Mia Sumell ei malttanut nuorena tehdä sukkaparia valmiiksi, mutta nyt hänen ohjesivuillaan on tuhansia seuraajia

Vertaisneuvonta sai alkunsa, kun ystävät kyselivät neulontavinkkejä somessa.

käsityöt (tuote)
Mia Sumell neuleidensa äärellä
Intohimoiselle neulojalle värit ovat aina olleet tärkeitä. Siksi Mia Sumell aloitti nimen omaan neulomaan kirjoneuleita.Heini Holopainen / Yle

Mia Sumell istahtaa töiden jälkeen sohvalle, laittaa korvanapit korville ja alkaa neuloa. Luureista soljuu Harry Potter -äänikirja. Silmät taas seuraavat tabletin ruudulta neulontakaaviota.

Näin syntyy jälleen uusi mallisukka SullaVikat-blogisivulle. Samalla Sumell saa toteuttaa omia ideoitaan ja rentoutua rakastamansa harrastuksen parissa.

Aina ei nurin oikein -rytmi ole sujunut yhtä hyvin. Lapsuuden perheessä oli kädentaitojen osaajia, mutta siitä huolimatta nuori Mia Sumell ei juuri koskaan saanut sukkaparia valmiiksi. Malli alkoi kyllästyttää jo ensimmäistä sukkaa tehdessä.

Kuvassa värikkäitä villasukkia
Mia Sumellin neulemalleissa "tapahtuu paljon" eli värit ja kuviot vaihtuvat kirjoneuleissa tiuhaan.Heini Holopainen / Yle

Hotelli- ja ravintola-alan asiakaspalvelussa leipätyönsä ansaitseva nainen tarttuikin puikkoihin uudestaan vasta muutama vuosi sitten. Silloin pälkähti päähän käyttää runsaasti värejä ja vaihdella kuviota ja värejä oman mielen mukaan.

Yksi töistä päätyi someen, ja yllätys oli iso, kun ystävät alkoivat pyydellä ohjeita.

– En ollut ohjeita koskaan tehnyt, mutta sanoin, että voin kokeilla. Kun se onnistui ihan hyvin, niin lähdin kehittelemään lisää.

Exelille laadituille ohjeille riitti kysyntää. Mian piti jopa opiskella nettisivujen teko, sillä niiden kautta ohjeiden jakaminen tuntui järkevältä. Sitten tuli sukkaryhmä Facebookiin ja ohjeita Ravelryyn.

Kuvassa nainen neuloo sukkia ja katsoo ohjetta
Korvista kuuluu Harry Potter –äänikirja, kun Mia Sumell neuloo Karuselli-nimistä sukkamallia. Valmis sukka on näkyvissä padin vasemmalla puolella.Heini Holopainen / Yle

– Nyt on verkkokauppa ja kaikenlaista muuta pientä tässä ympärillä, hymähtää SullaVikat (siirryt toiseen palveluun)-sivuston pitäjä.

"Muuta pientä" on esimerkiksi yhteinen neulekirja hidasta elämää -sivuston (siirryt toiseen palveluun) perustajan Sanna Wikströmin kanssa.

Hitaan elämän peruspilarit ja neulominen kuuluvat intohimoisen harrastajan mielestä hyvin yhteen.

– Kun kuuntelen kuulokkeista äänikirjaa ja neulon, uppoudun omaan maailmaan, jossa ei ole tilaa muille ajatuksille. Se on todella rentouttavaa ja tuo hyvän mielen.

Ammattilainen arvostaa

Suomalaisten käsityöperinteitä vaalivassa Taitoliitossa (siirryt toiseen palveluun) on huomattu, että intohimoiset harrastajat jakavat nykyään mielellään kuvia ja ohjeita somessa. Ammattilainen on käynyt kurkistamassa esimerkiksi villasukkablogeja.

– Tämä kaikkihan edistää käsityökulttuuria ja tuo sitä lähemmäksi ihmistä. Kuvat ja blogit herättävät aktiivisia käsityöharrastajia. Kyllä, ne ovat meille jopa idealähteitä, myhäilee Taito Keski-Pohjanmaa -yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Puoskari Kokkolasta.

Itse asiassa Puoskari toivoisi, että joku harrastaja innostuisi bloggaamaan kankaankudonnastakin, sillä tuo harrastus vaatisi hiukan esilletuomista.

Kuvassa Tuula Puoskari
Taito Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Tuula Puoskari on tehnyt yhteistyötä Mia Sumellin kanssa. Yhteistyöstä syntyi vuonna 2018 Roosa nauha –sukka- ja lapasmalli. Ilmainen ohje Rasavilli-malliin löytyy esimerkiksi Taitoliiton sivulta.Heini Holopainen / Yle

Taitoliiton viimevuotisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) selvisi, että 18 prosenttia suomalaisista seuraa kuukausittain käsityöaiheisia päivityksiä Facebookissa, Pinterestissä tai Instagramissa. Käsityön aktiiviharrastajista liki 70 prosenttia seuraa näitä kanavia päivittäin.

Suomen suurimmassa kädentaitojen tapahtumassa, Suomen Kädentaidot (siirryt toiseen palveluun) -messuilla, bloggarien ja muiden somettajien arvo on myös ymmärretty.

Bloggarit pääsevät ilmaiseksi messuille, kunhan kirjoittavat tai julkaisevat jotain tapahtumasta messuhäshtägillä, kertoo viestinnästä vastaava Jenna Antila.

– Yksi suuri osa tätä menestystä ja isoa kävijämäärää on se, että meidän tarinaamme kerrotaan somessa. Eli aktiiviset sisällöntuottajat kertovat omalle piirilleen harrastuksestaan ja tästä tapahtumasta. Tällä tavoitetaan hyvin ihmisiä ja potentiaalisia kävijöitä.

Kuvassa Mia Sumellin suunnittelemat Roosa nauha -sukat ja lapaset
Mia Sumellin suunnittelemassa Rasavilli-mallissa on Roosa nauha –teeman tapaan vaaleanpunaista, mutta myös räiskyvämpiä värejä.Heini Holopainen / Yle

Taitoliiton tutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät käsitöitä, koska ne rentouttavat ja lisäävät hyvinvointia. Jenna Antila on huomannut saman. Lisäksi mukana on yhteisöllisyys.

– Entisaikojen ompeluseurat eli sosiaaliset piirit ovat siirtyneet verkkoon. Harrastajat voivat tehdä samaa neuleohjetta ja neuletta eri puolilta maailmaa ja jakaa edistymistä someryhmissä tai muissa kanavissa.

Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2017 kaksi prosenttia suomalaisista oli pitänyt blogia kolmen viime kuukauden aikana kyselyn tekemisestä. Naisia oli bloginpitäjissä hiukan enemmän kuin miehiä. Sen sijaan muulla tavalla tekstejä tai kuvia oli vuonna 2017 jakanut tätä huomattavasti suurempi joukko eli 27 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista. Heistäkin hiukan suurempi osa oli naisia.

"Kuka vain voi onnistua"

Kokkolalaisen Mia Sumellin Sukkasirkus-ryhmässä Facebookissa on noin 8 000 seuraajaa. Instagramiin Mia on postannut yli 1 000 kuvaa, joista osa on myös palstan seuraajien kuvia. Sukkamalleja on tullut julkaistua runsaassa vuodessa noin 50.

– Kyllä se yhteisö mukavalta tuntuu. On todella hienoa katsella kuvia, joita ihmiset julkaisevat mallieni pohjalta. Sama malli näyttää ihan erilaiselta eri väreissä. On upeaa, mihin ihmismieli venyy! Tosi kiva olla avuksi.

Kuvassa villasukan kantapää
SullaVikat –sivuston hengetär kannustaa tarttumaan puikkoihin. Edes kantapään ei tarvitse olla ongelma, sillä kantapään neulomiseen on netissä tarjolla lukuisia ohjeita. Heini Holopainen / Yle

Jenna Antilan mainitsema yhteisöllisyys tulee Mia Sumellin sivustoilla esiin vaikkapa Pätkiksiä tehdessä.

Pätkikset ovat yhteisneulontatempauksia, joissa sivunpitäjä julkaisee aina pätkän neuleohjetta kerrallaan ja kukin osallistuja etenee neuleessa kotonaan omaan tahtiin.

Lopuksi postaillaan Pätkis-aikaansaannoksia ja ihastellaan tuotoksia yhdessä. Tietysti somessa. Maailmalla menetelmä tunnetaan nimellä KnitAlong eli KAL.

Verkkokauppa tuo Sumellille hiukan lisätuloja: hän myy muun muassa ohjeita ja tarvikepaketteja. Kuitenkin lisätulot pysyvät ainakin vielä lisätuloina, sillä päivätyö on muualla.

– Nyt voin töiden jälkeen tehdä tätä aina kun haluan. Se ei ole pakkopullaa, vaan rentouttava hetki ja harrastus.

Intohimoinen käsityöharrastaja soisi, että muutkin löytäisivät tiensä käsitöiden maailmaan. Hän uskoo, että kuka tahansa voi onnistua, jos vain istuu alas ja kokeilee. Esimerkiksi kantapään neulomiseen löytyy netistä todella hyviä ohjeita. Jostain syystä moni silti vierastaa vaikkapa villasukkien neulomista.

– Kaikki on tehty niin helpoksi. Kaiken saa nopeasti kaupasta rahalla. Käsityön arvostus on ehkä säilynyt, mutta oikeasti se tekeminen on jäänyt taustalle. Se että istuu alas ja alkaa itse tekemään, on unohtunut, vaikka se on todella palkitsevaa.

Kuvassa nainen neuloo sukan kantapäätä
Videolla neuvotaan villasukan kantapään tekoa.