Etujärjestöt rummuttavat toiveitaan uuteen hallitusohjelmaan – veronokittelu alkoi jo

Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalla hallituksella on vara valita teemoja hallitusohjelmaansa. Etujärjestöt ovat nyt hyvissä ajoin liikkeellä.

hallitusohjelmat
Tyhjä eduskuntasali.
Hallituksen aitioon vaalien jälkeen istuvia ministereitä odottavat jo nyt moninaiset odotukset. Jani Saikko / Yle

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, SAK:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n ohella neuvojaan ja toiveitaan ovat esittäneet monet muutkin järjestöt tai tutkimuslaitokset. Ja lisää on luvassa.

Viimeksi tänään tiistaina Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Etla julkisti tämän kevään talouspolitiikan linjauksensa. Yli 60-sivuisen opuksen otsikko on: Muistioita tulevalle hallitukselle. Etla arvioi, että uudella hallituksella on mahdollisuus nostaa työllisyysastetta vielä 75 prosenttiin.

– Se vaatii aika paljon kotimaisia toimia, koska kansainvälinen suhdanne ei enää tue työllisyyttä yhtä paljon kuin se on tehnyt viimeiset kolme vuotta, toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoo.

Etla listaa tärkeimmiksi kotimaisiksi toimiksi muun muassa aktiivisen työllisyyspolitiikan, tuottavuuden ja koulutuksen parantamisen sekä entistä joustavammat työmarkkinat etenkin palkkojen määräytymisen osalta.

Tuloverotusta Etla ehdottaa edelleen kevennettäväksi ja varaisi mahdollisuuden myös yhteisöverojen alentamiselle edelleen, jos kansainvälinen kilpailu niin vaatii. Kulutus- ja kiinteistöveroissa on Etlan mielestä korottamisen varaa.

Toisin kuin Etla esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitos ei aio laatia erityistä toivelistaa uuden hallituksen muodostajille.

Talouskasvu, työllisyys ja verotus keskiössä

Etujärjestöjen vaali- ja hallitusohjelmatavoitteiden kirjo on luonnollisesti laaja. Olipa aihepiiri mikä tahansa vastaan tulee aina kolme kovaa asiaa: talouskasvu, työllisyys ja verotus.

Niiden varaan hallitusohjelmaa rakentuu tavalla tai toisella. Ja juuri niihin liittyviä toiveita uudelle hallitukselle esitetään.

Uuden hallituksen aloittaessa Suomen ja maailmantalouden näkymät ovat todennäköisesti muuttuneet synkemmiksi kuin vanhan hallituksen viime metreillä. Kasvu jatkunee, mutta kasvuprosentit varmasti pienenevät.

Mies katsoo mikroskoopilla laboratoriossa.
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen toivotaan yleisesti lisää resursseja. Niko Mannonen / Yle

Mikä on uusi punainen lanka?

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman punaisena lankana on ollut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin useilla työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävillä toimenpiteillä.

Tähän mennessä ehkä laajimman hallitusohjelmateesinsä on naulannut EK. Noin 50-sivuista opusta on mahdoton tiivistää muutamaan lauseeseen.

EK tähtää kuitenkin vaaliohjelmallaan työllisyyden selvään paranemiseen. Työllisyysastetavoite on yli 75 prosenttia vuoteen 2023 mennessä.

Elinkeinoelämän keskusliitto huomauttaa myös, että globaalissa kilpailussa Suomen pitää edistää vapaakauppaa, ja olla aktiivinen EU:ssa.

SAK puolestaan nopeuttaisi työllistymistä sujuvoittamalla työstä työhön siirtymistä. Se tapahtuisi vahvistamalla työnantajan rahoittamaa muutosturvaa.

SAK:n kannustavaksi luonnehtima työllistämismalli kiinnittäisi enemmän huomiota työttömien asemaan. Aktiivimallit 1 ja 2 olisi peruttavaa, ja karensseja yksinkertaistettava.

Kuninkaantammen asuinalueen rakennustöitä Helsingissä 24. heinäkuuta 2018.
Talouskasvu ja työllisyys tulevat olemaan hallituksen asialistalla joka tapauksessa.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Yrittäjyyttä haluttaisiin tukea

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton, MTK:n eduskuntavaalitavoitteet liittyvät viljelijöille tärkeisiin asioihin kuten yrittäjyyteen, ruuantuotantoon ja ympäristöasioihin. MTK muistuttaa Suomen tarvitsevan politiikkaa, jolla kehitetään sekä maaseutua että kaupunkia.

Esimerkiksi tieverkkojen korjausvelkaa olisi purettava yli hallituskausien ulottuvalla ohjelmalla 1,5 miljardilla eurolla.

Suomen Yrittäjät julkaisevat yksityiskohtaisemmat vaalitavoitteensa muutaman viikon kuluttua. Järjestön liittokokous on kuitenkin jo määritellyt eduskuntavaalitavoitteiden päälinjat.

Yrittäjien mukaan 2020-luvusta on tehtävä kasvun vuosikymmen. Ilman kestävää kasvua on mahdotonta nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Se puolestaan on välttämätöntä, jotta ikääntymisen kuluista selvitään.

Verotuksella pitäisi tukea yrittäjyyttä, koska yrittäjät luovat työtä ja kasvua. Ulkomaisen työvoiman palkkaamista olisi helpotettava. Sama viesti tulee myös MTK:lta.

MTK vaatii, ettei viljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien verotus saa muodostua raskaammaksi kuin muiden väestöryhmien.

Traktori pellolla.
MTK muistuttaa maaseudun tärkeydestä. Kalle Niskala / Yle

Verotuksesta nousee kova kiista

Elinkeinoelämä vaatii veropolitiikan kärjeksi työn verotuksen pitkäjänteistä keventämistä kaikissa tuloluokissa. Se lisäisi työllisyyttä.

– EK:n ykköstavoitteena tulevalle hallituskaudelle on ansiotuloverotuksen pitkäaikainen, pitkäjänteinen keventäminen, EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.

– Me olemme esittäneet tällaista yli vaalikausien ulottuvaa veronkevennysohjelmaa kaikissa tuloluokissa. Voisimme asteittain tuoda verotusta alas kaikissa tuloluokissa ja sitä kautta edistää työn tekemistä, työn tarjontaa ja tehdä myöskin lisätulojen ansaitsemisen yhä kannattavammaksi, Urrila sanoo.

Etla tarkentaa, että työn verotusta voisi keventää siirtämällä verotuksen painopistettä kohti kiinteistöverotusta, kulutusverotusta ja ympäristöverotusta.

SAK pitää puolestaan veropolitiikan keskeisenä tavoitteena hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamista. Kokonaisveroastetta olisi korotettava, jotta rahoitus turvataan.

Ansiotuloverojärjestelmää olisi yksinkertaistettava. Verotuksen painopistettä olisi myös siirrettävä kohti pääomien verottamista.

– Verotuksen suuri kuva on se, että meillä on julkisen talouden rahoituksessa haasteita. Se edellyttää veronkorotuksia, jotta saadaan turvattua hyvinvointivaltion rahoitus ja ehkäistään uuteen leikkauskierteeseen joutuminen, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.

– Työn verotusta ei pidä nostaa, vaan sen sijaan verottaa varallisuutta ja pääomia entistä kattavammin, Kaukoranta toteaa.

SAK huomauttaa, että talous kasvaa vain viisailla sijoituksilla. Tutkimus–, kehittämis– ja innovaatiomenoja on nostettava, jotta Suomi ei juutu hitaan kasvun uralle.

Myös elinkeinoelämä vaatii hallitusta sitoutumaan siihen, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostuksia lisätään.

Erityisesti EK toivoo, että hallitusohjelmasta tehdään mahdollisimman konkreettinen. Kokeilujen toteuttamista tulee jatkaa, ja niitä tulee lisätä.

Joka tapauksessa Suomen seuraavan hallituksen ohjelma kasattaneen pitkälti samojen teemojen alle kuin aikaisemmatkin hallitusohjelmat. Mutta punaista lankaa on vielä mahdotonta arvailla.