Armeijassa yksityisyys katoaa, mutta sopeutumisen eteen tehdään töitä – "Ettei ainakaan heti alussa säikäytettäisi ketään pois"

Noin sata alokasta per alokaserä keskeyttää palveluksen alussa sopeutumisvaikeuksien vuoksi. Puolustusvoimat suhtautuu vastaaviin keskeytyksiin vakavasti.

alokkaat
Alokkaita Kainuun prikaatissa.
Mimmi Nietula / Yle

Kello 5.30 tapahtunut herätys tuntuu Saku Lindqvistin mielestä raskaalta. Nuorella miehellä on takanaan ensimmäinen yö armeijan harmaissa Kainuun prikaatissa.

Lindqvist on yksi noin 12 500 maanantaina palveluksensa aloittaneista uusista alokkaista.

Armeijassa oma yksityisyys katoaa ja elämä jaetaan tiukasti tupakavereiden kanssa. Lindqvistin mielestä ajatus tuntuu jännittävältä, mutta hän uskoo, että siihen myös tottuu.

Pääesikunnan koulutusosaston osastoesiupseeri Ville Kostian kertoo, että osalle alokkaista armeijan käytännöt voivat olla aluksi kulttuurishokki.

– Heti alusta käytössä oleva kellokuri, aikaiset herätykset ja muiden pillin mukaan meneminen voivat tuntua raskailta armeijaan tottumattomilta.

Kostianin mukaan noin sata alokasta per alokaserä keskeyttää palveluksensa alussa sopeutumisvaikeuksien vuoksi.

Määrä ei ole suuri, kun sitä vertaa alokaserän kokonaismäärään eli noin 12 000:een.

– Kyseessä on kuitenkin melkein komppanian verran miehiä, ja lähtökohta on, että kaikki palveluskelpoiset koulutetaan, Kostian muistuttaa.

Sopeutumisongelmiin yritetään vaikuttaa

Sopeutumisvaikeuksien vuoksi keskeyttämiset otetaan puolustusvoimissa vakavasti. Kostianin mukaan sopeutumiseen on mahdollista vaikuttaa, toisin kuin esimerkiksi fyysisten vammojen tai vakavampien mielenterveydellisten ongelmien, kuten ahdistuneisuuden tai masennuksen vuoksi palveluksen keskeyttämisiin.

Alokkaita Kainuun prikaatissa.
Mimmi Nietula / Yle

Sopeutumisvaikeudet tulevat yleensä ilmi heti varusmiespalveluksen alkuvaiheessa. Kostianin mukaan ensimmäiset pari viikkoa ovat yleensä ratkaisevia, jatkaako alokas palvelustaan vai keskeyttääkö hän sen.

– Lääkärintarkastus järjestetään ensimmäisen parin viikon aikana ja moni jättää palveluksensa kesken siellä esille tulleiden seikkojen vuoksi.

Suurin osa alokkaista keskeyttää varusmiesmiespalveluksensa kuitenkin ihan muista syistä kuin sopeutumisvaikeuksien vuoksi. Esimerkiksi päihdeongelmat ovat pieni, mutta kasvava syy keskeyttää palvelus, Kostian kertoo.

Fyysisistä syistä tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ovat merkittävin syy palveluksen keskeyttämiselle.

Oma tausta vaikuttaa sopeutumiseen

Joulukuussa varusmiespalveluksensa päättänyt kuhmolainen Jaakko Malinen kertoo sopeutuneensa armeijan tapoihin nopeasti. Malinen on lähtöisin viisilapsisesta perheestä, joten samassa huoneessa muiden kanssa nukkuminen ja asioiden jakaminen oli hänelle tuttua.

Malisen mukaan kaikille nukkuminen yhteisessä tuvassa ei kuitenkaan onnistunut.

– Univaikeuksista kärsivillä oli varmasti vaikeaa.

Omaa tilaa kunnioitettiin ja ymmärrettiin, jos joku halusi olla rauhassa.

Eemeli Nisula

Myös Oulun Haukiputaalta lähtöisin Eemeli Nisula kertoo sopeutuneensa armeijaan nopeasti, parissa päivässä. Malisen tapaan myös Nisula sai vuoden mittaisen palveluksensa päätökseen joulukuussa.

Nisula kertoo saaneensa unen illalla nopeasti, sillä päivät olivat raskaita. Myös hän muistelee, että kaikki eivät kuitenkaan pystyneet nukkumaan.

Nisulan kanssa samassa tuvassa oli 12 miestä.

Nisulan mukaan esimerkiksi pesulla käyminen samaan aikaan muiden kanssa ei tuntunut oudolta, sillä hän on painiharrastuksensa myötä tottunut jakamaan pukuhuonetiloja muiden kanssa. Osa tupakavereista siirsi iltapesunsa hiljaisuuden jälkeiseen aikaan, jolloin oli rauhallisempaa.

Yksin voi käydä urheilemassa ja wc:ssä

Jaakko Malisen mukaan yksityisyys oli koetuksella etenkin ensimmäisten parin viikon aikana, jolloin esimerkiksi aamutoimet hoidettiin yhdessä.

Hän muistuttaa, että tuolloin opeteltiin ripeästi toimimista isossa porukassa. Myöhemmin aamutoimet sai hoitaa vapaammin.

Malisen mukaan armeijassa on myös asioita, joita voi tehdä yksin. Esimerkiksi vapaa-ajalla sai käydä itsekseen urheilemassa ja wc:ssä pystyi käymään yksin, sillä kopeissa oli ovet.

Eemeli Nisulan mukaan rauhassa sai olla myös silloin, kun meni omaan punkkaansa kuulokkeet korvilla.

– Omaa tilaa kunnioitettiin ja ymmärrettiin, jos joku halusi olla rauhassa.

Sopeutumisen ja yksityisyyden parantamiseen tehdään töitä

Osastoesiupseeri Ville Kostianin mukaan yksityisyyden varjeleminen on armeijassa kasarmiolosuhteissa haastavaa. Omaa aikaa saa hänen mukaansa esimerkiksi urheilemalla. Varuskuntiin on myös järjestetty hiljaisia huoneita, joihin voi vetäytyä.

Kostian uskoo, että varusmiesten yksityisyyteen pystytään kiinnittämään paremmin huomiota tulossa olevan kasarmiuudistuksen yhteydessä. Uudistuksessa esimerkiksi varusmiestuvat menevät kokonaan uusiksi.

Kasarmien uudistus alkaa tänä keväänä ja se kestää jopa vuosikymmeniä.

Varusmiehiä syömässä
Niko Mannonen / Yle

Sitä ennen kiinnitetään huomiota muihin seikkoihin, joilla voidaan parantaa sopeutumista. Varusmiespalveluksen alussa keskitytään esimerkiksi ryhmäytymiseen ja ryhmätoimintataitojen kehittämiseen, Kostian sanoo.

Varusmiehille opetetaan myös stressinhallintaa.

Myös ennakkoviestintä on tärkeää, jotta armeijaan tulevat osaavat varautua oikealla tavalla. Jo nyt suuri osa tulevista alokkaista tavoitetaan sosiaalisen median kautta, jossa he voivat esimerkiksi kysellä asioista muilta varusmiehiltä.

Kostianin mielestä myös kutsuntojen valintajärjestelmään ollaan tekemässä isoja muutoksia. Niiden toivotaan osaltaan lisäävän viihtyvyyttä, kun oikeat ihmiset saadaan nykyistä paremmin oikeisiin paikkoihin, ja myös siviilielämän kokemus saadaan paremmin hyödynnettyä.

Myös armeijan esimiesten koulutus on Kostianin mielestä tärkeää ja sillä voidaan vaikuttaa sopeutumiseen.

– Ettei ainakaan heti alussa säikäytettäisi ketään pois.