Valtakunnan torivahti tulee – Kaupan mukaan uusi ruokavaltuutettu voi toimia juuri päinvastoin kuin oli tarkoitus

Maatalousministeri Jari Leppä haluaa ruokavaltuutetun turvaamaan pienten tuottajien asemaa kaupan jättejä vastaan. Kauppa epäilee: lisää byrokratiaa ja vaikeuttaa pienten tuottajien asemaa.

elintarvikekauppa
Oksana Kulynych, Hortiherttuan kasvihuone
Oksana Kulynych ryhdistää kurkkuköynnöksiä Hortiherttuan kasvihuoneessa.Pekka Tynell / Yle

Yksi puhelinsoitto voi muuttaa paljon. Siitä on omakohtaista kokemusta ainakin Toni Tannerilla.

Tuoreena kasvihuoneyrittäjänä hän oli kehittänyt minikurkun viljelyä ja onnistunut sopimaan, että tuotanto menee kokonaisuudessaan toiselle Suomen suurista kaupan keskusliikkeistä. Hintakin oli varsin tyydyttävä.

Nuori yrittäjä oli saanut hyvän alun.

Mutta eräänä päivänä puhelin soi.

Keskusliikkeen tukun ostaja ilmoitti, että nyt ei tarvitakaan minikurkkuja. Tanner kuvitteli hetken, että kyse olisi vain päivän tai parin tuotannosta.

Tyrmäävä totuus kirkastui kuitenkin pian: yhdellä puhelulla keskusliike ilmoitti minikurkkujen ostamisen päättyvän lopullisesti siihen.

Yrittäjä Toni Tanner, Hortiherttua
Hortiherttuan yrittäjä Toni Tanner toivoo ruokavaltuutetusta alan "valtakunnansovittelijaa".Pekka Tynell / Yle

Kasvihuoneyritys oli ollut täysin riippuvainen tästä yhdestä, joskin suuresta asiakkaasta. Irtisanomisaika oli aikanaan jäänyt kirjaamatta
sopimukseen.

Pulssin tasaannuttua Tanner soitti siihen toisen keskusliikkeen tukkuun. Onnenpotku yrittäjälle – uusi sopimus syntyi sillä soitolla.

Nyt Tannerin yritys Hortiherttua ei ole enää yhden asiakkaan varassa, sillä yhtiö myy kaiken tuotantonsa ilman välikäsiä suoraan kauppoihin. Asiakkaita on kolmekymmentä. Myös tuotekirjo on laajentunut yrtteihin ja salaatteihin.

Uusi “torivahti”

Suomalaisen ruokaketjun ydinongelmana on toimijoiden erilaiset mittasuhteet. Kuten Hortiherttua tapaus osoittaa, jossain tilanteessa yksittäinen yrittäjä voi joutua neuvottelemaan sopimuksia suoraan kaupan miljardijättien kanssa.

Mutta pian ruokaketju saa ruokavaltuutetusta uuden erotuomarin.

Maatalousministeri Jari Lepän (kesk.) ajama virka on perustettu vuoden vaihteessa. Hänen mukaansa paikka laitetaan hakuun tammikuun alun aikana ja täytetään helmikuussa.

Jari Leppä
Jari LeppäJarno Kuusinen / AOP

Ruokavaltuutetun tai virallisemmin elintarvikemarkkinavaltuutetun keskeiseksi tehtäväksi tulee valvoa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja hyviä liiketapoja.

Lepän mukaan tilanne ruokaketjussa on pahasti epätasapainoinen. Hän nostaa esiin kaupan aseman.

– Kauppa on erittäin vahva toimija. Tämän epätasapainon takia epäterveet tavat toimia ovat tulleet kuvaan mukaan ja tällä halutaan sitä suitsia.

Ennen joulua julkaistun tutkimuksen mukaan ruokaketjussa kaupan osuus hinnoista on pienentynyt ja teollisuuden kasvanut. Luonnonvarakeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksen selvitys ei kuitenkaan Lepän mukaan kerro koko totuutta pitkän ajan kehityksestä.

– Selvitys oli kohtuullisen suppea, eikä kerro koko alan toiminnasta. Suuntaus on mennyt siihen suuntaan, että koko ajan rahavirta menee muualle kuin viljelijöiden puolelle, Leppä kommentoi.

Ministeri: Pirkka- ja Rainbow-kiristystä

Leppä kertoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja epäterveistä kauppatavoista. Hän ottaa esimerkin räikeästä tapauksesta: Uuden merkkituotteen kehittänyttä yritystä voidaan kiristää kaupan omilla Pirkka- ja Rainbow-merkeillä.

– Kun kauppa haluaa teettää jostakin merkkituotteesta (vastaavan) oman tuotteensa ja jos elintarviketoimija ei tee tällaista kaupan omaa merkkiä, niin hyllyssä ei ole merkkituotettakaan.

Lepän mukaan näin ei toimita suinkaan aina, mutta “esimerkkejä on paljon”.

Kaupan etujärjestössä ministerin kuvaamaa tilannetta ei tunnisteta.

Toimitusjohtaja Kari Luoto, PTY
Päivittäistavarakauppayhdistyksen toimitusjohtaja Kari Luoto varoittaa, että lisääntyvä byrokratia voi vaikeuttaa pienimpien tuottajien asemaa. Pekka Tynell / Yle

– Emme ole törmänneet tällaiseen ilmiöön. Ei kuulosta tutulta, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n (Pty) toimitusjohtaja Kari Luoto.

Turha, ellei haitallinen

Kaupan etujärjestössä uskotaan, että ruokavaltuutetun viran perustaminen ei muuta alalla juuri mitään, sillä kauppatapojen sanotaan olevan kunnossa.

Sen sijaan uutta sääntelyä pidetään jopa haitallisena. Uusi elintarvikemarkkinalaki (siirryt toiseen palveluun), jossa valtuutetun virasta säädetään, määrää myös että tuottajan on tehtävä kirjallisesti kaikki sopimuksensa teollisuuden ja kaupan kanssa.

Luoto sanoo että byrokratian takia kaikki tuottajat eivät halua kirjallisia sopimuksia. Hänen mukaansa niiden tekemän pakollisiksi saattaa vaikeuttaa pienten tuottajien asemaa, vaikka tavoitteena on juuri heidän asemansa vahvistaminen.

– Viime vuosina on lisätty erittäin hyvin pienten lähiruokatoimittajien osuutta kaupan valikoimassa. Nyt pelkäämme että tämä suhde tulee kangistumaan entisestään byrokratian takia.

Itsesääntelyä vai huomautuksia?

Pty:n mukaan paras tapa ratkoa elintarvikeketjun kauppatapaongelmia, on tuoda kiistat alan oman itsesääntelyelimen eli elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan (siirryt toiseen palveluun) käsittelyyn.

Uusi laki velvoittaa ruokavaltuutetun yhteistyöhön lautakunnan kanssa ja pyytämään siltä lausuntoa ennen omia päätöksiään.

Valtuutettu voi ratkoa kiistoja neuvottelemalla ja tarvittaessa antaa suosituksia, huomautuksia tai julkisia varoituksia. Viime kädessä hän voi tapauksia myös markkinaoikeuteen.

Uutta on sekin että valtuutettu saa halutessaan nähdä tuottajien, teollisuuden ja kaupan väliset sopimukset kauppaehtoineen ja hintoineen.

– Me tiedämme tuottaja- ja kuluttajahinnan, emme sitä, mitä tässä ketjussa tapahtuu. Siksi keskustelu on ollut juupas-eipäs-väittelyä, Leppä sanoo.

Lain mukaan valtuutetun on ennen suosituksen antamista pyydettävä lausuntoa elintarvikeketjun itsesääntelyelimeltä.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu tulee toimimaan osana uutta Ruokavirastoa. Valtuutetun toimistossa olisi hänen lisäkseen kaksi esittelijää. Budjetissa uuden tehtävän kustannuksiksi arvioidaan puoli miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun).

Vaihtelevat odotukset: haitta, koko maan etu, valtakunnan sovittelija

Ministeri Lepän mukaan kaupan pelko lisääntyvästä byrokratiasta on turhaa. Ministeri vakuuttaa, että valtuutettu ei vaadi selvityksiä tai sopimuksia nähtäväkseen, jos kaikki on kunnossa.

– Jos itsesääntely ei ala toimia, niin viranomainen puuttuu peliin ja tämä on se kohta, jossa byrokratia tulee kuvaan. Ei muutoin.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu alkaa valvoa että suomalaisessa ruokaketjussa pelataan reiluilla säännöillä
Elintarvikemarkkinavaltuutettu alkaa valvoa että suomalaisessa ruokaketjussa pelataan reiluilla säännöilläPekka Tynell / Yle

Lepän mukaan uusi virka luo alalle luottamusta. Se puolestaan vahvistaa kasvun edellytyksiä ja parantaa jopa vientiä.

– Siitä hyötyisi koko yhteiskuntaa ja se toisi kasvua kaikille, Leppä hehkuttaa.

Kasvihuoneessa Karjalohjalla Toni Tanner toivoo, että ruokavaltuutetusta tulisi “alan oma valtakunnansovittelija” tai "torivahti" joka valvoisi, että koko maassa kaikilla olisi samat pelisäännöt ja että osapuolet tulkitsevat sopimuksia samalla tavalla.

Tanner on Kauppapuutarhaliiton vihannesjaoston puheenjohtaja ja seuraa siten alan kehitystä laajasti omien kasvihuoneidensa ulkopuolellakin.

Hänen mukaansa tilanne ruokaketjussa ei ole mitenkään hälyttävä, mutta 20 vuoden aikana vaatimukset ovat koventuneet.

– Tuottajalle on ostajia entistä vähemmän ja se saattaa tuoda sanelupolitiikkaa kauppaehtoihin.

6.1.2019 klo 13.10 Lisätty Lepän kommentti PTT:n ja Luken tutkimukseen.