Asiantuntija: Kaupungistuminen edistää luonnon hyvinvointia – Suomesta vaikea löytää yhtä monipuolista luontoympäristöä kuin Helsingissä

Korkeasaaren entisen johtajan mukaan Suomen politiikka on kuitenkin ollut kaupunki- ja luonnonsuojelukielteistä.

kaupungistuminen
Professori Seppo Turunen Helsingin yliopistosta.
Toisinaan vieraslajit ovat syynä sukupuuttoihin, mutta useimmat ne ovat kuitenkin harmittomia. Entä voiko vieraslajeista olla jopa hyötyä? Näihin kysymyksiin vastaamassa on professori Seppo Turunen Helsingin yliopistosta.Yle

Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on suurin 800 000 vuoteen, totesi viimeinen Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation (NOAA) ilmastoraportti.

Korkeasaaren entinen johtaja ja eläinfysiologian dosentti Seppo Turunen katsoo, että kaupungistuminen edistää luonnon hyvinvointia.

– Voi kuulostaa erikoiselta, mutta maailmanlaajuisesti ajateltuna jo nyt puolet ihmisistä asuu kaupungeissa ja maapinta-alasta se on vain kolmisen prosenttia, joten aika paljon jää pinta-alaa muulle.

Kaupungistuminen on Turusen mukaan myös trendi, jota on vaikea rikkoa.

– Palvelut toimivat kaupungeissa paremmin ja liikenneyhteydet ovat helppoja, voidaan siirtyä yhä enemmän pois autoilusta kevyeen liikenteeseen.

Yksi etu on Turusen mukaan syntyvyyden väheneminen, jonka hän näkee kaupungistumisen ansiona.

Turunen vieraili maanantaina Radio Suomen Päivä -ohjelmassa. Koko keskustelun voi kuunnella Areenassa.

"Helsingin luonnosta löytyy yhtä monipuolista lajistoa kuin erämaista"

Turunen pitää esimerkiksi Helsingin kaupunkiympäristöä monipuolisena.

– Minun on vaikeata löytää Suomesta yhtä monipuolista luontoympäristöä kuin Helsingissä on. Esimerkiksi Keskuspuistosta löytyy yhtä hyviä alueita lajistoltaan kuin erämaista, hän sanoo.

Turunen näkee myös helsinkiläisen asumisen hyvin luonnonmukaisena.

– Monissa maissa on mitattu kaupunkilaisen hiilijalanjälkeä ja se on huomattavasti pienempi kuin maaseudulla asuvan, hän toteaa.

Metrokyltti
Henrietta Hassinen / Yle

Turusen mukaan maamme politiikka on kuitenkin ollut pitkään ollut kaupunki- ja luonnonsuojelukielteistä. Hän ei itse halua asettaa maaseutua ja kaupunkia vastakkain, mutta uskoo, että maaseudun etu on hyvinvoiva kaupunki, joka haluaa käyttää maaseudun tuotteita.

– Ihanne, jossa muutetaan korpeen ja rakennetaan sinne oma koti, toimii, jos muutama ihminen sen tekee, mutta haluaisin kysyä, kuinka paljon ollaan riippuvaisia henkilöautoliikenteestä ja perustuuko lämmitys puun polttamiseen?

– Puun tehokkuus kovin huono, jos sitä verrattaan esimeriksi aurinkoenergiaan. Puuta poltettaessa myös elimistöön kulkeutuu pienhiukkasia, hän muistuttaa.

Metsät on Turusen mukaan ainoa keino saada hillittyä ilmastomuutosta nopeasti.

Vanhaa metsää Muuramessa.
Isto Janhunen / Yle

– Suomi on tässä vähän hankalalla ajatuksella liikkeellä, kun on lähdetty puun polttamiseen. Puu on hirveän hyvä rakennusmateriaali, sehän korvaa monta ilmaston kannalta haitallista materiaalia, kuten betonia.

Maataloudessakin tapahtuu silti Turusen mukaan myönteistä kehitystä.

– Ruokaa osataan tuottaa pienemmillä pinta-aloilla, makean veden käytössä on opittu säästämään, lannoitteita ja torjunta-aineita on onnistuttu vähentämään, Turunen listaa.

Hiilijalanjäljestä noin kahdeksan prosenttia tulee turismista. Turunen toteaa tammikuussa ilmestyneessä Luonto ihmisen aikakaudella -esseekokoelmassaan, että risteilyturismi on likaisinta sallittua liikennettä.

– Edistykselliset laivat ovat kuitenkin päätymässä raskaan polttoöljyn sijaan luontoystävällisempiin polttoaineisiin, Turunen sanoi maanantaina Radion Suomen Päivän haastattelussa.

Lue lisää:

Nainen hylkäsi kaupungin ja mukavuudet, muutti ypöyksin korpeen ja raivasi vanhasta, hylätystä tilasta itselleen onnen: "Ihmisen pitää saada nähdä taivaanranta"