Saksassa on onnistuttu siinä, mistä Suomessa vasta haaveillaan – Vuonna 2015 tulleista siirtolaisista yhä useampi on töissä

Ennusteiden mukaan vuonna 2020 noin puolet Saksaan tulleista miljoonasta siirtolaisesta on töissä. Mitä Saksassa oikein tapahtuu?

työllistyminen
 Stich by Stichin omistajat Nicole von Alvensleben ja Claudia Frick.
Stich by Stichin omistajat Nicole von Alvensleben ja Claudia Frick.Lukas Rapp

FRANKFURT Ompelimon ikkunoista tulvii valoa. Toisessa kerroksessa sijaitsevassa huoneessa on lämmin tunnelma. Ompelijattaret kääntelevät kankaita edessään, nousevat välillä näyttämään jotakin vierustovereilleen ja kertovat vitsejä saksaksi tuon tuosta.

– Olemme kuin perhe. Paitsi että teemme töitä yhdessä, käymme samoilla saksankursseilla. Joskus käymme yhdessä kahvilla tai kaupungilla töiden jälkeen, iranilainen Mansoureh Kazemi sanoo.

Kazemi on yksi Stich by Stich -yrityksessä töissä olevista kahdeksasta naisesta, joilla on kaikilla pakolaistausta. Stich by Stich kääntyy “ommel kerrallaan”.

Naiset ovat tulleet Saksaan Syyriasta, Afganistanista, Iranista ja Madagaskarista. Ompelimossa he saavat koulutuksen muotisuunnittelijoiksi ja räätäleiksi - ja samalla mahdollisuuden pärjätä uudessa kotimaassaan omillaan.

Suomessakin keskustellaan jatkuvasti siirtolaisten työllistymisestä ja siihen liittyvistä vaikeuksista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi maaliskuussa 2018 (siirryt toiseen palveluun), että maahanmuuttajataustaiset työllistyvät Suomessa heikommin kuin muissa Pohjoismaissa.

Nyt etsitään reseptejä, joilla siirtolaisten työllisyysastetta voitaisiin parantaa.

Ehkä mallia voisi ottaa yli miljoona siirtolaista vastaanottaneesta Saksasta?

Mansoureh Kazemia
Iranissa Mansoureh Kazemi koki syrjintää koko ikänsä, koska hänen perheensä kuuluu hazara-vähemmistöön. “Meillä ei ollut Iranissa mitään oikeuksia. En voinut edes ostaa puhelimen sim-korttia omalla nimelläni”, Kazemi sanoo.Lukas Rapp

26-vuotias Mansoureh Kazemi saapui Frankfurtiin vuonna 2015. Seuraavana vuonna hän osallistui saksankurssille, jonka opettaja kehotti ottamaan yhteyttä Stich by Stich -yritykseen. Saksanopettaja oli nähnyt kaupungilla uuden ompelimon mainoksen.

– Hän ehdotti, että käydään katsomassa, millaisesta yrityksestä on kyse. Hän tiesi, että sekä isäni että mieheni ovat ompelijoita ja että minulla on ennestään kokemusta ammatista.

Kazemin työtoveri, 23-vuotias Esraa Ali on viettänyt suurimman osan aikuisiästään siirtolaisena, ensin Libyassa ja nyt Saksassa. Ali oli kuitenkin opiskellut ennen vuotta 2013 taidekoulussa muotisuunnittelua ja ompelua Syyriassa.

Frankfurtin vastaanottokeskuksen työntekijät järjestivät hänelle tapaamisen Stich by Stich -ompelimoon.

– Yrityksen omistajat kertoivat, että voisivat ottaa minut työharjoitteluun ja katsoa, mitä osaan. Ompelin heille dinosauruspehmolelun, josta he pitivät kovasti. Siitä se lähti, Esraa Ali kuvailee.

Työharjoittelu Stich by Stich -ompelimossa muuttui parissa kuukaudessa oppisopimukseksi, joka mahdollistaa Alille käytännönläheiset ammattiopinnot kolmen vuoden ajan.

Esraa Ali
Syyrialainen Esraa Ali tuli Frankfurtiin vuonna 2015. Hän pakeni perheensä kanssa Syyriasta Libyaan, jossa he asuivat sukulaisten luona kahden vuoden ajan. “Naisten elämä Libyassa on todella vaarallista”, Ali kuvailee. Lukas Rapp

Mansoureh Kazemi ja Esraa Ali kuuluvat niihin Saksaan vuonna 2015 saapuneisiin siirtolaisiin, jotka löysivät Saksasta työpaikan kahden vuoden sisällä saapumisestaan.Kaikkiaan tämä onnistui joka neljänneltä tulijalta. Työpaikan on siis löytänyt noin 250 000 siirtolaista miljoonasta.

Suomeen vuonna 2015 saapuneiden työllistymislukuja ei ole tiedossa. Viime kesäkuussa Ylen tavoittamat TE-toimistot arvioivat, että työllistyneitä olisi "vain muutamista yksilöistä noin kymmeneen prosenttiin". Suurin osa osallistuu parhaillaan kieleen ja kotoutumiseen liittyviin koulutuksiin.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan mm. Suomessa asuvia turvapaikanhakijoita työllistävän Startup Refugees -verkoston työntekijöitä. Juontajana Sari Taussi

Saksan työmarkkinatutkimusinstituutti IAB julkaisi toukokuun lopussa ennusteen, jonka mukaan nopea työllistyminen jatkuu myös lähivuosina.

IAB:n mukaan seuraavan viiden vuoden sisällä (siirryt toiseen palveluun) töissä käy jo puolet niistä miljoonasta ihmisestä, jotka pakenivat köyhyyttä ja konflikteja Saksaan vuonna 2015 tai sen jälkeen.

Syitä työpaikkojen löytymiseen on useita.

Ensinnäkin Saksassa on tarjolla ennätysmäärä töitä. Viime huhtikuussa täyttämättömiä työpaikkoja (siirryt toiseen palveluun) oli 88 miljoonan asukkaan maassa 1,19 miljoonaa.

Saksan työttömyysprosentti on samalla laskenut. Nyt se on noin neljä prosenttia.

Yritysten näkökulmasta tilanne on jo vaikea. Esimerkiksi asiantuntija-aloille, palvelu- ja käsityöläisammatteihin kaivataan jatkuvasti lisää työntekijöitä. Der Spiegel -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) saksalaisyritysten menestystä jarruttaa nyt talouskasvun aikana ennen kaikkea pula osaavista työntekijöistä.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat ottaneet valtaosan 250 000 työllistyneestä siirtolaisesta palkkalistoilleen.

Siirtolaiset ovat täyttäneet paikkoja leipomoissa, ravintola- ja hotellialalla, siivousyrityksissä sekä palveluammateissa – siis matalapalkkaisissa töissä ja tehtävissä, jotka eivät enää puhuttele saksalaisia työnhakijoita.

Ryhmäkuva
Stich by Stich -yrityksessä työskentelee naisia muun muassa Syyriasta, Afganistanista, Iranista ja Madagaskarista.Lukas Rapp

Toinen syy hvyiin työllisyyslukuihin ovat yritysten saamat tuet ja kiinnostus maahanmuuttajien työllistämiseen. Frankfurtilainen Stich by Stich -ompelimo on omanlaatuisensa siksi, että se perustettiin vain siirtolaistyövoimaa varten.

Samalla kuin siirtolaistaustaiset naiset saavat koulutusta ja ompelevat tilaustöitä ompelimon puolella, yrityksen saksalaiset omistajat naputtavat hakemustekstejä viereisen huoneen tietokoneilla.

Stich by Stichin omistajilla Nicole von Alvenslebenilla ja Claudia Frickilla oli ompelimon perustamisen aikaan vuonna 2015 jo 15 vuoden yrittäjätausta. Kumpikaan ei pelännyt uuden yrityksen tuomia riskejä.

– Näimme, miten vapaaehtoiset ottivat ihmisiä Frankfurtin juna-asemalla vastaan, ja halusimme auttaa omalla tavallamme, Nicole von Alvensleben kertoo.

Frick ja von Alvensleben osallistuivat vastuullisille yrityksille suunnattuun start up -ohjelmaan ja ottivat lainaa yrityksen perustamiselle.

Kolmen vuoden jälkeen Stich by Stich lähestyy taloudellisesti kannattavan yrityksen rimaa.

Se nojaa kuitenkin yhä laajaan tukiverkkoon. Niin Frankfurtin kaupunki kuin Saksan työvirasto tukevat ompelimoa taloudellisesti siksi, että se työllistää siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita. Stich by Stich saa lisäksi koulutustukia, koska se toimii virallisena ammattikoulutuspaikkana.

Saksalainen avustustyöntekijä ja syyrialainen pakolaismies lapsensa kanssa
Saksalainen avustustyöntekijä ja syyrialainen pakolaismies lapsensa kanssa Frankfurtissa elokuussa 2015.Harald Tittel / EPA

Frankfurtin kaupungin työllisyysneuvonnassa siirtolaisten alueellista työllistymistä on seurattu tarkasti.

Johtaja Conrad Skerutsch kertoo, että pelkästään Frankfurtissa ja lähikunnissa vapautuu joka vuosi 14 000 työpaikkaa. Niihin hänen toimistonsa yrittää sijoittaa tekijöitä, myös vastikään tulleita ihmisiä.

Skerutsch on nähnyt työurallaan kolme suurta maahanmuuttoaaltoa. 1960-luvulla Saksaan tuli Turkista ja Italiasta siirtotyöläisiä, jotka käytännössä oppivat saksan kielensä jäätelöbaarin tiskin takana tai autovalmistajan hihnatyöntekijöinä.

1990-luvulla maahan tulivat Jugoslavian hajoamissotia paenneet perheet. Uusin aalto vuosina 2015-2016 toi Frankfurtiin ennen kaikkea Lähi-idästä ja Afrikasta lähteneitä nuoria miehiä ja perheitä.

– Uusimmat tulijat eroavat edellisistä siinä, että monilla on todella alhainen, ellei olematon koulutustaso, Skerutsch kuvailee.

Conrad Skerutsch
”Osaamme nyt kartoittaa nopeammin, mitä tulijat jo osaavat ja ovat tehneet aiemmin. Meni pari vuotta, että pääsimme tähän pisteeseen”, kertoo Conrad Skerutsch Frankfurtin kaupungin työllistymisneuvonnassa. Lukas Rapp

Tulijoiden joukossa on hänen mukaansa paljon lukutaidottomia, joille saksan kielen opiskelu ja oppiminen ylipäätään on erittäin vaikeaa.

– Kaikki siirtolaiset, jotka olen tavannut, ovat kuitenkin todella motivoituneita pärjäämään omillaan ja tekemään töitä, Skerutsch lisää.

Työllisyysneuvonnan johtaja kertoo, että saksalainen byrokratia tekee jopa helpoimmissa työtehtävissä aloittamisen vaikeaksi.

Hän antaa esimerkin: roskakuskiksi mielivien pitää selviytyä ensimmäisenä työpäivänään 175 PowerPoint -kalvoa kattavasta saksankielisestä turvallisuuskoulutuksesta, jonka päätteeksi he kirjoittavat kokeen. Erikoissanasto ja kirjoitustaito on siis oltava ainakin auttavasti hallussa.

– Vaaditaan siis muutaman kuukaudet opiskelut alle, ennen kuin joku saa tässä maassa kuljettaa roskasäiliöitä pihoilta jäteautolle tyhjennettäväksi, Skerutsch sanoo.

Elokuusta 2016 alkaen Saksassa rekisteröidyille turvapaikanhakijoille hyväksyttiin oppisopimusmalli (siirryt toiseen palveluun), jossa koulutus yrityksessä kestää kolme vuotta. Sen jälkeen oleskelulupa pysyy voimassa vielä kaksi vuotta.

Oleskeluluvan saa oppisopimuksen ajaksi automaattisesti, vaikka turvapaikkapäätöstä ei olisi vielä tehty. Myös kielteisen päätöksen saaneet (siirryt toiseen palveluun) voivat jatkaa oleskelua Saksassa oppisopimuksen turvin. Heillä ei kuitenkaan saa olla rikosrekisteriä.

Kotimaassaan Iranissa syrjittyyn hazara-vähemmistöön kuuluva Mansoureh Kazemi opiskelee nyt keskittyneesti Frickin ohjauksessa.

– Meillä on paljon saksantunteja. Ensi sijassa päiväni kuluvat silti täällä ompelukoneen ja suunnittelupöydän äärellä, hän kertoo.

Ompelemisen ohessa naiset muistelevat joskus tapahtumia kotimaissaan tai matkaansa Saksaan. He ovat tyytyväisiä siihen, että saavat tehdä täällä töitä naisten kesken, turvallisessa ja tutussa ympäristössä.

Stich by Stich -yrityksessä ommellaan ennen kaikkea pieniä sarjaeriä esimerkiksi paikallisille vaatekaupoille. Osa kankaista ja malleista postitetaan sinne muualta Saksasta.

Ompelimon naiset suunnittelevat lisäksi alakerran tyhjän tilan hyödyntämistä kierrätetyistä materiaaleista tehtyjen vaatteiden tekemiseen.

Ompelukonelankoja
Lukas Rapp

Mutta ei työpaikan löytäminen Saksassakaan ole kaikille helppoa. Osa uusimmista poliittisista päätöksistä vaikeuttaa tietyistä lähtömaista tulevien siirtolaisten työllistymistä.

Esimerkiksi Afganistanista kotoisin oleville turvapaikkapäätöksen saaminen voi viedä vuosia. Moni turvapaikanhakija ehtii työllistyä ennen kuin virallinen päätös jäämisestä syntyy.

– Jos nämä ihmiset ovat löytäneet töitä ja kouluttautuneet ja heitä tarvitaan kipeästi työmarkkinoilla, miksi he eivät sitten voi jäädä Saksaan? Talouselämä ja jäsenyrityksemme ovat tässä asiassa yksimielisiä, kertoo Marlene Thiele Saksan kauppakamarista. Hän opastaa yrityksiä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työllistämisessä.

Bertelsmann-säätiön julkaiseman raporti (siirryt toiseen palveluun)n mukaan Saksan malli kiinnostaa Euroopan laajuuisesti siksi, että pieni- ja keskisuurilla yrityksillä on ollut niin tärkeä rooli siirtolaisten kouluttamisessa.

– Saksassa yritykset ymmärtävät itsensä yhteiskunnan muovaajiksi. Integraatio onkin koettu voimakkaasti juuri yritysten vastuuksi, Marlene Thiele sanoo.

Saksalaisyrityksistä 99,6 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, Thiele jatkaa. Ne vastaavat melkein kaikista Saksassa solmittavista oppisopimuksista ja ylläpitävät yli puolta saksalaisten työpaikoista.

Pienet ja keskisuuret yritykset ajattelevat siksi olevansa vastuussa tulevaisuuden työntekijöistä – ja maansa hyvinvoinnista.

Näin ajattelevat myös Stich by Stichin saksalaiset omistajat.

– Työntekijämme tarvitsevat mentoreita pärjätäkseen Saksassa. Menemme esimerkiksi naistemme kanssa naistenlääkäriin ja tappelemme heidän puolestaan oikeudesta kielikursseihin, Nicole von Alvensleben sanoo.

Von Alvenslebenin mukaan integraatiota ei voi ajatella ainoastaan työpaikan tarjoamisena. Uudessa maassa ja kulttuurissa pärjääminen vaatii kielikursseja ja apua arjen pyörittämiseen puhelinliittymien avaamisesta vanhempainiltoihin.

Esraa Ali
Syyrialaisen Esraa Alin perheessä on siirtolaisia jo useassa polvessa, sillä Alin isovanhemmat pakenivat miehitetyiltä palestiinalaisalueilta Syyriaan.Lukas Rapp

Joulukuun 19. päivä Saksan hallitus esitteli (siirryt toiseen palveluun) uuden lain, joka helpottaa työtekijäpulasta kärsivien alojen ammattilaisten maahanmuuttoa etenkin EU:n ulkopuolelta. Sen nojalla tiettyjen alojen ammattilaiset voisivat hakea oleskelulupaa Saksan suurlähetystöistä jo lähtömaassa vuodesta 2020 alkaen.

Ne, joilla on työsopimus saksalaisen yrityksen kanssa, voisivat lain astuttua voimaan muuttaa saman tien Saksaan. Myös tarpeeksi kieltä osaavat ammattilaiset saisivat jatkossa tulla maahan ja hakea töitä puolen vuoden ajan.

– Tämä laki on yritysten vuosien lobbaustyön tulosta, Saksan kauppakamarin Marlene Thiele sanoo.

Kauppakamari on tyytyväinen lakiluonnokseen, mutta muistuttaa, ettei kaikkia tulijoita voi nytkään nähdä pelkästään työvoimana.

– Pakolaisuus ja turvapaikan saanti on pidettävä tästä laista erillään. Ihmisten on voitava edelleen tulla Saksaan heihin kohdistuvan uhan takia, ei ainoastaan työperäisistä syistä, Thiele teroittaa.

Stich by Stich -ompelimon naiset näkevät tulevaisuutensa työelämässä. Syyrialainen Esraa Ali haluaisi jatkaa työntekoa ompelimossa myös oppisopimuksen päättymisen jälkeen.

– Haluaisin myös suorittaa ajokortin ja oppia lisää saksaa. Ehkä myöhemmin vähän englantia ja vaatesunnittelua, hän lisää.

Alin kumpikin vanhempi on onnistunut työllistymään Frankfurtissa: hänen isänsä on töissä rakennustyömaalla ja äiti vanhustenhoitajana.

– Vanhempani ovat ylpeitä siitä, että käyn töissä Tämä on unelmani. Se, että pärjään omillani, Ali sanoo.

Lue myös:

Fateme Khodadadi pääsi vihdoin oman alan töihin ja aikoo seuraavaksi perustaa yrityksen

"Emme todellakaan puhu enää mistään aallosta" – turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen tyrehtyi

Reetta Rädyn kolumni: Suomi murehtii työvoimapulaa ja pakkopalauttaa samaan aikaan työikäisiä – mitä järkeä?