Ydinvoimalan viiveet vaientavat yrityksiä, mutta kansalaiset kommentoivat: "Olisi sen muuallekin voinut rakentaa, jos se joskus valmistuu"

Yle kysyi mielipiteitä Pyhäjoen ydinvoimalan viivästymisestä. Muutokset mietityttävät, mutta työpaikat kiinnostavat.

Fennovoima
Raahelaisia nuoria Laivurinkadulla urheilutalo Raahelan edessä.
Raahelaiset nuoret tietävät, että Pyhäjoen ja osin Raahen alueella sijaitseva Hanhikiven ydinvoimala koskee ennen kaikkea heitä. Timo Nykyri/ Yle

Tunnelmat Raahen raitilla ovat ristiriitaisia seudun suurhankkeen, Hanhikiven ydinvoimalan, viimeisimpien viivästysuutisten jäljiltä.

Raahelaisen nuoren Saku Kyröläisen mielestä asia on toisaalta hyvä ja toisaalta huono.

– Se työllistää varmaan aika paljon nuoria. Mutta olisi sen jonnekin muuallekin voinut rakentaa, jos se nyt ylipäänsä joskus valmistuu, Kyröläinen pohtii.

Eläkkeellä oleva Veikko Honkavuori ei usko, että uusikaan aikataulu tulisi pitämään.

Häntä mietityttää erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen säilytys ja ydinvoimalan yleinen turvallisuus. Tshernobylin ydinvoimalaturma on hyvin muistissa.

Ilmastonmuutoksen kannalta ydinvoima on Honkavuoren mielestä hyvä, koska se ei sitä suoranaisesti edistä. Hänen yleisasenteensa ydinvoimaa kohtaan on kuitenkin kielteinen.

– Vähän ihmeelliseltä tuntuu, kun laitosta tehdään, vaikka rakennuslupiakaan ei vielä ole. Venäläisten peliä, Honkavuori sanoo.

Fennovoiman tilaaman kyselytutkimuksen mukaan Hanhikivi 1 -hankkeen kannatus on pysynyt viivästymisestä huolimatta vakaana (siirryt toiseen palveluun).

Pitääkö uusi aikataulu?

Raahelainen Merja Määttä ei ota ydinvoimaan sinänsä kantaa. Hän arvioi, että osa odottaa ydinvoimalalta työpaikkoja ja Raahen seutukunnan kehittymistä eteenpäin.

– Itse olen ollut realistisin mielin. Katsotaan, milloin se nousee sieltä pystyyn. Epäilen kuitenkin, ettei tämä nyt ilmoitettu aikataulu vieläkään pidä, Määttä sanoo.

Työkoneita Fennovoiman ydinvoimatyömaalla Pyhäjoen Hanhikivenniemessä
Työt Hanhikivenniemellä ovat olleet käynnissä jo vuosia. Vielä ainakin vuoteen 2021 valmistelevat rakennustyöt jatkuvat ilman varsinaista ydinvoimarakentamista. Sitä ei voida aloittaa ilman rakentamislupaa.Antti Pylväs / Yle

Raahelainen Jarmo Törmänen ei pidä Hanhikiven ydinvoimalaa yhtään huonona vaihtoehtona tuottaa energiaa ja työpaikkoja Raahen seudulle.

– Kunhan se ei myöhästy yhtä pahasti kuin Olkiluoto 3.

Törmänen uskoo uuden aikataulun pitävän ainakin suurin piirtein.

– En usko, että se kovin paljoa tuosta enää myöhästyy. Onhan pääurakoitsija Titan-2 ennenkin rakentanut ydinvoimaloita. Olkiluoto 3 oli sen ranskalaisille rakentajille ensimmäinen laatuaan, Törmänen sanoo.

Olkiluoto 3:n rakentamisen alkaessa se oli voimalaitostyypiltään maailman ensimmäinen. Viime vuoden lopulla Etelä-Kiinassa käynnistyi ensimmäinen Olkiluoto-tyyppinen EPR-reaktori Taishan-1 (siirryt toiseen palveluun) (Tekniikka & Talous). Sekin valmistui viisi vuotta myöhässä aikataulusta, mutta ehti silti ennen isoveljeään, joka tulee myöhästymään ainakin noin 11 vuotta alkuperäisestä aikataulustaan.

Raahen seudun yritykset vaiteliaita

Fennovoiman vuoden vaihteessa virallistamaa uutta rakentamisaikataulua ei kuitenkaan haluta Raahen seudulla toimivissa Finnuclear-verkoston yrityksissä arvioida julkisuudessa. Neljän vuoden viivettä ei tässä yhteydessä saatu kommentoimaan edes hankkeessa jo toimineita maanrakennusfirmoja.

Raahessa toimivalle kunnossapito- ja konepajapalveluyritys Telatek Servicelle Pyhäjoen hanke on merkittävä, mutta vasta kaukana tulevaisuudessa. Se on ollut mukana muun muassa Rosatomin voimalaitosten huolloissa jo pitkään ja Telatekin tähtäin on ajassa, jolloin Pyhäjoen voimala jo toimii.

Raahen seudulla on paljonkin yrityksiä, jotka ovat toimineet, toimivat tai voisivat toimia erilaisissa alihankintatehtävissä Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalatyömaalla. Kyse on esimerkiksi maanrakennus-, konepaja-, logistiikka- ja erilaisista palveluyrityksistä.

Tilauskonepajapalveluita, levytyö- ja hitsauspalveluja ja virtausputkiliikeosaamista tarjoava konepajakonserni Miilukangastarjoaa ydinvoimalatyömaan kannalta mielenkiintoisia palveluja, mutta sekin haluaa toistaiseksi olla tarkkailijan roolissa.

Mikään ihan uusi Pyhäjoen hankkeen viivästyminen ei ole. Jo kesällä 2018 kerrottiin julkisuudessa, että varsinaisen ydinvoimalarakentamisen aloittaminen ennen vuotta 2021 on hyvin epätodennäköistä.

Varsinkin automaation osalta Rosatomilla ja Fennovoimalla on ollut vaikeuksia toimittaa vaadittua aineistoa. Koska Hanhikiven automaatiojärjestelmää ei toimitakaan Rolls-Royce, vaan joku muu toimija, tämän asian suhteen ollaan pitkälti nollapisteessä.

Säteilyturvakeskus kertoi syksyllä 2018, että sen näkökulmasta ydinvoimalaitoksen automaatiojärjestelmä on aivan keskeinen alue kun arvioidaan sen turvallisuutta.

Oululaisyritykset näkevät yhteyden Olkiluoto 3:een

Noin tunnin matkan päässä Raahesta ja Pyhäjoelta, Pohjois-Suomen pääkaupungista Oulusta, löytyy jo puheliaampia toimitusjohtajia.

– Mitään sellaista ei ole tullut eteen, etteikö tämä hanke etenisi, Kymsolin toimitusjohtaja Jussi Yli-Niemi sanoo.

Eristys-, teline- ja pintakäsittelyjen palvelutuottaja Kymsol on ollut aktiivisesti mukana Hanhikiven ydinvoimahankkeessa alusta asti. Se kuuluu myös pienellä osuudella Fennovoiman omistajiin, sen pääomistajan, SF Voimayhtiön kautta.

Oululaisen konsulttiyritys Culmentorin toimitusjohtaja Jukka Hellgrenillä taas on peräti 35 kokemus voimalaitosrakentamisesta.

Hänen yhtiönsä on muun muassa valmistellut kaikki Olkiluoto 3:n pääurakoitsijan Arevan toimitukseen liittyvät rakennusurakat.

Olisi sen jonnekin muuallekin voinut rakentaa, jos sen nyt ylipäänsä joskus valmistuu.

Saku Kyröläinen

Hellgrenille Hanhikivi 1 näyttäytyy hyvin samanlaisena hankkeena kuin Olkiluoto 3.

– Ehkä meidän olisi kannattanut kerätä Olkiluodon kokemuksia yhteen ja tehdä analyysi siitä, mikä siellä ihan oikeasti on ollut haasteena, Hellgren sanoo.

Hänen mielestään Hanhikiven voimalaitoshankkeen eri osapuolten toimintaa olisi voinut kehittää niin, että kaikilla olisi ollut yhteinen maali jo heti alusta lähtien.

Myös Yli-Niemi toivoo että Olkiluoto kolmosesta on opittu.

– Jos katsoo OL3:n historiaa niin toivottavasti suunnittelussa ja luvituksessa ei kompastuta samoihin virheisiin, vaan siinä vaiheessa kun lähdetään liikkeelle niin nämä asiat on sitten selvillä ja päästään tehokkaasti etenemään.

Seudulla on paljon sellaisiakin tahoja, joiden näkökulmasta Hanhikiven ydinvoimalaprojekti tuo monenlaista hyvää sekä aluetalouteen että firmoille vaikka itse voimala ei ikinä valmistuisi.

– Varsinkin rakennuspaikan läheisyydessä monia palveluita ostetaan koko ajan. Se tuo tietyille toimijoille ja kuntatalouteen tuloja vaikka toteuttaminen siirtyy, Hellgren sanoo.