Mielenosoitusten ilmoitusajan pidentäminen 24 tuntiin epäilytti yhä kansanedustajia – Osa ihmetteli, miksei lisättäisi poliisin resursseja

Eduskunta aloitti vaalikauden viimeisen puristuksen käsittelemällä kaavailtua kokoontumislain muutosta.

mielenosoitukset
Antti Häkkänen
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) puolusti hallituksen esitystä mielenosoitusten ilmoitusajan pidentämisestä.Mesut Turan / Lehtikuva

Joululomalta palannut eduskunta käsitteli vuoden ensimmäisessä täysistunnossa paljon puhuttua kokoontumislakia.

Hallitus esittää mielenosoitusten ilmoitusajan pidentämistä vuorokauteen nykyisestä kuudesta tunnista.

Esitys herätti epäilyksiä eritoten vasemmistoliitossa ja vihreissä, samoin perussuomalaisissa, vaikka hallitus lievensi esitystään. Alkuperäinen suunnitelma oli, että mielenilmoituksesta pitäisi ilmoittaa jopa kolmea vuorokautta ennakkoon.

Esitystä on perusteltu mielenosoittajien turvallisuudella, jotta poliisi ehtii valmistautua paremmin mielenosoituksiin.

Lakiesitystä vastustavissa puheenvuoroissa korostettiin Suomen pitkää perinnettä vapaana yhteiskuntana kokoontumisissa.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto totesi, että "kokoontumisvapauteen ei pitäisi ilman riittäviä perusteita puuttua".

– Tätä hallituksen lakiesitystä nyt vaivaa nimenomaan se, että riittäviä perusteita ei ole. Perusteluissa ei esimerkiksi käy ilmi se, että kuinka paljon viime vuosina on järjestetty nopean aikataulun mielenilmauksia ja minkälaisia ongelmia niistä on poliisille mahdollisesti seurannut, hän sanoi lähetekeskustelussa.

Puoluetoveri Satu Hassi (vihr.) kuvaili esitystä "perin omituiseksi".

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen katsoi, että lakiesitys on tehty liikaa poliisin näkökulmasta.

– Poliisin resurssihaasteisiin tulisi vastata ensisijaisesti polisiin resursseja lisäämällä, ei puuttumalla kansalaisten perusoikeuksiin, hän sanoi.

Ministeri puolusti: Perusoikeuksiin ei puututa

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi, että kyse ei ole perusoikeuksien rajoittamisesta.

Häkkäsen mukaan tarkoituksena on, että poliisi pystyy turvaamaan jokaisen oikeuden ilmaista mieltään rauhassa.

– Demokraattiseen oikeusvaltioon kuuluu jokaisen kansalaisen oikeus ilmaista mielipiteitään. Samalla valtiovallan tehtävä on myös turvata, että jokainen ihminen kykenee ilman ulkopuolisten häiriötä tai esimerkiksi uhkaa väkivallasta käyttämään tätä perustuslaillista oikeutta.

Eduskunnan kevättä värittävät muun muassa suuret lakihankkeet kuten sote- ja maakuntuudistus sekä tiedustelulait. Katso alla olevalta videolta, miten kansanedustajat arvioivat vaalikauden loppurutistusta:

Eduskuntatalo
Ylen suorassa verkkolähetyksessä pohdittiin muun muassa sitä, miten erilaisille hallituksen hankkeille käy.

Kokooomuksen Ben Zyskowicz vastasi Hanna Sarkkisen puheenvuoroon siitä, että esitystä on tehty liikaa poliisin näkökulmasta.

– Itse ymmärtäisin niin, että poliisin näkökulma tarkoittaa mahdollisuutta suojata mielenosoittajia erilaisilta häiriöiltä.

Puheenvuoroissa esitystä perusteltiin sillä, että esimerkiksi sosiaalinen media on muuttanut mielenosoitusten luonnetta ja Suomeenkin on rantautunut väkivaltaisia ilmiöitä.

– Se seuraa aikaa, jossa nyt ollaan. Sosiaalisen median kontekstissa yli sata vuotta sitten säädetyt lait eivät ole enää nykypäivää, sanoi sinisten Kimmo Kivelä.

Myös hallituspuolueiden kansanedustajien puheenvuoroissa oltiin kuitenkin sitä mieltä, että kolme vuorokautta olisi ollut kohtuuton ilmoitusaika.

Spontaanit mielenosoitukset mietityttivät

Monissa puheenvuoroissa ihmeteltiin, eikö poliisin resursseja pitäisi lisätä sen sijaan, että puututaan ilmoitusaikaan.

– Mieluummin minäkin lisäisin poliisien resursseja enkä pidentäisi nelinkertaisesti ilmoitusaikaa, perussuomalaisten Laura Huhtasaari sanoi.

Opposition puheenvuoroissa kannettiin huolta siitä, onko spontaaneihin mielenosoituksiin yhä mahdollisuus.

Vasemmistoliiton Sarkkinen huomautti, että pikaisen mielenosoituksen tarve saattaa tulla yllättäen esimerkiksi kansainvälisen tapahtuman tai poliittisen päätöksen takia.

Hallituksen mukaan spontaanit mielenilmaukset ja pienemmät mielenosoitukset ovat edelleen sallittuja tuosta vain. Vaikka ennakkoilmoitus jätettäisiin tekemättä, mielenosoitus voi jatkua, jos se ei aiheuta suurempaa järjestyshäiriötä tai sulje katuja.

Keskustelussa kysyttiin myös, miten aiotaan reagoida väkivaltaisiin mielenosoituksiin.

– En usko, että kukaan, joka suunnittelee väkivaltaista mielenosoitusta, tulee ilmoittamaan siitä kenellekään yhtään aikaisemmin, huomautti SDP:n Maria Tolppanen.

Korjaus 8.1.2019 kello 19.43: Maria Tolppanen on nykyään SDP:n kansanedustaja, ei perussuomalaisten.

Lisää aiheesta:

Nykyisellä eduskunnalla edessään ruuhkainen ja hikinen loppukiri – sote- ja maakuntauudistuksen kohtalo yhä auki, tiedustelulakeja rukataan vielä valiokunnissa