Kiusaaminen on suuri uhka nuoren mielenterveydelle – joka kymmenes nuori joutuu kiusaamisen kohteeksi

Jos mielenterveysongelmien taustalla olevaa kiusaamista ei havaita, jäävät hoidot usein tehottomiksi.

kiusaaminen
"Olen yksin loppuelämäni" – A2 Koulukiusaamis-illan nettikeskustelussa jaettiin suuri määrä kiusaamiskertomuksia
Jukka Koski / Yle

Jyväskylän Kortepohjan koululla oppilaiden keskinäisiä kiistoja ratkotaan muun muassa vertaissovittelun keinoin. Vertaissovittelijaoppilaat Minttu Selänne ja Juho Puoliväli tietävät mitä kiusaaminen on – ja kuinka vakavia seurauksia se voi aiheuttaa.

– Voi olla, että oppilas ei uskalla tulla edes kouluun jos se kiusaaminen on pahaa. Siitä voi tulla mielenterveysongelmia, sanoo Selänne.

Puoliväli ei hyväksy kiusaamistermiä.

– Mielestäni ei pitäisi käyttää termiä kiusaaminen vaan rikosnimikkeitä. Esimerkiksi jos haukut toista niin se on kunnianloukkaus ja jos lyöt toista, niin se on pahoinpitely – ei kiusaamista.

Mielenterveysongelmien taustalla usein kiusaamista

HYKS:n Nuorisopsykiatrian linjajohtaja, dosentti Klaus Ranta toteaa, että kymmenisen prosenttia nuorista joutuu ikätovereidensa kiusaamisen kohteeksi. Esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun)mukaan viime vuonna 5,8 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kertoi tulleensa vähintään kerran viikossa koulukiusatuksi. Syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla kertoi kokeneensa 25,8 prosenttia saman ikäryhmän nuorista.

Puolestaan MOT selvitti, että Suomessa on alakouluja, joissa peräti joka kolmas kyselyyn vastannut oppilas kertoo tulleensa jatkuvasti kiusatuksi.

Kiusaaminen on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä nuorten mielenterveysongelmien (siirryt toiseen palveluun) (Duodecim) taustalla.

– Kyllä koulukiusaaminen ja ylipäätään ikätovereiden kiusaamaksi joutuminen on nuorille keskeinen ja iso ongelma. Se on yksi tunnettu mielenterveyshäiriöiden riskitekijä, sanoo Ranta.

Kiusaaminen lisää erityisesti ahdistuneisuus- ja depressio-oireiden riskiä.

Kiusaaminen on ilmiönä vallan ja aseman hakemista ryhmässä, sanoo koulukiusaamisesta väitöskirjan tehnyt erikoissuunnittelija Päivi Hamarus Keski-Suomen ely-keskuksesta.

– Kun ymmärrämme sen ilmiönä tällä tavalla, se auttaa kiusattua oivaltamaan sen, että kiusaamisessa ei ole kyse hänen nimetystä piirteestään tai erilaisuudesta. Se ei ole hänen syynsä, sanoo Hamarus.

Ryhmästä eristäminen yksi vakava kiusaamisen muoto

Kiusaamista (siirryt toiseen palveluun) (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) on hyvin monen muotoista. Se voi olla esimerkiksi fyysistä, mustamaalaamista tai eristämistä. Viimeksi mainitut voivat olla nuorille erityisen vahingollisia.

– Nuorille keskeistä on päästä ikätovereiden ryhmään. Tahallinen ryhmän ulkopuolelle jättäminen on vastoin nuoren luonnollista taipumusta liittyä toisiin nuoriin, sanoo Klaus Ranta.

Mielenterveysoireista kärsivien nuorten hoidossa olisi tärkeä selvittää, onko taustalla kiusaamista.

– Jos nuorta yritetään hoitaa vaikkapa ahdistuksen ja depression takia ja taustalla on piilossa olevaa kiusaamista niin hoito on usein melko tehotonta, sanoo Ranta.

Hän toivookin entistä syvempää yhteistyötä koulun ja mielenterveysammattilaisten kesken, jotta kiusaamisesta saataisiin jämäkkä ote.