Rajankävijän veronmaksua edeltää jokavuotinen lomakeralli

Rajankävijä on ihminen, joka asuu pohjoismaisessa rajakunnassa ja työskentelee toisessa rajakunnassa toisessa maassa.

verotus
Valtakunnanrajan kyltit.
Paula Hiljanen / Yle

Valtakunnan rajalla asuminen ja toisessa maassa rajakunnassa työskentely on verotuksen kannalta haastavaa. Rajankävijällä on joka vuosi paljon tehtävää ennen kuin hän pääsee verojaan maksamaan.

– Joka vuosi on ensiksi haettava kotimaasta asuinpaikkatodistus. Tämä toimitetaan työskentelymaan verottajalle, joka antaa lähdevero- eli nollaverokortin toimitettavaksi työnantajalle, kertoo Pohjoismaisen rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo.

– Asuinmaan verottajalle pitää arvioida tulevan vuoden tulot, ja sitten saa verotuspäätöksen. Tästä pystyy sitten laskemaan, kuinka paljon veroa pitää kuukausittain maksaa, lisää Koivupalo.

Rajakuntalaisten erillissopimus hankaloittaa veronmaksua

Rajankävijöitä koskee erillissopimus, jonka mukaan he maksavat veronsa asuinkuntaansa eivätkä työskentelykuntaansa, kuten yleensä.

Suomen puolella rajankävijöitä ovat Tornion, Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion, Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa asuvat, jotka käyvät töissä rajakunnassa Ruotsissa tai Norjassa.

Rajankävijöiden ongelmat eivät koske niitä, joiden asuinkunta tai työskentelykunta ei ole rajakunta. Esimerkiksi jos haaparantalaisessa työpaikassa on työntekijä Suomen puolelta Torniosta ja Keminmaalta, ovat heidän verokäytäntönsä erilaiset. Torniolainen on rajankävijä, mutta keminmaalainen maksaa veronsa työskentelykuntaan, tässä tapauksessa Haaparannalle.

Pohjoismaisen rajaneuvonnan teettämän selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan rajankävijöiden mielestä heidän verotuksessa suurimmat ongelmat liittyvät tiedonsaantiin ja byrokratiaan. Erillissopimuksen mukaisesti rajankävijää verotetaan asuinmaassa eikä työskentelymaassa, kuten muita.

Oikean tiedon saanti virkailijasta kiinni

Epäsäännöllistä työtä tekeville vuositulojen arviointi on vaikeampaa kuin säännöllistä palkkaa saaville.

Monimutkaisuuden lisäksi rajankävijälle ongelmia aiheuttaa tiedonsaannin vaikeus.

– Selvityksen mukaan viranomaisilta saatava tieto vaihtelee sen mukaan kenen virkailijan kanssa asioit. Meitä rajankävijöitä on niin vähän, että meidän verotukseemme liittyvää erikoistietoa ei ole kaikilla virkailijoilla, kertoo Päivi Koivupalo.

Rajankävijöitä on Suomessa arviolta parituhatta.

Selvityksen mukaan työnantajien mielestä ongelmallisinta rajankävijöiden verotuksessa on sen aiheuttama lisätyö.

Pohjoismainen rajaneuvonta selvitti rajankävijöiden kokemuksia verotuksesta Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan rajakunnissa. Selvityksen toteutti Øresunds institutet.