Kaupunkilaiset varautuvat häiriöihin huonommin, koska eivät osaa pelätä niitä – "On mahdollista, että jonain päivänä myös kaupunki pimenee"

Kokemus on opettanut maaseudulla asuvia varautumaan. Kuva ei kuitenkaan ole mustavalkoinen.

Koti ja asuminen
taskulamppu
AOP

Suomalaiset ovat yleisesti ottaen melko hyvin varautuneet häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoksiin, uskoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen.

Iso osa suomalaisista asuu pientaloissa, joissa on tulisijoja. Mökkielämä ja sitä kautta eläminen ilman sähköä on monelle tuttua. Armeijan käyneiden osuus on suuri, joten turvallisuustaitoja on jaossa monelle sitäkin kautta.

Karkeasti maan voi varautumisen suhteen jakaa kahtia, sanoo tutkija Laurikainen. Maaseudulla riskit häiriötilanteisiin ovat suuremmat, varsinkin jos sähkölinjat kulkevat vielä ilmassa. Siellä toisaalta asiakkaat ovat sopeutuneet riskeihin ja osaavat toimia melko hyvin kokemustenkin pohjalta.

Sen sijaan osa kaupunkiväestöstä ei ole tottunut häiriötilanteisiin eikä siksi osaa tai hoksaa niihin varautuakaan.

– Meitä hiukan huolestuttaa se, että on jonkun verran totuttu häiriöttömyyteen, koska kaikki tuntuu aina toimivan. On kuitenkin täysin mahdollista, että jonain päivänä tulee häiriö, joka pimentää myös kaupungin. Epätodennäköistä kyllä, mutta mahdollista, ja siksi siihen pitäisi varautua.

Kuvassa ruoka-aineita ja vettä komerossa.
Pullovesi ja kannelliset astiat veden säilymistä varten ovat ensiarvoisen tärkeitä.Kalle Niskala / Yle

Esimerkiksi omakotitalot viilenevät käyttökelvottomaan kuntoon reilussa vuorokaudessa, elementtikerrostalot parissa päivässä ja jykevät kivitalot kolmessa.

Jos suurkaupunkiin sattuisi vakava häiriötilanne, yhtäkkiä voisikin olla iso määrä autettavia, jotka eivät ole varautuneet siihen, että asiat eivät toimi.

Kuva ei silti ole mustavalkoinen, sillä kaupungeistakin löytyy varautuneita ja maaseudulta puutteita, muistuttaa Laurikainen.

Palomestari Antti Kätevä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitokselta yhtyy näkemykseen siitä, että kotitalouksien varautumisessa on vaihtelua.

– Kaupunkilaiset ovat ehkä tottuneet liian hyvään. Maaseudulla on tutumpaa, että kaikki ei aina toimi.

Kansalaistaidot ja kotivara ovat maaseudulla kaupunkeja paremmalla tolalla, samoin yhteisöllisyys, uskoo Kätevä.

Aggregaatti traktorin perässä
Maaseudulla aggregaatit ovat yleistyneet.Timo Leponiemi / Yle

Kaupunkien kotitalouksia yritetään saada parantamaan varautumistaan niin, että ne selviäisivät kolmesta vuorokaudesta häiriötilanteessa (siirryt toiseen palveluun) (www.72tuntia.fi (siirryt toiseen palveluun)). Maaseudulla varautumisen pitää olla kattavampaa ja tähdätä pidempiaikaisempiinkin ongelmiin.

Oma haasteensa ovat haavoittuvat ryhmät, kuten vähävaraiset, maahanmuuttajat ja he, joiden toimintakyky on rajoittunut. Riskiryhmiin voivat kuulua myös itsenäistä elämää aloittelevat.

– Jos nuori on juuri muuttanut omilleen esimerkiksi soluun, elämäntyyli voi olla sellainen, että kotivara on hyvin minimaalinen. Perheillä kriisinkestävyyttä voi olla enemmän, sanoo Laurikainen.

Kokkolalainen Tuija Biskop havahtui pari vuotta sitten ajattelemaan fiktiivisen kirjan maalaamaa kuvaa sähköttömästä Suomesta. Se sai pohtimaan omankin perheen tilannetta: kerrostalosasuntoa ilman tulisijaa ja muita vaihtoehtoja, jos häiriö oikeasti iskisi. Parhaaksi vaihtoehdoksi nousi mielessä mökki.

Hän suositteleekin miettimään varautumisesta juuri omasta tilanteesta ja harrastamaan joskus ajatusleikkiä siitä, miten oma perhe toimisi jos sähköä ei olisikaan. Myös kouluissa ja päiväkodeissa voisi miettiä, miten arki sujuisi, mitä leikittäisiin, missä valossa tehdään läksyt.

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Biskop.
Tuija Biskop uskoo, että ei vain ruuan vähyys, vaan kännyköiden ja pelikoneiden pimeneminen haastaisi monta perhettä ison häiriötilanteen sattuessa.

Marttojen toiminnanjohtajana työskentelevä Biskop uskoo, että suurin osa meistä ei ole varautunut häiriötilanteisiin juuri mitenkään.

– On tuudittauduttu siihen, että puhdasta vettä tulee hanasta ja ruokaa on jääkaapissa ja sitä saa kaupasta lisää. Ja jos ei halua tehdä, menee ravintolaan syömään.

Hänkin arvioi, että eroa on kaupungin ja maaseudun välillä. Ero syntyy esimerkiksi siitä käytännön faktasta, että kauempana kaupoista asuva ostaa todennäköisemmin kerralla enemmän ruokaa kotiin muutenkin.

Jos ei harrasta kotona kokkaamista eikä ole pohtinut poikkeavia oloja, alkuun pääsee ostamalla kotiin edes vesipulloja, iskukuumennettua maitoa ja pussikeittoja – tummaa suklaata ja muita herkkuja unohtamatta. Valmisruuat saavat häiriötilanteessa armon myös ruokaihmisen silmissä, vaikka aineksetkin joutuu pahimmillaan sekoittamaan kylmään veteen.

Citymarket mörklagt under elavbrottet i Borgå centrum.
Kaupantekokin kärsii sähköttömyydestä. Kuva Porvoosta sähkökatkon aikaan kesällä 2017.Yle / Petter Blomqvist

Yli puolet suomalaisista ei halua lisätietoa tai valistusta varautumisesta. SPEKin ja työtä tekevien järjestöjen haasteena onkin saada viestiä kullekin kohderyhmälle sopivalla tavalla.

– Itse tilanteen tullessa tiedonjano on kyllä kova, silloin tietoa etsitään. Ongelmia voi silti tulla, jos silloin vasta alkaa tutkia asiaa, eikä ehkä enää pääsekään kauppaan ostamaan tarvitsemaansa, sanoo SPEKin tutkija Heikki Laurikainen.

Suomalaisia on koetettu totuttaa ajatukseen kotivarasta riittävästä määrästä nesteitä, ruoka-aineita, joditabletteja, paristoja radiota varten ja niin edelleen. Ajatusta myös tuodaan nykypäivään; kotivara tarkoittaa sitä, ettei elä kädestä suuhun, vaan kotona on ylimääräistäkin ruokaa – sitä mikä muutenkin maistuu.

Eikä varautuminen ole pelkkää eloonjäämistä, vaan kannattaa muistaa myös viihtyminen, muistuttaa tutkija Heikki Laurikainen.

– Psyykkisesti stressaavassa tilanteessa on kiva olla jotain kivaa mieltä piristämässä. Jos on pitkä sähkökatkos, voiko tehdä jotain kivaa, vaikka kaivaa lautapelit esiin.