Uusi suomalainen unelma: kerrostaloasunto järven rannalla ja kaupungin keskustassa?

Tiivis kaupunkiasuminen on yhä useamman asumistoive. Liikenneyhteyksiä pidetään entistä tärkeämpänä tekijänä valittaessa asuinpaikkaa.

kaupungit
Hämeenlinnan Asemanrannan Origo-talo
Hämeenlinnan Asemanrantaan on rakentumassa 1200 asukkaan asuinalue. Ensimmäinen valmis talo sai asukkaansa jouluksi 2018.Hannu Harhama / Yle

Muuttolaatikot on jo saatu raivattua pois, saunassa heitetty ensimmäiset löylyt ja talon äänieristystäkin on koeteltu haitarinsoitolla. Aino ja Asko Anttila ovat muuttaneet pientaloalueelta kerrostaloon ja esittelevät uutta saunallista kolmiotaan innostuneesti.

– Tämä on keskellä kaupunkia ja me olemme aika ahkeria kulttuurin harrastajia, tässä on sellaisetkin paikat lähellä, listaa Aino Anttila muuton syitä.

– Kauppakin on lähellä, ja tietysti täytyy sanoa, että terveyskeskuskin on vieressä, jos sitä tarvitsee, lisää Asko Anttila.

Toivotaan enemmän tiivistä kaupunkiasumista.

Emma Terämä

Yhä useampi suomalainen haluaakin Anttiloiden tapaan asua kaupungin keskustassa. Anttilat ovat eläkkeellä, mutta suurin muutos asumistoiveissa on tapahtunut erityisesti lapsiperheillä, joilla kerrostalo- ja keskusta-asumisen toiveet ovat lisääntyneet eniten.

– Toivotaan enemmän tiivistä kaupunkiasumista. Omakotitalon sijaan pidetään kulkuyhteyksiä ja palveluiden läheisyyttä erittäin tärkeänä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Kestävän kaupungistumisen strategisen ohjelman johtaja Emma Terämä.

Aino Anttila ja kukkaset Hämeenlinnan Asemanrannan Origo-talossa
Aino Anttilan kasvimaa on kerrostalossa vaihtunut huonekasveihin.Hannu Harhama / Yle

Unelma-asunto voi olla kerrostalossa

SYKE:n Asukasbarometrin 2016 (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaupungistuminen on Suomessa edelleen kasvava trendi. Yhä useammin suomalainen unelma omakotitalosta kaupungin keskustassa ja järven rannalla on vaihtunut kerrostaloasumiseksi kaupungin keskustassa järven rannalla. Suurin muutos suomalaisten asumistoiveissa on tapahtunut lapsiperheillä, joiden toiveet keskusta-asumisesta ovat lisääntyneet eniten.

– Työikäiset henkilöt kaupungistuvat. Yhä enemmän nuoret, jotka opintojen tai muiden takia lähtevät kaupunkiin, myös jäävät kaupunkiin, kertoo Terämä.

Kerrostaloasumisen suosion noususta huolimatta toive omasta talosta elää kuitenkin edelleen suomalaisten mielissä. Yleisin asumisen toive on haave kaupunkipientalosta, jossa voi hoitaa pientä pihaa ja josta pääsee kävellen kauppaan sekä linja-autolle.

– Merkittävänä tekijänä pidetään nykyään nimenomaan sijaintia ja liikenneyhteyksiä. Esimerkiksi rakentamisen väljyyttä ei pidetä niin tärkeänä tekijänä eli ollaan valmiita asumaan kerrostalossa omakotitalon sijaan, sanoo Terämä.

Koti rautatieaseman naapurissa

Uusi Asemanrannan asuinalue Hämeenlinnassa on esimerkkialue tulevaisuuden kaupunkisuunnittelusta. Rautatieaseman naapuriin rakentumassa oleva kerrostaloalue sijaitsee Vanajaveden rannalla. Torille on matkaa kilometrin verran ja elokuvateatteriin muutama sata metriä.

– Hyvien liikenneyhteyksien varressa, kaunis yksilöllinen paikka. Taitaa olla harvoja rautatieasemia rannalla ja silti kaupungin keskustassa sekä vanhassa ympäristössä, sanoo yksikönjohtaja Sami Viitanen YIT:stä.

Harva varmaan sieltä ensiasuntoa ostaa.

Sami Viitanen

Alueelle valmistuu 10 vuoden aikana kaikkiaan 1 000-1 200 asukkaan alue. Tähän mennessä 60 prosenttia myydyistä asunnoista on myyty Hämeenlinnan ulkopuolisille ostajille. Tarkempaa profiilia asunnon ostajista ei ole selvitetty.

– Emme ole tehneet tutkimusta esimerkiksi asukkaiden iästä. Se on selvä asia, että uusiin rakennuksiin muuttaa selkeästi ihmisiä, jotka ovat jo pidempään olleet työelämässä. Harva varmaan sieltä ensiasuntoa ostaa, toteaa Viitanen.

Tavoitteena monipuolinen asukasrakenne

Hämeenlinnan kaupunki kaipaa kipeästi uusia asukkaita. Asemanranta onkin nimetty kaupungin ykkösvetonaulaksi. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan asuinalueelle halutaan monenlaisia asukkaita. Noin puolet alueesta on kaupungin omistuksessa.

– Kaupunki ei ryhdy itse rakennuttajaksi, vaan kyse on siitä, millä ehdoilla kaupunki luovuttaa omat tonttinsa. Kaupungin tavoite on, että tässä alueella on vähintään 25 prosenttia muuta kuin kovan rahan tuotantoa. Me haluamme pitää huolen siitä, että tässä on monipuolinen asukasrakenne, kertoo Isosuo.

Anttilan pariskunta katselee uuden kotinsa parvekkeelta järven suuntaan. Selän taakse jää rakenteilla oleva viereinen talo, joka suojaa Aino Anttilan mukaan hyvin parveketta pohjatuulelta.

Kesällä innokas entinen kotipuutarhuri aikoo laittaa parvekkeen täyteen kukkasia. Ruukuiksi valitaan altakasteluruukkuja. Kasvien on pärjättävä itsekseen, kun isäntäpariskunta lähtee reissuun.