Joutoheinässä on miljardin euron mahdollisuus – biokaasupioneeri taistelee uusiutuvalla energialla ilmastonmuutosta vastaan

Laukaalainen Erkki Kalmari on tehnyt biokaasun eteen töitä yli 20 vuotta. Välillä homma on ollut vastatuuleen tarpomista, mutta nyt alan tulevaisuudennäkymät ovat lupaavat.

biokaasu
Erkki Kalmari tankkaa biokaasua traktoriin
Erkki Kalmari.Jaana Polamo / Yle

Jäniksenjäljet halkovat pellonreunan muuten koskematonta hankea. Lumen alla biokaasureaktorissa käy kuitenkin kova kuhina, kun lukematon määrä arkkieliöitä (siirryt toiseen palveluun)(Solunetti) tekee työtään ja tuottaa tilalle biokaasua.

– Näyttää siltä, että mitään ei tapahdu ja kuitenkin tapahtuu paljon. Itse ei tarvitse tehdä mitään. Sehän tässä on niin innostavaa, naurahtaa Erkki Kalmari.

Laukaalainen Kalmari tutustui biokaasuun jo 90-luvulla. Sysäyksen antoi EU:n säädös, joka rajoitti karjanlannan levittämistä pelloille entiseen tapaan. Maitotilan isäntä totesi, että lanta on jotenkin hygienisoitava, jotta sitä voi levittää ilman tautiriskiä myös lehmien laidunalueille.

Ensimmäinen biokaasulaitos nousi sukutilalle vuonna 1998 (siirryt toiseen palveluun) (Moottori).

– Lannan hygienisoinnin sivutuotteena tullut energia muuttui aika nopeasti päätuotteeksi, sanoo Kalmari.

Biokaasun tuotanto maatilalla
Biokaasulla maatila voi olla omavarainen energian ja lannoitteiden suhteen.Asmo Raimoaho / Yle

Vuonna 2001 perustettiin Metener Oy, joka kehittää ja rakentaa biokaasun tuotantolaitoksia ja puhdistimia. Laitteita on toimitettu maailmalle parikymmentä Meksikoa ja Kiinaa myöten.

Kalmarin tilalla on myös Suomen historian ensimmäinen julkinen biokaasun tankkausasema. Vuonna 2004 avattu asema (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus) pysyi maamme ainoana yleisenä kaasuntankkaupaikkana kahdeksan vuoden ajan.

Tällä hetkellä Kalmarin tilalla tuotettu biokaasu liikuttaa noin sataa kaasuautoilijaa kuukaudessa ja lämmittää viisi taloa.

– Maidon alhaisen hinnan takia liikennebiokaasu tuottaa nyt paremmin kuin tuo 30 lehmän navetta, kertoo Kalmari.

Luonnon luoma prosessi

Biokaasu on luonnossa esiintyvän prosessin tuotos, jonka hyödyntäminen ei ole mikään uusi keksintö. Suomessa Rajasaaren ja Kyläsaaren jätevedenpuhdistamo tuotti biokaasua (siirryt toiseen palveluun) (Liikennebiokaasu) Helsingin kaupungin kaasuverkostoon jo 1930-luvulla.

Periaate kaasuntuotannossa on yksinkertainen: hapettomassa tilassa eloperäinen aines alkaa mädäntyä ja tuottaa metaanikaasua. Työn tekevät arkkieliöt eli arkit, jotka ovat maailman vanhimpia elämänmuotoja.

Biokaasureaktorin toiminta
Biokaasuprosessi muistuttaa kahvinkeitintä, jossa vesi kiertää.Asmo Raimoaho / Yle

Metenerillä tutkimuksesta vastaava Juha Luostarinen kertoo, että biokaasulaitoksen toimintaperiaate muistuttaa kahvinkeitintä, jossa vettä kierrätetään biomassan läpi. Arkkieliöt syövät massaa ja "piereskelevät" metaanikaasua, joka otetaan talteen.

Energian tuotto vaihtelee biomassan mukaan. Yksi hehtaari nurmea vastaa 1 500–4 000 litraa polttoöljyä vuodessa riippuen pellon satotasosta.

Vastatuuleen tarpomista

Vaikka biokaasua syntyy jopa kiinni solmitussa muovipussissa, ei teknologian kehittäminen ja biomateriaalien testaaminen ole aina ollut helppoa. Joskus reaktorista ei ole tullut ulos mitään, toisinaan taas putken päästä on kaasun sijaan tursunnut vaahtoa.

– Mitä enemmän tässä kertyy tietoa, sitä paremmin ymmärtää, ettei tiedä mitään, nauraa Kalmari.

Huumorilla ja sinnikkyydellä Kalmari on mennyt hankalien aikojen yli. Alkuvuosina valtiovalta ei juurikaan ymmärtänyt biokaasun potentiaalia esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa. Suomen ensimmäisen biokaasuauton Kalmari hankki vuonna 2002.

– No sehän oli ihan pakko ostaa, kun lainsäädäntö ei tuntenut biokaasua polttoaineena. Jos biokaasulla ajamisesta olisi jäänyt kiinni, olisi sakkomaksu ollut yli 30 000 euroa.

Kalmari sai kuitenkin tuolloin valtiovarainministerinä toimineelta Suvi-Anne Siimekseltä kirjallisen luvan ajaa autollaan ilman rangaistusta.

Erkki kalmari tankkaa biokaasua traktoriin
Kalmarin tilan traktori käy myös biokaasulla.Jaana Polamo / Yle

Kaasuauton julkistamistilaisuuden jälkeen Kalmarin tilalla käyneet ympäristötarkastajat haistelivat auton pakoputkea ja pohtivat, voisiko kaasuautossa olla kyseessä mahdollisesti jätteenpoltto, jonka päästöille on aivan oma lainsäädäntönsä.

Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet ovat sittemmin saaneet ihmisten päät kääntymään, ja biokaasu on nyt vakavasti otettava energian lähde.

Innostus synnyttää myös tähdenlentoja

Kilpailijoita biokaasun pariin on Metenerille vuosien mittaan tullut – ja osa myös mennyt.

– Onhan noita tähdenlentoja ollut useita. Biokaasusta on helppo innostua, mutta toimivan teknologian kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä ja oikeanlaisia osaajia, toteaa Erkki Kalmari.

Viimeisin ja toistaiseksi näkyvin yritys BioGts kaatui konkurssiin vuoden 2018 loppupuolella. Useampi asiakas jäi (siirryt toiseen palveluun) (Uusiouutiset) taistelemaan toimimattomien laitteiden kanssa.

Kalmarin mukaan BioGts:n konkurssi aiheutti markkinoille väliaikaisen häiriötilan.

Biokaasun puhdistuslaitos
Polttoaineeksi käytettävästä biokaasusta poistetaan hiilidioksidi puhdistimella. Epäpuhdas kaasu aiheuttaa ajan kanssa korroosiota auton moottoriin. Jaana Polamo / Yle

Uusiutuvan energian asiantuntijapalveluita tarjoavan Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Toni Taavitsainen harmittelee BioGts:n kaatumista, mutta ei näe investointihalukkuuden biokaasuun vähentyneen. Rahoituspuolelle se on kuitenkin tuonut varovaisuutta.

– BioGts sai ihmiset kiinnostumaan biokaasusta ja toi esille sen erilaisia mahdollisuuksia, sanoo Taavitsainen.

Kalmarin vahvuus on ollut Metenerin perustamisesta lähtien tehty tiivis yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyön kautta yritykseen on löytynyt myös asiaan vihkiytyneet työntekijät.

Maaseudulla muhii miljoonabisnes

Mahdollisuuksia biokaasusta löytyy monelle toimialalle. Kaasutus on hyvä tapa hyödyntää erilaiset biomassat energiana tai liikennepolttoaineena. Kun biomassasta on otettu kaasu pois, jäljelle jäävä mädäte on sopivaa lannoitetta viljelyyn.

Suurin hyödyntämätön potentiaali löytyy kesantopelloista, joiden tuottamaa kasvimassaa ei nyt käytetä hyväksi mitenkään. Luonnonhoitopelloista, ympäristönurmista ja suojavyöhykkeistä maksetaan maanomistajille tukia, vaikka pellot eivät tuota mitään.

– Hömppäheinät kannattaisi ottaa mukaan viljelykiertoon ja hyödyntää energian sekä luomulannoitteiden tuottamiseen. Niiden hyödyntäminen ei olisi millään lailla pois ruoantuotannosta, sanoo Kalmari.

Nurmirehua lähdössä biokaasutukseen
Maatalouden sivuvirroissa on paljon käyttämätöntä energiapotentiaalia.Jaana Polamo / Yle

Maatalouden laskennallinen biokaasupotentiaali (siirryt toiseen palveluun) (ResearchGate) on yli 21 terawattituntia eli viiden Loviisan ydinvoimalan verran. Arvo verottomana nestemäisenä polttoaineena olisi 0,9 miljardia euroa. Biokaasutuksella syntyvissä luomulannoitteissa arvioidaan olevan 0,2–0,3 miljardin euron bisnes.

Viljelemättömien peltojen kasvien ja lannan kaasuttamisella pystyttäisiin korvaamaan jopa yli puolet Suomeen tuotavista väkilannoitteista. Esimerkiksi Hyvinkäällä käynnistetyn Palopuron symbioosin (siirryt toiseen palveluun) biokaasulaitoksen yksi päätuotteista on luomulannoite viljatilalle.

Suomen Biokaasuyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä kertoo, että kierrätyslannoitteiden liiketoimintapotentiaali on kehittymässä koko ajan. Muun muassa Keski-Euroopassa luomulannoitteille on kysyntää.

– Kun tarkasteluun otetaan kiertotalous ja maatalouden päästöjen hallinta, kierrätyslannoitteet tukevat vahvasti biokaasun asemaa, toteaa Virolainen-Hynnä.

Omakotitalo energiaomavaraiseksi heinällä

Kalmarin tilan rehuvaraston isosta ovesta sisään puhaltava kylmä tuuli rapisuttaa vihreää pressua. Sen alla työtään tekee Metenerin uusin innovaatio: omakotitalon biokaasureaktori.

Erkki Kalmari kurkistaa pressun alle
Yhden kotitalouden kokoiset biokaasulaitokset ovat maailmalla tuttuja, mutta ne eivät toimi Suomen ilmastossa.Jaana Polamo / Yle

Polttoaineeksi reaktoriin ladataan maataloudesta tuttu pyöröpaali. Sen tuottama energia vastaa 100 litraa polttoöljyä.

Osittain maan alle piilotettavan reaktorin lisäksi täytyy vain vaihtaa öljylämmitteisen talon öljypoltin kaasupolttimeksi.

Laitoksesta voi lisäksi myös tankata kaasuauton.

– Reaktorien täyttö ja tyhjennys toisivat lisätöitä koneurakoitsijoille ja asukkaat voisivat olla energiaomavaraisia, sanoo Kalmari.

Kalmarin maatila on ollut energian suhteen omavarainen jo 15 vuotta.

Pelkkä hyvä mieli ei riitä tuottajille

Suomen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (siirryt toiseen palveluun) (valtioneuvosto) sisältää biokaasulle useita linjauksia. Yksi tavoitteista on edistää maatalouden biomassojen kaasupotentiaalin nykyistä parempaa hyödyntämistä.

Kalmari tavoittelee Suomeen biokaasun hajautettua tuotantoa, jolla voisi muuttaa maatalouden päästölähteestä hiilensitojaksi.

– Hyödyntämättömän peltobiomassan ja lannan prosessointi pitäisi ottaa hallituksen kärkihankkeisiin ja tuet ohjata hajautettuun tuotantoon, ei suuryrityksille.

Suomen ensimmäinen julkinen kaasuntankkausasema Kalmarin tilalla
Suomen ensimmäinen julkinen biokaasun tankkausasema on toiminut jo 15 vuotta.Jaana Polamo / Yle

Kalmarin ajatuksena on, että energia tuotetaan siellä, missä polttoaine syntyy ja loppumassa saadaan helposti takaisin peltoon.

Biokaasulaitos on yhdelle toimijalle iso investointi, eikä hiilensidontaan panostaminen hyödytä maatiloja taloudellisesti.

– Hiilinegatiivisesti tuotetulle lihalle, leivälle tai maidolle pitäisi saada lisähintaa, jotta tilat innostuisivat muuttamaan tuotantoaan.

Teknologia hiilinegatiiviselle maataloudelle on jo olemassa.

Kun Erkki Kalmarilta kysyy biokaasun huonoja puolia, innostunut puhe taukoaa ja huoneeseen laskeutuu hiljaisuus.

Pitkän pohdinnan jälkeen tulee jykevä vastaus:

– Ei niitä ole.

Video: Jaana Polamo / Yle