Danny jättää kiertuelavat, mutta ei esiintymistä: "Jos hai lakkaa uimasta, se kuolee"

Danny jättää kiertueet nuoremmille, mutta aikoo yhä tehdä asioita, jotka häntä kiinnostavat. Vaikka rap-musiikkia.

Danny
Lähikuva Dannysta.
Danny sanoo halunneensa oikeastaan aina psykoanalyytikoksi. -Mua kiinnosti ratkaista ongelmia. Musiikin kautta olen päässyt lähelle ihmisiä, se on äärimmäisen hieno kommunikoinnin väline. Nella Nuora / YLE

Danny huiskuttaa kuistiltaan saapumisohjeita, auttaa takit päältä ja huolehtii vissyä tarjolle. Hän pahoittelee, että ei ole kiertuekiireiden takia ehtinyt järjestää parempaa pöytään.

Suomalaisen viihteen elävä legenda Ilkka Lipsanen on silminnähden väsynyt. Katse on hieman poissaoleva, askel raskas. Ei mikään ihme, sillä viimeisen kiertueen 35:sta yli kolmetuntisesta konsertista on takana jo 34.

Oulussa oli yhtenä päivänä kaksi esiintymistä. Viime viikolla keikkabussi kulki Pihtiputaalta Köyliön Lallintalolle, ja sieltä Tampereelle. Melko rankka reissu monelle nuoremmallekin ihmiselle.

Danny ei kuitenkaan valita. Hän on kiitollinen, onnellinen ja yllättynyt. Kiertue on tehty omalla taloudellisella riskillä, ja kaikki on mennyt paremmin kuin hän ikinä olisi uskaltanut kuvitella.

– Olen kuitenkin 76-vuotias mies, ja populaarikulttuurissa ikä on useimmiten taiteilijaa vastaan. Me lähdimme tekemään yleisölle kiitoskiertuetta, ja yleisö yllätti meidät tulemalla puolitiehen vastaan.

Danny istuu sohvalla.
Danny kirjoitti itselleen lapulle vuonna 1966, mitä tarkoittaa Danny Show. - Se on ohjelma, joka pyrkii viemään yleisönsä musiikin mielenkintoiseen maailmaan teatterinomaisin keinoin. Kaksi viimeistä sanaa erotti tämän muista.Nella Nuora / YLE

Toisaalta myös ikätoverit ja omat idolit maailmalla vetävät edelleen saleja täyteen. Tien päällä ovat Paul McCartney, Tom Jones ja Paul Anka – jotka tosin eivät myönnä olevansa viimeisellä kiertueellaan.

– Aika määrää sen sitten, kauanko kukakin jaksaa olla mukana. Me iltahämärissä kulkevat taiteilijat olemme saaneet tehdä tätä suurten ikäluokkien ollessa kiinnostuneimmillaan populäärimusiikista. Itselläni on nyt kiitoshetken aika.

Dannyn konserttikiertue huipentuu perjantaina Helsingin jäähalliin. Se on viimeinen Viimeinen ilta Dannyn seurassa.

Nämä eivät kuitenkaan ole jäähyväiset, tämä ei ole muistokirjoitus, eikä Danny ole katoamassa mihinkään.

Danny ennen ja nyt.
Danny nyt ja Danny silloin.Nella Nuora / YLE

Yleisön kiitos, suurin kiitos

Teemme pikaisen kierroksen sokkeloisessa omakotitalossa. Jokaisessa huoneessa on iso televisio ja ne kaikki pauhaavat televisiouutisia.

– Musta on kiva, varsinkin kun olen yksin kotona, kuulla koko ajan, mitä maailmassa tapahtuu. Haluan aina olla tiedon äärellä.

Tiilitalo pursuaa kultalevyjä, esiintymisasuja, kitaroita, palkintoja, muistoesineitä ja taidetta – muun muassa 21 erikokoista Danny-patsasta, jotka eräs taiteilija musiikkineuvokselle lahjoitti. Erityisen ylpeä taiteilija on Iskelmä-Finlandioistaan.

– Ensimmäinen on yleisöpalkinto, se on todella arvokas juuri sen vuoksi. Toinen tuli raadilta. Kenelläkään toisella ei ole kahta.

Yksi seinä on päällystetty 56 vuotta kestäneen uran aikana kertyneillä tunnustuksilla. Arvonimien ja mitalien joukossa on kaksi parhaan miespukeutujan diplomia 1960-luvulta ja lehdistön Sitruuna-palkinto. Se myönnettiin artistille, joka eniten vaikeutti lehtikuvaajien työtä.

– Se oli sitä aikaa, kun Hymyn levikki oli puoli miljoonaa, ja lehti teki rahaa esimerkiksi Timo K. Mukan kuolemalla. Kuvaajat kyttäsivät kotini ulkopuolella teleputkien kanssa koko ajan.

Kaikki halusivat Dannysta palan, koska hän oli kaunis ja nuori, ja teki jotain, mitä kukaan ei täällä ollut aiemmin tehnyt.

Danny katselee Jarmo Porolan Superdanny -ohjelmaa
Danny katsoo televisiosta vuonna 1970 Hurja Danny 70 Systeemi -showta. Ohjelma esitteli yleisölle myös nousevan tähden, Kisun.Antero Tenhunen / Yle

Dannymaniaa tanssilavoilla

The Beatles, Cliff Richard, The Shadows, Elvis Presley, Bill Haley, Chuck Berry – siinä osa Dannyn kahdelle mantereelle ulottuvaa kiitoslistaa.

Danny aloitti uraansa samaan aikaan, kun Beatlemania villitsi nuorisoa. Myös Suomessa nuoret himoitsivat uutta musiikkia ja uusia elämyksiä, mutta maa oli harras ja harmaa, maailma kaukana.

– Maailman nuoriso rakensi itselleen arvomaailman, joka ei ollut rahasta kinni, vaan fiiliksestä. Maailma aiheutti Suomeenkin paineen.

Radion _Lauantain toivotuiss_a saattoi hyvällä onnella kuulla yhden tai kaksi kiinnostavaa laulua, eikä muita pop-tuokioita ollut. Televisiossa oli kaksi kanavaa, ja niiltä löytyi tilaa nuortenohjelmille ehkä kerran kuukaudessa.

Danny levytti ensimmäisen hittinsä East Virginia 1964. Ensimmäinen Danny-show, Timantinkova, lähti kiertämään suomalaisia tanssipaikkoja kaksi vuotta myöhemmin. Nuoret naiset repivät Dannya lavalta hysterian vallassa. Suomalainen nuoriso sai siitä lähtien kaksi kertaa vuodessa sitä, mitä oli janonnut:

Amerikkalaisten jengitappeluiden kuvastoa. Varoittelua häshiksen polttelun vaaroista rockteatterin keinoin. Ensimmäisen sponsoroidun rock-kiertueen. Tanssityttöjä, hurjia valotehosteita ja ison krusifiksin. Laserin, jota oli käyttänyt vasta kaksi muuta artistia maailmassa. Suomen ensimmäisen rullaluistelushown.

Valtavan käärmeen.

Siihen aikaan Suomesta ei niin vain lähdetty maailmalle kavereiden kanssa festarireissuille, ei ollut musiikkitelevisiota, ei nettiä.

Danny kävi Suosikin päätoimittajan Jyrki Hämäläisen kanssa katsomassa, mitä muualla tehtiin ja toi sitten tuliaiset tullessaan. Ystävykset tapasivat Rolling Stonesin ja Beatlesin jäseniä, kävivät Tom Jonesin keikoilla ja todistivat Jimi Hendrixin ensimmäistä Euroopan-esiintymistä.

–Yritin seurata esikuviani, jotka miellyttivät mua. Ymmärsin, että esiintyminen on eräänlaisen teatteriesityksen tekemistä. Ymmärsin, että on olemassa ammattitaito, joka on hankittavissa sen sijaan, että tekee näitä asioita mutu-pohjalta vain omaan vaistoon luottaen.

Eikä Danny tyytynyt vain hakemaan mallia maailmalta.

Dannyn pääkallo-kaulakoru lähikuvassa.
Dannyn tunnusmerkkeihin ovat jo kauan kuuluneet pääkallokorut. Hän vitsailee niiden edustavan tulevaa lookiaan.Nella Nuora / YLE

"Aina autan alkuun, koska alku on hankala"

Tarjotakseen yleisölle mitä se haluaa, Danny turvautui tieteeseen.

Jyväskylän yliopiston psykologian professori Carl Hagfors kiinnitti vuonna 1969 Danny-faneihin anturit, joilla seurattiin hikoilua ja sydämenlyöntejä keikan aikana. Vähän kuin valheenpaljastimessa. Erityisen kovat tykytykset aiheutti sen hetken kovin hitti Tuuliviiri.

Mittaustuloksia käytettiin myöhemmin jokaisen Danny-shown dramaturgian rakentamisessa. Se helpotti tunnetta siitä, että menestys voi loppua minä hetkenä hyvänsä.

– Kun löytyi tapa mitata ihmisten mielialoja ja shown onnistumiskäyrää, sain lisää itseluottamusta. Ymmärsin, että tällaisen shown tekeminen on jonkinlaista tieteellistä toimintaa.

Tieteellisten metodien ja suuren maailman meiningin lisäksi Danny toi lavoille kymmenittäin uusia esiintyjiä. Danny-shown solisteina nähtiin muun muassa Anki Lindqvist, Katri Helena, Markku Aro, Virve Rosti, Kirka ja Kari Tapio.

Ja tietenkin vuoden 1977 Miss Suomi, Armi Aavikko, jonka kanssa Danny esiintyi lähes 20 vuotta.

Hänestä emme kuitenkaan puhu nyt, koska siitä suhteesta, yhdestä elämän tärkeimmästä, on sanottu luultavasti jo kaikki mahdollinen.

Parrasvalojen jakaminen muiden kanssa ei koskaan ole ollut Dannylle ongelma. Hän on myöhemmin oivaltanut, että toimi samoin kuin Spede Pasanen, jonka elokuvista itse sai aikanaan lisänostetta uralleen.

– Spede Pasanen kaivoi aina esiin uusia, hienoja taiteilijoita, joita kannusti. Mulla on ollut sama linja. Aina on koitettu auttaa ihmisiä alkuun, koska se alku on niin hankala.

Danny laskee auttaneensa uransa aikana alkuun kaikkiaan 157 taiteilijaa. Hänen siipiensä suojissa on myös viimeisellä kiertueella lupaavia nuoria laulajia. Danny ylistää vuolaasti muun muassa Dimitri Keiskiä, joka hänen mielestään laulaa kuin Freddie Mercury.

– Mulla on ollut onni saada alkumetreiltä asti olla tekemisissä valtakunnan lahjakkaimpien ihmisten kanssa. Olen aina koittanut tukea heitä, koska jokaisella on aikansa, ja mun kohdallani tää aika on saanut olla hyvin pitkä.

Aikansa kovimmat nimet eivät hakeutuneet Dannyn talliin ainoastaan hyvän meiningin takia. He tulivat kyytiin, koska D-tuotanto osasi myydä ja hoiti paperityöt, palkat, sivukulut ja verot niin kuin hoitaa täytyy.

Se oli äärimmäisen harvinaista 1960-luvun Suomessa.

Danny esiintyy vuonna 1975
Danny esiintyy vuonna 1975. Hänen suurimmat hittinsä olivat sinä vuonna Kuusamo ja Seikkailija. Pian siirryttiin discoaikaan.Leif Öster / Yle

Laulava liikemies kummastutti

Nuoren Ilkka Lipsasen veri olisi vetänyt opiskelemaan, mutta yksinhuoltajaäidin poikien, Ilkan ja Pekka-veljen, piti lähteä hankkimaan leipää pöytään. Koulut jäivät kesken ennen ylioppilastutkintoa, ja haaveet kauppakorkeakoulusta piti unohtaa.

Ensimmäisen levyn jälkeen oli selvää, että musiikki on se, millä laskut maksetaan, mutta Danny halusi varmistaa toimeentulonsa siinäkin tapauksessa, että yleisön rakkaus loppuu. Vaikka East Virginia myi, ei Danny luottanut siihen, että lisää hittejä tulisi. Se oli yksi syy siihen, että hän ei uskaltanut nojata vain laulutaitoonsa.

23-vuotiaana Danny perusti oman ohjelmatoimiston, D-tuotannon.

Toinen syy oman firman perustamiseen oli se, että takavuosien musiikkibisneksessä nuoria poikia vietiin kuin metrin keppiä.

Ensimmäisestä levytyksestään Danny sai kauniisti sanottuna vain symbolisen korvauksen, eikä menestys näkynyt kiertuepalkkioissakaan.

Danny ihmetteli kukkaronsa keveyttä Tappi Suojaselle, jonka tallissa hän teki ensimmäisen kiertueensa. Dannylla oli neljä laulua yhtä aikaa Suomen listalla, enemmän kuin muilla Suojasen artisteilla. Silti Eino Grön ja Juha Vainio nettosivat keikoistaan moninkertaisesti Dannyyn verrattuna.

– Tappi vastasi mulle, että Däni-Däni, kyllä mää maksasin miälellää sulle, mutta kun sää oot niin kovin nuari, Danny imitoi nauraen.

Danny Euroviisu-karsinnassa 1974
Danny osallistui Euroviisu-karsintoihin 1974 laululla Jos maailmassa vain ois kahva. Raati piti sitä liian lapsellisena.Leif Öster / Yle

Koska nuoruus oli ilmeinen taakka, päätteli Danny, että on viisainta itse palkata itse oikeat ihmiset hoitamaan keikkamyyntiä ja muuta sirkusta, joka varsinaisen asian pyörittämiseen tarvitaan.

Siihen aikaan esimerkiksi eläkkeitä ei alalla maksettu kenellekään, ja verojakin pidätettiin sen mukaan, mikä artistista mukavalta tuntui. Ongelmia tietenkin seurasi.

Nuori toimitusjohtaja päätti tehdä toisin, ja otti viranomaisilta selvää, miten asiat pitää hoitaa. Pian hän johti viihdeimperiumia, joka myi keikkoja paitsi nuorille lupauksille myös Tapio Rautavaaralle, Ansa Ikoselle ja Olavi Virralle.

– Meillä oli yhtäkkiä 360 työntekijää ihan sen takia, että monen takia me teimme asiat oikein. Mulla on aina ollut hyvät talousihmiset töissä.

Etenkin vasemmistoleirissä laulavaa liikemiestä pilkattiin. Koko konseptia pidettiin vähän epäilyttävänä.

Ylen haastattelussa vuonna 1971 toimittaja tivasi Dannylta, josko hän sittenkin riistää artistejaan. Kyseenalaisena pidettiin myös sitä, että Danny teki rahaa yhteiskunnallisilla epäkohdilla käyttämällä niitä varietee-henkisten esitystensä materiaalina.

Danny huomauttaa, että historia on hänet vapauttanut. Yhtään syytöstä väärinkäytöksistä ei ole tullut.

– Viihdetaiteilijahan on ihminen, joka ei ole tavallaan taloudellisesti olemassa. Hän on vain tuottamassa ihmisille mielihyvää. Heti, jos siihen liittyy suunnitelmallisuus, tai taloudellinen osaaminen, syntyy kaksi leiriä.

"En koskaan ajatellut, että maailmalle pitäisi välttämättä päästä"

Dannyn harteille on helppo sovitella suomalaisen viihteen suurmiehen viittaa. Lähes 60-vuotinen ura ei kuitenkaan ole ollut ihan silkkaa tähtisadetta. Kaikki unelmat eivät käyneet toteen, eikä aina ole voinut tehdä niin kuin itse olisi halunnut.

Ei esimerkiksi laulaa englanniksi, eikä pelkkää nuorisomusiikkia.

Levy-yhtiön miesten mielestä englanniksi laulamalla ei tässä maassa kertakaikkiaan voinut tehdä kestävää uraa. Siksi toisekseen rockia ja poppia ei maaseudulla ostettu, joten ohjelmistoa piti ruuvata iskelmällisempään suuntaan.

Koska Scandian levytyspäällikkö Jaakko Salo oli luotsannut urallaan suuruuteen muun muassa Eino Gröniä ja Reijo Taipaletta, ja rakentanut Olavi Virran uran uudelleen, arveli Danny viisaimmaksi kuunnella kouluttajaansa.

– Jaakko Salo sanoi minulle, että suomi on yksi maailman kauneimmista kielistä laulaa, ja sun täytyy nyt kasvaa siihen, että saat rakennettua suomalaisista teksteistä ihmisiin menevän viestin. Se oli tärkeä oppi.

Danny.
Danny.Heli Sorjonen / Yle

Danny ei silti hylännyt englantia kokonaan. Edelleen keikoilla kuullaan covereita nuoruudenrakkauksien levytyksistä. Englanniksi haettiin myös varovaisesti menestystä maailmalta.

Ensimmäinen todellinen tilaisuus tarjoutui vuonna 1968, kun Danny pokkasi Cannesin Midem-messuilla Suomen eniten levyjä myyneen artistin palkinnon. Sitä seurasi kutsu Brasiliaan poplaulun maailmanmestaruuskisoihin. Dannylle tarjottiin rahakasta Etelä-Amerikan-kiertuetta.

– En mä voinut jäädä sinne puoleksi vuodeksi, koska olin juuri kirjoittanut Rockside Story -shown, jota oli myyty hirveästi ympäri Suomea.

Kiinassa Danny esiintyi 1960-luvulla kolmantena länsimaisena artistina. Suuren maan musiikkimarkkinoilla olisi kuulemma ollut tilaa, mutta Danny sanoi kiitos ei.

Kovin tarjous tuli omien idoleiden, Tom Jonesinja Engelbert Humperdinckin managerilta, Gordon Millsiltä. Lontooseen Jimi Hendrixiä katsomaan tullut Danny kävi Millsin kanssa neuvotteluja siitä, miten Danny saataisiin brittimarkkinoille, ja paljonko rahaa se vaatisi.

– Se oli kaikkein hienoin tilaisuus, koska hän on useamman maailmantähden takana.

Euroviisut olivat takavuosina kova juttu. Danny osallistui Suomen karsintoihin useita kertoja, mutta jäi ikuiseksi kakkoseksi. Muitakin virityksiä ehti vuosien varrella olla.

Danny on esiintynyt joidenkin laskujen mukaan 22 maassa. Silti kansainvälinen ura ei vain lähtenyt lentoon.

Happamia, sanoo Danny niistä marjoista: menestys maailmalla ei ollut koskaan hänelle varsinainen tavoite. Sitä paitsi monen ihmisen leipä Suomessa oli hänestä kiinni.

– En koskaan ajatellut, että sinne pitäisi välttämättä päästä. Se olisi edellyttänyt, että Suomessa olevat organisaatiot olisivat pyörineet ilman minua. Kun se ei näyttänyt olevan mahdollista, niin päädyin tekemään täällä elämäntyöni.

Mainitsemisen arvoisena saavutuksena voi ehkä mainita sen, että Dannyn ja Armin Tahdon olla sulle hellä -hitin englanninkielisen I Wanna Love You Tender -version video (siirryt toiseen palveluun) valittiin vuonna 2009 Short Attention Span -musiikkiblogin äänestyksessä maailman huonoimmaksi.

Danny esiintymässä vuonna 1993.
Antero Tenhunen / Yle

Laaksoa ja kukkulaa

Ei suomalainen yleisökään aina jaksanut rakastaa Isoa Deetä.

Nuoriso löysi uudet idolit, Suomi-rockin esiinmarssin myötä Danny alkoi kuulostaa monen korviin vanhalta. Tanssipaikkojen show-kulttuuri kuoli, käännösiskelmä meni muodista, kaikki maailman musiikki alkoi olla saatavilla.

Dannya ei enää tarvittu välittäjäksi.

Danny kolusi Armin kanssa 1980-luvun alussa ravintoloiden ja yökerhojen estradeja ja yökerhoja. Hiljaiseen vuosikymmeneen sisältyi aikoja, jolloin esiinnyttiin pikkupaikoissa taustanauhojen kanssa. Nuorempi yleisö pilkkasi Dannyn ninja-mooveja ja Elvikseltä lainattuja esiintymisasuja.

Yleisön kanssa ikääntyminen on luonnollista, Danny huomauttaa.

– Kun syntyy viihdetaiteilijaksi, voi urallaan viihdyttää ehkä ikäisiään ja mahdollisesti hieman nuorempia ihmisiä. Se on se systeemi.

Hiljaisempien vuosien jälkeen uusi foorumi löytyi laineilta. Laivojen iltaohjelmassa oli tilaa näyttävälle showlle, puhti löytyi uudelleen. Danny ja Armi olivat autolauttojen vakiokalustoa 1990-luvulla.

Nyt, loppua kohti, on menossa taas komea nousu.

Danny ja Armi keikalla Ellivuoren tanssilavalla 1990
Kalle Kultala

Viina vei aikalaisia

Dannyn viimeisellä konserttikiertueella kaikki salit on myyty täyteen. Nuoremman polven muusikot nimeävät Dannyn vaikuttajakseen, ja esiintyminen Vain elämää -sarjassa sulatti uuden yleisön sydämet.

Matkan varrella on myyty levyjä yli 600 000, listoille on kiivennyt sata levytystä. Ei tämä kovin huonosti ole mennyt, vaikka välillä ura olisikin hieman kyykännyt.

– Olen aina yrittänyt olla avoin vaikutteille, etenkin niille, jotka menevät lähettäjästä vastaanottajaan. Vaikeinta esittäjänä on yltää yleisöönsä, ja yleisö on se, joka päättää, kuka tätä työtä saa tehdä.

Joku meriitti on sekin, että Danny on vielä hengissä. Monen aikalaisen ura kaatui katkeruuteen tai pulloon.

Danny muistelee lukemaansa tutkimusta, jonka mukaan hänen alallaan keskimääräinen elinikä on kymmenen vuotta lyhyempi kuin muulla väestöllä.

–Suuri osa meistä on kärsinyt kouluttamattomuudesta, ja riittämättömyyden tunteesta, jota on sitten lääkitty turvautumalla erilaisiin juomiin tai huumeisiin.

Dannya varjeli vajoamiselta se, että juopottelusta tuli ensimmäisestä huikasta lähtien ihan kauhean paha olo.

– Mulle kävi sellainen onni, että olen tanniiniallergikko, mitä en tosin tiennyt vielä, kun nuorena poikana ruvettiin ryyppäämään. Säästyin ensimmäisiltä 50 rälläysvuodelta tämän ansiosta.

Danny katsoo ikkunasta ulos.
Kun Dannyltä kysyy, mistä hän on erityisen ylpeä, hän toteaa olevansa kiitollinen. -Olen kiitollinen elämälle, ja sen suomille mahdollisuuksille. Olen kiitollinen, että olen saanut tehdä koko ikäni tätä samaa.Nella Nuora / YLE

Kurinalaisuus auttoi selviämään seikkailusta

Danny viljelee tiuhaan puheessaan sanaa kiitollisuus.

Hän on kiitollinen “hyville, itseään lahjakkaammille” ihmisille, joiden kanssa on saanut tehdä työtä. Hän on kiitollinen “tietyille mediaihmisille”, jotka ovat ymmärtäneet hänen uravalintojaan.

Hän on kiitollinen musikaalisilta esivanhemmiltaan perimästään laulun lahjasta. Hän on kiitollinen vanhemmilleen, jotka taloudellisen niukkuuden takia opettivat hänet seisomaan omilla jaloillaan varhain.

Hän on kiitollinen entiselle vaimolleen, ja kaikille muille ihmissuhteille, jotka ovat antaneet hänelle mahdollisuuden arvioida omaa kykyään yltää toiseen ihmiseen.

Ja on Danny kiitollinen myös itselleen.

– Koen, että tämä on ollut suuri seikkailu, josta selvisin, koska olen aika kurinalainen.

Se seikkailu jatkuu.

– Näin raskasta konserttikiertuetta en enää usko tekeväni. Perjantain jälkeen tämä tehtävä on suoritettu.

Danny ei aio kuitenkaan ripustaa mikrofonia naulaan. Sillä Danny on hai.

Danny lapioi lunta kotipihallaan.
Danny tarttuu kuvaajan mieliksi lapioon, ja tekee enemmän kuin pyydetään. Lähtiessä hän kaappaa kainaloon, avaa autonoven ja kiittelee kohtaamisesta monisanaisesti.Nella Nuora / YLE

Seuraava pysäkki: rap

Kirkkonummelaisen omakotitalon televisiot on nyt sammutettu, yhtä lukuunottamatta. Olohuoneen valtavalla screenillä pyörii animoitu video, jossa uiskentelee kaloja. Danny pyytää katsomaan, kohta ruutuun tulee se, mitä tässä odotetaan.

Hai.

Nuorena Danny ajatteli itseään tiikerinä, joka edustaa rohkeutta ja voimaa. Sitten tuli ystävällisen, hyvämuistisen norsun aikakausi. Nyt hän on siirtynyt hiljalleen liukuvan hain filosofiaan.

– Hai on sellainen, että se kuolee, jos se lakkaa uimasta. Jos se ei etene, se ei saa happea. Sama koskee minua.

Danny arvelee kadottavansa tarpeellisuuden tunteen, jos vauhti loppuu kokonaan.

– Moni alkaa ajatella eläkkeelle jäädessään, että on aika siirtyä ajasta ikuisuuteen. Sitä en halua vielä tehdä. Olen ihan terve mies, vaikka en enää ehkä kestä uuvuttavia kiertueita.

Festivaalikeikat, pistokonsertit, yllättävät yhteistyöt ovat tervetulleita. Kaikki uusi, mikä haastaa ja pitää hapen virtaamassa kiduksissa, pitää liikkeessä.

– Mä olen huomannut, että mulla on vielä jonkinlaista ajatuksenjuoksua, ja se voi jatkua, jos opettelee koko ajan uutta. Jos jossain näkyy jotain mielenkiintoista, niin menen mukaan.

Dannyn viimeisin aluevaltaus on julkaisemista vaille valmis. Maki Kolehmainen on tehnyt kappaleen, jossa “tunnettu räppäri” hoitaa puheosuudet, ja Danny laulaa melodiat.

– Se on sellainen hauska laulu. Maki Kolehmainen arveli, että se on varma hitti. Mä sanoin sille, että älä nyt, kun oon juuri lopettelemassa esiintymisiä.

Eikä sitä tiedä, vaikka Iso D vielä räppäisi itsekin. Hän kuvailee huvittuneesti, miten muodikasta on, että räppäri numero yksi puhelaulaa pitkän lauseen, sitten kun happi loppuu, räppäri numero kaksi jatkaa. Danny arvelee, että pärjäisi yksinkin. Kouluaikoina hän puhalsi koneeseen, joka mittaa keuhkojen tilavuutta.

–Mä puhalsin sen koneen tappiin niin, että paukahti. Toistaiseksi olen pärjännyt omilla keuhkoilla ja omalla laululla.