Avi uhkasi sulkea aikuisia kehitysvammaisia hoitavan kuntoutusyksikön – toisen yksikön ongelmat tutkinnassa

Henkilöstöön kohdistunut väkivallan uhka ei ollut hallinnassa Varsinais-Suomessa toimivassa kuntoutusyksikössä Paimiossa. Turvallisuuspuutteet on nyt korjattu.

työsuojelu
Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO Paimiossa.
Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO Paimiossa.Eino Kossila / Yle

Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:n hoitopaikkojen toiminnasta on paljastunut uusia ongelmia. KTO:n omistaa Varsinais-Suomen 27 kuntaa.

Aikuisia kehitysvammaisia hoitava KTO:n Neuropsykiatrinen kuntoutusyksikkö 2 oli vuosi sitten Lounais-Suomen aluehallintoviraston sulkemisuhan alla.

Työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen kertoo, että työsuojeluvalvonnan yhteydessä kävi ilmi, että väkivallan uhka työpaikalla ei ollut hallinnassa.

– Työnantajalle annettiin ensin kehotus saattaa asia lain edellyttämälle minimitasolle. Kun jälkivalvonnassa todettiin, että asia ei edelleenkään ole lain edellyttämällä minimitasolla, tilanne oli sellainen, että päädyttiin tähän käyttökiellon harkitsemiseen, sanoo Pulkkinen.

Pulkkinen kuvailee sulku-uhan olevan viranomaisten työkalupakkiin kuuluva, mutta melko harvoin käytetty väline.

Sulku-uhka väistyi maaliskuussa 2018

Väkivallan uhan hallinta on työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkisen mukaan monisyinen asia kehitysvammayksiköstä puhuttaessa.

Siihen liittyvät muun muassa tilaratkaisut, hälytysjärjestelmät sekä työntekijöiden riittävyys, ammattitaito ja koulutus. Myös asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset on huomioitava, ja turvallisuuteen liittyvä työ on jatkuvaa potilaiden vaihtuvuuden vuoksi.

Siellä oli uhkaavia tilanteita ja niistä johtuvia tapaturmia niin paljon, että työntekijöillä tulkittiin olevan terveyden menettämisen uhka.

Johanna Pulkkinen

Lounais-Suomen aluehallintovirasto (avi) uhkasi syksyllä 2017 sulkea yksikön, jos ongelmia ei saada kuntoon määräaikaan mennessä. Puutteet korjattiin, ja sulku-uhka väistyi maaliskuussa 2018.

– Jälkivalvonnassa todettiin, että käyttökieltoa ei ole tarpeen asettaa voimaan, vaan asiaan oli saatu huomattavaa parannusta lähtötilanteeseen nähden, toteaa työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen.

Johanna Pulkkinen huomauttaa, että yhteistyö yksikön johdon ja aluehallintoviraston kesken toimi hyvin puutteiden kuntoon saattamiseksi.

Uhkaavia tilanteita runsaasti

Nepsy 2 -nimellä tunnetussa yksikössä aiemmin työskennellyt hoitaja kertoo Ylelle, että ongelmia alkoi ilmetä pian uusiin tiloihin muuton jälkeen vuoden 2017 alussa.

Kyllähän lähtökohtamme on, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä työssään.

Seija Aaltonen

Johtava ylilääkäri Seija Aaltonen myöntää yksikön toiminnan olleen alkuvaiheessa ongelmissa. Palvelurakennemuutoksen jälkeen laitoshuollosta tuli odotettua haastavammin käyttäytyviä potilaita asumispalveluiden piiriin. Osa heistä joutui käymään toistuvasti kriisijaksoilla kuntoutuspalveluissa.

– Meillä oli paljon läheltä piti -tilanteita. Yksikön aloittaessa ei tarkalleen tiedetty, millaiseksi asiakaskunta muodostuu. Se oli sellaista hakuaikaa, ja asiakkaat osoittautuivat haasteellisemmaksi kuin oli ajateltu, kuvailee Aaltonen.

KTO:n kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-Aho sekä johtava ylilääkäri Seija Aaltonen.
KTO:n kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-Aho sekä johtava ylilääkäri Seija Aaltonen.Paula Collin / Yle

Seija Aaltosen mukaan moni palvelurakennemuutoksessa omaa paikkaansa hakemaan joutunut hoitaja havaitsi pian, ettei työ ollut heille sopivaa. Osa henkilöstöstä eli pelossa.

– Toiminta piti arvioida uudelleen. Noin puolet henkilökunnasta vaihtui, ja lisäksi henkilökuntamäärää lisättiin jonkun verran ja yksikkö jaettiin kolmeen osaa. Nyt nämä läheltä piti -tilanteet on saatu hallintaan, sanoo Seija Aaltonen.

Tiloja suunniteltaessa uuden asiakasryhmän haastavuutta ei ollut osattu ennakoida. Ne osoittautuivat pian liian avonaisiksi turvallisuuden kannalta, ja jaettiin kolmeen pienempään osaan.

Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO Paimiossa.
Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO Paimiossa.Eino Kossila / Yle

Tiloissa ei muun muassa ollut haastavien potilaiden kanssa työskennellessä tarpeellisia hälytysnappeja tai valvontakameroita. Nimettömänä pysyttelevän entisen hoitajan mukaan rakennusta ei myöskään ole suunniteltu tarkoituksenmukaisesti, vaan sen käytäville muodostuu ”pimeitä kulmia”, jolloin väkivaltaisesti käyttäytyvä potilas voi päästä yllättämään henkilökunnan.

Hoitaja kertoo itse joutuneensa useampaan otteeseen potilaan väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Vastaavia kokemuksia on hänen mukaansa myös monilla muilla yksikön hoitajilla. Tilanteista on aiheutunut henkilökunnalle pitkiäkin sairauslomia.

Rakennuksen materiaalivalintojen on vakuutettu olevan turvallisia, mutta hoitaja kertoo esimerkiksi tapauksesta, jossa potilas onnistui rikkomaan turvalasiksi väitetyn ikkunan päällään. Potilaat ovat myös potkineet ovia hajalle, heitelleet henkilökuntaa irtonaisilla huonekaluilla ja sytyttäneet tulipaloja huoneissaan.

Työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen ei halua eritellä uhkatilanteita yksityiskohtaisesti. Hän kuitenkin vahvistaa vuoden takaiset ongelmat.

– Siellä oli uhkaavia tilanteita ja niistä johtuvia tapaturmia niin paljon, että työntekijöillä tulkittiin olevan terveyden menettämisen uhka, sanoo Pulkkinen.

Työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto.
Työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto.Paula Collin / Yle

– Kyllähän lähtökohtamme on, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä työssään. Työsuojelupäällikkö ja työterveyshuolto seuraavat tilanteita aktiivisesti, vakuuttaa johtava ylilääkäri Seija Aaltonen.

Puutteita korjattiin Ylen haastatteleman hoitajan mukaan muun muassa asentamalla peilejä käytäville ja suojakalvoja ikkunoihin. Myös hälytysjärjestelmät saatettiin asianmukaiselle tasolle avin puututtua tilanteeseen.

Henkilökunnan koulutuspuutteet korjattu

Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän johto ei Ylen haastatteleman hoitajan mukaan reagoinut henkilökunnan huoleen turvallisuudestaan. Kireä työilmapiiri ja työssä koettu pelko johti myös hoitajien asiattomaan käytökseen potilaita kohtaan.

Seija Aaltosen mukaan ongelmiin tartuttiin jo ennen avin puuttumista tilanteeseen. Sen jälkeen työntekijöiden tekemät ilmoitukset väkivalta- ja läheltä piti -tilanteista ovat siinä yksikössä puolittuneet.

Kaikilla hoitajilla ei ollut alkuvaiheessa koulutusta haastavien potilaiden kanssa toiminnasta. Aggressiivisten tilanteiden turvalliseen hoitoon tähtäävä niin kutsuttu MAPA-koulutus on nyt koko henkilöstöllä sekä yksikön johdon että avin työsuojelutarkastajan mukaan.

Kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-ahon mukaan MAPA-koulutus yksin ei tee autuaaksi. Ennaltaehkäisy on avainasemassa vaaratilanteiden välttämisessä.

–Ennaltaehkäisyssä on tärkeää, että asiakas tunnetaan hyvin ja huomioidaan hänen mahdolliset traumansa ja aistiyliherkkyydet. Yksilöllisyys on tärkeää, huomauttaa Sauna-aho.

KTO:lla on useita eri yksiköitä vammaispalveluita varten.
KTO:lla on useita eri yksiköitä vammaispalveluita varten. Riikka Kurki / Yle

Viidentoista asiakaspaikan kuntoutusyksikön henkilöstöresurssit eivät hoitajan mukaan olleet asianmukaisella tasolla ennen avin puuttumista tilanteeseen. Hänen mukaansa henkilökuntaa ei aina ollut riittävästi vuoroissa tämän jälkeenkään.

– Kiinnitämme paljon huomiota henkilökuntamme turvallisuuteen, koulutukseen sekä henkilöstön riittävyyteen ja ammattitaidon varmistamiseen. Nostimme esimerkiksi juuri ohjaajien palkkausta, että saisimme paremmin ohjaajia tänne. Työsuojelupäällikkö kiertää koko ajan ja raportoi johdolle, listaa johtava ylilääkäri Seija Aaltonen.

Ylen haastattelema hoitaja kuvaa Nepsy 2 -yksikköä lähinnä kehitysvammaisten aikuisten säilytyspaikaksi, jossa he eivät saa tarvitsemaansa kuntoutusta. Palvelusta maksavat kunnat eivät hänen mielestään saa rahoilleen asianmukaista vastinetta

– Ei voi sanoa, että olisimme koskaan valmiita. Koko ajan on kehittämistä henkilökunnan vaihtuessa eri syistä, ja meillä on nyt omat kouluttajat opastamassa hallittuun ja turvalliseen rajoittamiseen. Myös lääkäriresursseja on lisätty, mutta resursseja saisi olla enemmänkin. Asioita pitää katsoa monelta kantilta, sanoo johtava ylilääkäri Seija Aaltonen.

Nuorten potilaiden asiaton kohtelu tutkinnassa

Ylen MOT kertoi kehitysvammaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivaltaisesta hoitotavasta kuntayhtymän tukikeskuksessa viime viikolla. Asiasta on jätetty rikosilmoitus poliisille ja toiminnasta on tehty kanteluita aluehallintovirastoon.

Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:n johtaja, ylilääkäri Seija Aaltonen kiistää MOT-ohjelman väitteet jyrkästi. Hän vakuuttaa yhtymällä olevan nollatoleranssi asiakkaiden huonoa kohtelua koskien, ja pitää väitteiden perinpohjaista tutkimista hyvänä asiana.

Kaikkiaan KTO:lla on noin 800 asiakasta ja yli 500 vakituista työntekijää. Koko Paimion yksikössä on yhteensä 72 potilaspaikkaa.

Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen omistavat Varsinais-Suomen 27 kuntaa.

Lue lisää:

"Lapsia roikotetaan raajoista kantamalla ja kiinnipito jatkuu sängyssä"

KTO kiistää Ylen väitteet epäillyistä kehitysvammaisten kaltoinkohtelusta – "Olemme purkaneet työsuhteita herkästi, jos on tullut tällaisia asioita esille"