Asiantuntijat A-studiossa: Ympäristövalvonnan resurssit ja kaivosten maksamat vakuusrahat liian pieniä

Ympäristövalvonnan alueellisista resursseista on leikattu liikaa, Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka arvioi.

kaivokset
Kuka kerää hyödyt kaivosbuumista?
Kuka kerää hyödyt kaivosbuumista?

Ylen A-studiossa puhuttiin maanantai-iltana Suomen kaivostoiminnasta ja siihen kohdistuvasta viranomaisvalvonnasta. Voit katsoa koko keskustelun klikkaamalla kuvaa.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoo, että ympäristövalvonnan alueelliset resurssit ovat Suomessa liian pienet ja valvonnan resursseista on leikattu liikaa.

– Nyt kun valtio on säästänyt ja ollut tämä paljon puhuttu kestävyysvaje, niin se on erikoisesti näkynyt ympäristöhallinnon alueellisissa resursseissa. On leikattu liikaa ja eläkkeelle jäävien tilalle ei ole palkattu uusia.

Pokan mukaan ennen vuotta 2010 ympäristövalvonta oli selvästi nykyistä paremmalla tasolla. Valvonnan muututtua maksulliseksi resursseja on saatu vähän lisää, mutta se ei hänen mukaansa riitä.

Pokka ehdottaa, että valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto voisi olla ratkaisu siihen, miten viranomaisvalvontaa voisi kehittää ja tehostaa.

Soininvaara: "Vakuusrahat aivan liian pieniä"

Tietokirjailija Osmo Soininvaara sanoo, että kaivosyhtiöiden ympäristötuhojen varalle maksamat vakuusrahat ovat aivan liian pieniä.

– Jos kaivosyhtiö rikkoo ympäristölupia ja eikä sillä ole mitään aikomuksia korjata sotkuja, tällaisia tilanteita varten pitäisi olla paljon nykyistä suuremmat vakuusrahastot, Soininvaara arvioi.

Vakuusraha korvaisi hänen mukaansa ympäristötuhoista koituvat menot niin, että kaikki kulut eivät tippuisi valtion piikkiin.

– Jos vetäydytään pois Suomesta ja perustetaan uusi tytäryhtiö seuraavaa kaivosta varten, kyllä se on aivan liian helppoa. Kaivoksen tietoisen alasajon houkutus on olemassa, jos tällä tavalla selviää velvoitteista, Soininvaara jatkaa.

Osmo Soininvaara, Hannele Pokka, Pekka Suomela.
Osmo Soininvaara, Hannele Pokka, Pekka Suomela.Yle

Pokka: Suomessa on kaivoksia, joissa ei ole vakuuksia ollenkaan

Ympäristöministeriön kansliapäällikköHannele Pokka allekirjoittaa sen, että vakuustasot ovat liian pienet, eivätkä ne kattaisi ympäristötuhoja.

– Todellisuudessa meillä vakuustilanne ei ole kunnossa. Saattaa olla vielä, että se vaatii ympäristölainsäädännön muutoksia, Pokka arvioi.

Hänen mukaansa Suomessa on edelleen kaivoksia, joissa ei ole vakuuksia ollenkaan. Toinen ongelma Pokan näkemyksen mukaan konkurssit: jos kaivosyhtiö on maksukyvytön ja menee konkurssiin, veronmaksajien kukkaro tulee jälleen käyttöön.

– Teollisuusyritykset maksavat kyllä ympäristövakuutuksia ja kassaan on kertynyt 40 miljoonaa vakuusrahoja, mutta niitä ei voi käyttää ympäristövahinkojen ennaltaehkäisemiseen.

– Vakuutusyhtiöillä on hyvin tiukat säännöt sille, mihin vakuuksia voi käyttää. Me haluaisimme, että tämä muutettaisi rahastopohjalle, Pokka selittää.

Kaivosvero käyttöön?

Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön kaivosvero, jotta valtio saisi rahaa kaivosyhtiöiden louhimien malmien ja mineraalien käytöstä, kuten Ruotsissa ja Norjassa on tehty?

Tietokirjailija Osmo Soininvaaran mukaan louhintavero pitäisi ottaa Suomessa käyttöön ja se pitäisi sitoa yhtiön veronmaksukykyyn. Hannele Pokka allekirjoittaa tämän, mutta hänen mukaansa kaivosveron muoto vaatii pitkällistä keskustelua ja harkintaa.

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela huomauttaa, että koko verokertymää pitää tarkastella huolella, ja sen jälkeen vasta tehdä johtopäätökset.

Suomela kommentoi Ruotsin mallia kaivosverosta niin, että Ruotsin valtion verokertymä kaivosverosta on verraten vähäinen.

Lue lisää:

Analyysi: Oriveden kaivosta pyöritetään ikivanhalla ympäristöluvalla – valitusrumba on venynyt niin pitkään, että Dragon Mining kertoo jo saaneensa kaivoksesta lähes kaiken haluamansa