Amos Rexissä satojen metrien jonot, mutta silti miljoonatappiot – Kysyimme, miten se on mahdollista

Amos Rex on lippuhinnoiltaan Suomen kallein museo. Silti se, kuten muutkaan Suomen museot, ei tee voittoisaa bisnestä.

museot
Amos Rex -taidemuseon edustalla kiemurteli pitkä jono perjantaina 4. tammikuuta 2019.
TeamLabin viimeisellä näyttelyviikolla jonot Amos Rex -taidemuseoon kääntyivät Mannerheimintieltä Simonkadulle ja Narinkkatorin puolelle.Jussi Nukari / Lehtikuva

Helsingin keskustan Lasipalatsissa sijaitseva Amos Rex -taidemuseo teki avajaisvuonnaan noin 2 miljoonan euron tappion. Museojohtaja Kai Kartio kertoo, että arvio on tarkentunut sunnuntaisesta.

Tulokseen on syytä olla tyytyväinen: se on miljoonaa euroa parempi kuin edeltäkäsin odotettiin.

– Museon kiinteät kulut, eli esimerkiksi kiinteistö- ja henkilöstökulut, juoksivat koko vuoden, mutta lipputuloja tuli vain neljältä kuukaudelta, Kartio selventää.

Rakennuskulut eivät ole mukana laskelmissa.

Odotettua parempaan tulokseen museon siivitti avajaisnäyttelyn, japanilaisen teamLab-kollektiivin Massless-näyttelyn massiivinen suosio. Näyttely keräsi lähes 270 000 kävijää, kun odotuksissa oli 100 000 vierasta.

Amos Rex, Kai Kartio
Amos Rex on varautunut tappioihin myös tänä vuonna, kertoo museojohtaja Kai Kartio.Jussi Mankkinen / Yle

Mistä rahat museon pyörittämiseen tulevat?

Amos Rexin toimintaa pyörittää osakeyhtiö, jonka omistaa kokonaisuudessaan yleishyödyllinen yhdistys Föreningen Konstsamfundet.

Yhdistys vaalii taidemesenaatti Amos Andersonin perintöä (siirryt toiseen palveluun), ja suurin osa museon rahoituksesta tuleekin yhdistyksen massiivisen sijoitussalkun tuotoista.

Päälle tulevat lipputulot ja yritysyhteistyö.

– Niillä on hyvin huomattava merkitys, Kartio luonnehtii.

Amos Rexillä on viitisentoista yrityssponsoria. Esimerkiksi avajaisnäyttelyn kohdalla yhteistyöllä projektorivalmistaja Epsonin kanssa oli Kartion mukaan "ratkaisevan suuri merkitys".

Amos Rex on myös niin sanottu VOS-museo eli se saa valtion tukea. Viime vuonna tukea heltisi noin 350 000 euroa.

Museojohtaja on vastahakoinen avaamaan täsmällisiä lukuja – viime vuoden tilinpäätös on vielä kesken – mutta toteaa valtiontuesta ettei se "kovin montaa prosenttia" ollut koko vuoden budjetista.

Myös tälle vuodelle museo on tehnyt alijäämäisen budjetin, Kartio kertoo.

– Suhtaudumme tulevaan varovaisesti.

Hän korostaa, ettei museon toiminnassa ole mitään poikkeuksellista. Tästä on totta ainakin toinen puoli.

Amos Rex on – ja ei ole – poikkeuksellinen Suomen museokartalla

Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä tuntee museoiden talouden Suomessa todennäköisesti paremmin kuin kukaan. Lukuja tipahteleekin miehen suusta kuin apteekin hyllyltä.

Tavallisesti museot kattavat 80 prosenttia kuluistaan avustuksilla ja vain 20 prosenttia palvelutuloilla, eli esimerkiksi lipunmyynnillä.

– Pääsylipuilla katetaan keskimäärin seitsemän prosenttia museoiden kuluista, kertoo Levä.

Suurin osa ammatillisesti johdetuista museoista on käytännössä kuntien tai valtion rahoittamia. Amos Rexin kaltaisia, lähes täysin yksityisen yhdistyksen tai säätiön rahoittamia museoita on vain kourallinen: esimerkiksi Serlachiuksen taidemuseo (siirryt toiseen palveluun) Mäntässä.

Henkilökuntaa yhtä paljon kuin pelialalla

Suurin osa museoiden rahoista hujahtaa seiniin ja henkilökuntaan. Muutama vuosi sitten museoala työllisti vielä yhtä paljon ihmisiä kuin suomalainen peliteollisuus, Kimmo Levä vertaa.

Käytännössä museon budjetista leijonanosa on siis käytetty jo tammikuun ensimmäisenä päivänä.

Mitä enemmän museo päättää investoida yksittäisen näyttelyn sisältöön ja markkinointiin, sitä hanakammin sen on hankittava lisärahoitusta. Lipputulot eivät nimittäin kasva samassa suhteessa kuin näyttelyyn käytetty raha, Levä kertoo.

Sponsorirahaa museot ovat perinteisesti saaneet huonosti, vain noin prosentin kokonaisrahoituksesta. Amos Rex on tällä saralla edelläkävijä.

– Suomessa sponsorirahamarkkina on pieni ja siitä taitaa jääkiekko viedä puolet, Levä toteaa.

Merkkejä muutoksesta kuitenkin on.

– Viime vuosi taisi oli ensimmäinen, kun kulttuurin sponsorirahoitus kasvoi nopeammin kuin urheilun. Kovin nopeasti kuva ei muutu. Koska sponsoroinnilla katetaan vain prosentti kaikista kuluista, edes hyperkasvu ei lähitulevaisuudessa ratkaise museoiden taloutta.

Kimmo Levä, Veikkauksen edunvälittäjät -verkoston puheenjohtaja
Museoliiton pääsihteerin Kimmo Levän mukaan bisnes-tyyppinen hinnoittelu museoiden pääsylipuissa on yleistymässä, koska avustustulot ovat viime vuosina tippuneet.Retu Liikanen / Yle

Vaikuttiko museokortti tuloihin?

Museojohtaja Kai Kartion lausuntoihin sisältyy ripaus kritiikkiä Museokorttia kohtaan.

Viime vuosina vauhdilla yleistynyt kortti on kasvattanut museoiden kävijämäärää yleisesti.

– Meillä maksavista aikuisista kävijöistä noin puolet tulee Museokortilla, Kartio sanoo.

Tuoreeltaan näyttelyn jälkeen johtaja arvioi, että tämä vaikutti lipunmyyntituloihin. Tiistaina Kartio kuitenkin pyörtää lausuntonsa.

– Korvausta kävijää kohden on ollut vaikea ennakoida, mutta viimeisten tietojen mukaan se on ollut loppuvuoden osalta lähellä täyttä pääsylipun hintaa.

Kartio korostaa, että pääosin Museokortti on "erittäin hieno juttu".

Museoliiton Kimmo Levä ei täysin ymmärrä Kartion huolta.

– Museoiden pääsymaksukertymä on noussut enemmän kuin kävijämäärä. Esimerkiksi 2015–2017 kävijämäärät lisääntyivät 35 prosenttia ja pääsymaksut 56 prosenttia, Levä paukuttaa lukuja pöytään.

– Voi toki olla, että jollakin yksittäisellä museolla pääsylipputulot ovat laskeneet, mutta minun on vaikea uskoa, että Amos Rex olisi yksi näistä.

Levä myöntää, että Museokortti on voinut antaa keskimääräistä enemmän vetoapua pienille museoille, joiden markkinointibudjetti on lähes olematon.

Vain puolet museokävijöistä maksaa lipusta

Keskimäärin museokävijöistä vain puolet maksaa lipusta. Esimerkiksi Amos Rexiin kaikki alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.

Tämä tietenkin syö lipputuloja, vaikka Amos Rexin normaali lipunhinta, 18 euroa, onkin Suomen kallein.

Museoiden ilmaisasiakkaiden määrä on kuitenkin viime vuosina hitusen laskenut. Myös tästä käy Levän mukaan kiittäminen Museokorttia. Vielä kolme–neljä vuotta sitten 54 prosenttia kaikista kävijöistä marssi museoon maksamatta.

Sekä Amos Rexin Kartio että Museoliiton Levä haluavat muistuttaa, että loppujen lopuksi museot ovat yhteiskunnallinen palvelu eivätkä bisnes.

Nollatulos on museolle hyvä tulos.

– Jos sellainen ihme tapahtuu, että voittoa saadaan, niin ei sitä jaeta omistajille vaan käytetään toiminnan kehittämiseen, Kartio suunnittelee.

Juttua on muokattu kello 16.13. Museojohtaja Kai Kartion lausunto "Museokortti ei ole täysin ongelmaton" on poistettu jutusta, sillä hän antoi haastattelun eilen maanantaina ennen kuin sai tarkempaa tietoa museon viime vuoden tuloksesta tänään. Myös tämän sitaatin sisältänyt väliotsikko on muutettu muotoon Vaikuttiko museokortti tuloihin? Lisäksi juttua on muokattu tässä kohdin luettavammaksi ilman muun sisällön muuttamista..

Lue lisää:

Amos Rex teki 2,5 miljoonan euron tappion avajaisnäyttelyn suursuosiosta huolimatta – silti juuri se on suuri ilon aihe (6.1.2019)

Miksi huippusuosittu näyttely ei saa jatkoaikaa? Amos Rex vastaa (6.1.2019)

Barbiet imaisivat Kansallismuseon niin täyteen, että siellä tehtiin kävijäennätys, mutta yhä useampi löytää tiensä myös tuntemattomampiin museohelmiin – esimerkiksi näihin näyttäviin taidekoteihin Töölössä (3.9.2018)