Näin sohvaperunasta tuli lukutoukka – Seinäjoen kaupungin tviitti sai ruotsinkielisen Viveca Särkelän tarttumaan tuplahaasteeseen

Erilaisista lukuhaasteista on tullut uusi keino innostaa ihmisiä kirjallisuuden pariin.

kirjallisuus
Viveca Särkelä tutkii kirjoja Apila kirjastossa
Viveca Särkelä löysi Seinäjoen kaupunginkirjaston ruotsinkieliset kirjat ja jäi kerralla koukkuun.

Viveca Särkelälle yksi Seinäjoen kaupunginkirjaston hyllyistä on tullut viime vuoden aikana tuttuakin tutummaksi. Vieraskielinen kirjallisuus on sijoitettu kirjaston laitimmaiseen hyllyriviin. Sieltä löytyvät myös ruotsinkieliset kirjat.

Äidinkieleltään ruotsinkielisen Särkelän nykyinen kotikaupunki on supisuomenkielinen Seinäjoki.

Vuosien aikana suomen kieli on alkanut sujua niin hyvin, ettei Särkelää puheen perusteella enää kovin helposti erota kunnon eteläpohjalaisesta.

Lukeminen sujuisi suomeksikin, mutta se ei ole sama asia kuin lukea ruotsiksi, tietää Särkelä.

– On valtavan tärkeätä, että voi lukea omalla äidinkielellään.

Kun Särkelä vuosi sitten päätti osallistua Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastohaasteeseen, hän päätti samalla, että yrittää toteuttaa sen lukemalla vain ruotsinkielistä kirjallisuutta.

Siitä tulikin tuplahaaste.

Lukeminen jäi ruuhkavuosina

Viveca Särkelä on melko tyypillinen tapaus. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta kun arki täyttyi kiireistä, lukeminen jäi lähes kokonaan.

– Viime vuosina luin oikeastaan vain ammattikirjallisuutta ja hyvä jos yhden romaanin vuodessa.

Sitten tapahtui jotain.

– Istuin vuosi sitten sohvalla ja totesin, että katson aivan liikaa telkkaria. Jotain muuta pitää keksiä. Ja sopivasti twitterissä tuli vastaan Seinäjoen kaupungin mainostama kirjastohaaste, muistelee Särkelä.

Särkelä otti siltä istumalta haasteen vastaan ja nyt hän on kirjaston vakioasiakas. Ensimmäinen haaste on onnistuneesti selätetty.

– Se oli kirjastohaaste, ei pelkästään haaste lukemaan vaan myös tutustumaan kirjaston palveluihin.

Särkelä kertoo onnistuneensa lopulta hyvin haasteen toteuttamisessa, vaikka Seinäjoen kirjastossa ruotsinkielisen kirjallisuuden valikoima on pieni.

– Voi sanoa, että haaste toi minut uudestaan kirjojen maailmaan. Tutustuin 50 kirjailijaan, joiden kirjoja en ollut ikinä ennen lukenut.

Vain yhden kirjan Särkelä joutui lukemaan suomeksi. Se haasteen rasti, jossa kirja piti napata palautettujen kirjojen hyllystä, osoittautui liian vaikeaksi.

– Palautettujen kirjojen joukossa ei ollut koskaan ruotsinkielisiä kirjoja, naurahtaa Särkelä.

Lukuhaasteista lukemisen iloa

Erilaisista lukuhaasteista on tullut uusi ja koko ajan yleistyvä keino innostaa ihmisiä kirjallisuuden pariin. Haastajina ovat esimerkiksi monet kirjallisuusblogit ja kirjastot.

Edelläkävijänä kirjastojen lukuhaasteiden kehittelyssä on ollut pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko Helmet.

Helmet-lukuhaaste (siirryt toiseen palveluun) pyörähti vuoden alussa käyntiin jo viidennen kerran.

Haasteen kehittäjä kirjastopedagogi Riikka Utriainen sai viime syksynä Helsingin Kirjamessuilla Rakkaudesta kirjaan -palkinnon ja kertoi silloin (siirryt toiseen palveluun), että pelkästään sosiaalisessa mediassa on Helmet-haastetta tekemässä jo yli 8000 ihmistä.

Ei siinä ollut suorittamisen makua, mutta joidenkin kirjojen kanssa joutui vähän kamppailemaan.

Viveca Särkelä

Seinäjoen kirjastossa käynnistyi vuoden alussa kolmas haaste (siirryt toiseen palveluun). Se vie kirjaston asiakkaat nojatuolimatkoille. Tavoitteena on lukea 25 kirjaa, jotka kertovat eri maista tai ovat eri maiden kirjailijoiden tekemiä.

Kirjastoammattilaiset korostavat, että lukuhaasteiden tarkoitus on lisätä lukemisen iloa. Suorittamisen puolelle haaste ei saa luiskahtaa.

– Ei siinä ollut suorittamisen makua, mutta joidenkin kirjojen kanssa joutui vähän kamppailemaan. Ne olivat kirjoja, joita en olisi ehkä lukenut ilman haastetta, kertoo Viveca Särkelä viime vuoden luku-urakastaan.

Oman viehätyksensä lukuhaasteeseen tuo yhteisöllisyys. Lukukokemuksiaan voi jakaa facebook-ryhmässä. Ja sieltä löytää myös ammattilaisten vinkkejä.

– Jaamme siellä viikoittain lukuvinkkejä, lupaa kirjastonhoitaja Elina Hokkanen Seinäjoelta.

Ruotsinkielisiä kirjoja on Seinäjoen kirjastossa muutaman hyllymetrin verran.
Ruotsinkielisiä kirjoja on Seinäjoen kirjastossa muutaman hyllymetrin verran.Elina Kaakinen / Yle

Gösta Berlings saga

Viveca Särkelän suhde lukemiseen on muuttunut täysin vuoden aikana. Hän myöntää olevansa pahasti koukussa ja aikoo osalllistua myös Seinäjoen kirjaston uuteen lukuhaasteeseen.

– Kyllä tartun haasteeseen. Katsotaan mitä Seinäjoen kirjaston hyllystä löytyy.

Särkelälle iloinen yllätys olisi, jos ruotsinkielisen kirjallisuuden valikoima vähän laajenisi. Terveiset menevät niille, jotka kirjahankinnoista päättävät.

– Ruotsinkielisten kirjojen käyttöaste on varmasti viime vuoden aikana noussut lainaamieni kirjojen ansiosta!

Lainattujen kirjojen joukosta Särkelä poimii yhden helmen. Kirjan, joka oli hänelle suuri löytö. Se on Selma Lagerlöfin esikoisteos Gösta Berlings saga.

130 vuotta sitten vanhalla ruotsin kielellä kirjoitettu kirja haastoi Särkelän oikein kunnolla.

– Oli vaikea päästä sisälle sen sanastoon ja runolliseen tekstiin, mutta sitten kun se avautui, se vei täysin mennessään. Aivan ihana kirja.