmoittautunut vähentävänsä joukkojensa määrää voimakkaasti Syyriassa ja Afganistanissa.

Tässä tilanteessa Suomen joukkojen läsnäolo alueilla arvioitaisiin uudelleen. Erityisesti turvallisuussyistä.

– Jos Yhdysvallat poistuisi Afganistanista, Taliban saisi lisää höyryä koneeseen. Todellinen sekasorto voisi siintää horisontissa, puolustusministeri Niinistö arvioi.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) on samoilla linjoilla. Yhdysvalloilla on Afganistanissa noin 14 000 sotilasta. Määrän puolittuminen heijastuisi välittömästi turvallisuustilanteeseen, Kanerva sanoo.

– Suomen politiikka ei voi perustua Trumpin näkökannoille. Mutta jos Afganistanin turvallisuustilanne muuttuu dramaattisesti, ei ole varaa jättää suomalaisia sotilaita oman onnensa nojaan.

Ilkka Kanerva.
Ilkka Kanerva.Yle

Suomen osallisuudella kansainvälisiin sotaoperaatioihin on monia syitä.

Ensimmäinen on se, että kriisinhallintaoperaatioiden toivotaan edistävän konfliktimaiden vakautumista ja Suomi haluaa tehdä oman pienen osansa.

– Ei kai kukaan niin lapsenuskoisesti suhtaudu, että tämä (Suomen osallisuus operaatioihin) ratkaisisi nämä kysymykset. Mutta niillä kyetään kuitenkin hillitsemään, sanoo Kanerva.

Salonius-Pasternak perustelee Suomen vetäytymisen tarvetta muun muassa sillä, että Afganistania ja Irakia ei ponnisteluista huolimatta ole saatu vakautettua. "Kaaosta Irakissa ja Afganistanissa ei ole saatu hallintaan", tutkija kirjoittaa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) toteaa, että ilman kansainvälisiä operaatioita tilanne voisi olla maissa vielä huonompi.

– Kenelläkään ei ole vastausta siihen, kuinka sitten kävisi jos ulkomaiset turvallisuusjoukot vedettäisiin pois. Jos Afganistaniin syntyy tyhjiö jossa terroristit pääsisi kehittämään omaa toimintaa, se voisi ulottua sieltä käsin Lähi-itään ja mahdollisesti Eurooppaan, Vanhanen sanoo.

Suomella on Afganistanissa noin 40 sotilasta Naton Resolute Support -kriisihallintaoperaatiossa.

Matti Vanhanen
Matti VanhanenAntti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Syyriassa Suomella ei sotilaita ole. Yhdysvaltojen vetäytyminen Syyriasta voivat kuitenkin heijastua suoraan Irakiin. Jos esimerkiksi terroristijärjestö Isis voimistuisi Syyriassa, Irakin turvallisuustilanne voisi myös muuttua.

– Jos Trumpin toimenpiteet on toteutuakseen, Syyrian tilanne on sitten uudessa valossa, sanoo Ilkka Kanerva.

Suomella on Irakissa 80 sotilaskouluttajaa kouluttamassa Irakin kurdien peshmerga-joukkoja.

Vakauttamishaluihin sisältyy myös sisäpoliittinen motiivi: Irak ja Afganistan ovat olleet merkittävimpiä turvapaikanhakijoiden lähtömaita.

– Muistamme vuosien 2015–2016 kansainvaelluksen, eli maahanmuuttovyöryn Suomeen. Sen vuoksi Suomi on Irakin ja Afganistanin operaatioissa mukana, että tilanteen soisi olla vakaampi kuin se on ollut, sanoo puolustusministeri Niinistö.

"Tämä on tutkijalta aivan ilmaan heitetty, mihinkään perustumaton populistinen heitto"

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.)

Kolmas ja neljäs syy Suomen osallisuuteen maailman konflikteissa on sotilaskumppanimaiden kanssa tehtävä yhteistyö ja siitä saatu sotilaallinen kokemus.

Salonius-Pasternakin mukaan osallistuminen Afganistanin tai Irakin sotiin ei enää ole yhteistyön syventämisen kannalta tärkeää.

– Liittolais- ja kumppanuussuhteet ovat nykyisin hoidettavissa Itä­meren ja arktisen alueen yhteistyön kautta, tutkija kirjoitti.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ei pidä Suomen sotilaallisten valmiuksien kehittämistä ratkaisevana tekijänä sen suhteen, mihin operaatioihin Suomi osallistuu ja mihin ei.

– Päämotivaatio (Afganistanissa) on, että kymmenien muiden maiden kanssa on pyritty luokaan vakautusoperaatio, joka pitäisi yhteiskunnan jaloillaan.

Vanhanen muistuttaa, että Suomi osallistuu jo nyt vuosittain 80:aan kansainväliseen kriisinhallinta- ja sotaharjoitukseen.

– En oikein tiedä miten sitä määrää lisäämällä voitaisiin jotain lisäarvoa saada. Näistä sotaharjoituksista on nytkin kriittistä keskustelua, että ovatko ne lisäämässä jännitettä pohjoisessa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö kommentoi tutkijan puheita jyrkemmin.

– Vaikea kuvitella, että näiden (sotilasyhteistyö Itämerellä ja arktisella alueella) kautta tavoitettaisiin samanlaista sotilaallista syvälle menevää yhteistyötä kuin mitä Irakin ja Afganistanin operaatioissa on saatu.

– Tämä on tutkijalta aivan ilmaan heitetty, mihinkään perustumaton populistinen heitto, Niinistö tyrmää.

Suomalainen rauhanturvaaja Kabulin kadulla
Suomalainen rauhanturvaaja Kabulin kadulla 2003. Rauli Virtanen

Sen suhteen Niinistö on tutkijan kanssa samaa mieltä, että Irakin ja Afganistanin sotilaallisiin operaatioihin osallistuminen ei tuo Suomen puolustuksen kehittämiseen parasta mahdollista hyötyä.

– Hyödylllisempää totta kai olisi, jos panostettaisiin reservin kertausharjoituksiin. Sillä rahalla, mitä Afganistaniin on vuosien varrella pumpattu, olisi sodanajan joukot aivan eri kunnosssa kuin mitä tänään ovat. Mutta nyt onkin kyse ulkopolitiikasta.