"Asia ei ole julkinen" ei riitä – kunnat kertovat liian vähän asioista, joita käsittelevät salaisina

Salaiset asiat koskevat keskipohjalaiskunnissa usein yritystoimintaa ja salaaminen on yhtiön toive.

julkisuusperiaate
"Lähdesuojan takaama nimettömyys auttaa tekemään tärkeitä paljastuksia."
Yle, MOT

Keskipohjalaisissa kunnissa laiminlyödään yleisesti oikeuskanslerin ohjetta salaisesti käsiteltävien asioiden merkitsemisestä netissä julkaistaviin esityslistoihin.

Oikeuskanslerinvirasto ohjeisti kanteluun antamassaan ratkaisussa 2017, että verkkosivuilla julkaistavien esityslistojen salassa pidettäviin asiakohtiin tulisi merkitä kuvaus käsiteltävästä asiasta tai vähintäänkin lainkohta, johon salassapito perustuu.

Esimerkiksi Kokkolassa ja Vetelissä on ollut käytäntönä, että esityslistan asiakohdassa lukee otsikossa ainoastaan "salainen asia" tai "asia ei ole julkinen".

– Toki siinä on skarppaamisen varaa, että jokainen toimielin tekisi sen lyhyen merkinnän julkiseen pöytäkirjaan, myöntää Kokkolan hallintojohtaja Ben Weizmann.

Kokkolassa asia kohentuikin välittömästi Ylen yhteydenoton jälkeen. Jo seuraavassa kokouksessa oli pykälä, joka oli otsikoitu "salainen asia / tiedoksianto esitutkintaan liittyen". Tekstissä viitataan myös aivan oikein julkisuuslain 24. pykälään ja kohtaan, jonka perusteella asia on salattu.

Salaisten asioiden taustalla usein yritysten toive

Salaisia asioita on viime vuosina käsitelty maakunnassa hallitustasolla eniten Kokkolassa ja Vetelissä.

Pietarsaaressa salaisia asioita on ollut vain kaksi tai kolme vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 niitä oli enemmän, koska kaupunginhallitus päätti aiemmin turvapaikanhakijoiden kuntapaikoista. Nyt asia on delegoitu viranhaltijoille.

Vetelin kunnanhallitus käsitteli viime vuonna netistä löytyvien pöytäkirjojen mukaan yhdeksän salaiseksi julistettua asiaa, toissavuonna niitä oli viisi.

– Koska meillä ei ole omaa kehitysyhtiötä, kunnanhallitus käsittelee paljon yritysten asioita. Salattavat pykälät liittyvät esimerkiksi liikesalaisuuksiin tai sellaiseen, ettei jollain yrityksellä ole varaa maksaa vuokraa kunnalle toimitiloistaan, kertoo kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä.

Kokkolassakin salaisuudet selittyvät useimmiten liikeasioilla, ja etenkin kaupungin konsernirakenne selittää paljon, selvittää hallintojohtaja Ben Weizmann.

– Yleensä asia salataan, jos siihen liittyy jokin liikesalaisuus.

Salaamista toivoo silloin yleensä yhtiö.

Kokkolassa käsiteltiin kaupungin selvityksen mukaan kaupunginhallituksessa viime vuonna 10 salaista asiaa, esityslistojen nettihaun mukaan 14. Ero johtuu siitä, että samoja asioita on käsitelty useassa kokouksessa. Vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina salaisia asioita oli noin neljä vuodessa.

Kaupungin liikelaitosten muuttaminen osakeyhtiöksi voi osaltaan selittää kehitystä. Aiemmin esimerkiksi sataman tai energialaitoksen hankintoja käsiteltiin avoimesti omissa lautakunnissaan, nyt ne tuodaan salaisina kaupunginhallituksen ja sitä ennen konserni- ja kaupunkikehitysjaoston pöydälle.

Joskus salattava asia on pieni

Salauspäätöksen tekee asian valmistelija tai esittelijä.

– Salaamiskynnys on hyvin korkea. Salaaminen ei ole itsetarkoitus,vaan lähtökohtana on, että kaikki asiat käsitellään julkisella listalla. Mutta jos niihin löytyy jonkinlainen julkisuuslaista suoraan tuleva peruste, niin silloin asia salataan, selvittää hallintojohtaja Weizmann Kokkolasta.

Weizmannin mukaan liikeasioiden lisäksi yleisiä ovat henkilösuojaan liittyvät asiat. Tällä vuosikymmenellä Kokkolassa on käsitelty salaisena lisäksi poliisin esitutkintaan ja oikeuskäsittelyyn liittyviä, onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautumiseen sekä vaalirahoituksen tarkistamiseen liityviä asioita salaisena.

Läheskään aina ei ole kyse suurista salaisuuksista, esimerkiksi kunniamerkkien haku ja jakaminen voivat olla tällaisia. Kannuksesta kerrotaan, että heillä on vuosittain kaupunginhallituksen listalla ainoastaan yksi salainen asia: vuoden yrittäjäpalkinto. Sen myöntäminen halutaan luonnollisesti pitää pois julkisuudesta juhliin saakka.