Synkkä ennuste: Joka kolmas opettaja ja lähihoitaja jää kymmenen vuoden kuluessa eläkkeelle – “Riittääkö työvoimaa peruspalveluihin?"

Tarvitaan työhyvinvointia, työperäistä maahanmuuttoa ja työllisyysasteen nostoa, arvioi Kevan Timo Kietäväinen.

eläkkeelle siirtyminen
Sairaalan henkilö kävelee ulos
Kalevi Rytkölä / Yle

Suomea odottaa lähivuosina työvoimapula. Eläkevakuuttaja Kevan mukaan valtion ja kunta-alan työntekijöitä jää pian joukoittain eläkkeelle.

Sairaanhoitajat, opettajat, poliisit, sihteerit, siivoojat, vartijat...

Valtioiden ja kuntien työvoimasta jää eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana noin kolmannes, kun lasketaan yhteen sekä vanhuuseläkkeet että työkyvyttömyyseläkkeet.

Kuntien ja valtion eläkerynnistys
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan edessä on työvoimapula.

– Kyllä tämä uhkakuva on vakava ja ihan todellinen. Erityisesti, koska erot alueiden kesken ovat niin huomattavat. Pitää vakavasti miettiä, riittääkö kaikilla alueilla työvoimaa turvaamaan peruspalveluiden toimivuus.

Kuntien, valtion ja kirkon henkilöstön eläkeasioita hoitavan Kevan tänään julkaisema ennuste kertoo, että nopein eläköitymisen tahti on Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Maltillisempi taas mm. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Kietäväisen mukaan työvoimapula uhkaa peruspalveluja erityisesti alueilla, joilla on voimakas muuttotappio.

Timo Kietäväinen
Timo KietäväinenJuha-Matti Mäntylä / Yle

– Tämä on haasteellinen aika ja nyt tarvitaan kaikkia keinoja, joilla pyritään työvoiman riittävyys varmistamaan.

Kunta-alalla on noin puoli miljoonaa työntekijää. Valtiolla työntekijöitä on noin sata tuhatta.

Seuraavassa listassa on lueteltu suurimmat työntekijäryhmät sekä Kevan ennuste työntekijöiden eläköitymisestä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Artikkeli jatkuu taulukon jälkeen.

Eläke-ennuste suurimmissa työntekijäryhmissä
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Opettajat pakkaavat reppunsa

Opetusalan henkilöstöstä lähes kolmannes lähtee eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, kertoo Kevan Ylelle toimittama laskelma.

Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

Opettaja kävelee luokassa.
Yle

Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen uskoo Turun kaupungin pärjäävän hyvin kilpailussa työvoimasta.

– Tähän asti opettajian eläköityminen ei ole ollut Turussa ollut haaste, sillä meillä on opettajankoulutusta kaupungissa. Samoin päivähoidon henkilöstöä koulutetaan täällä. Lastentarhanopettajia taas Raumalla.

Jalonen uskoo myös, että Suomen alhainen syntyvyys tulee helpottamaan mahdollista työvoimapulaa.

– Jos lasten määrä laskee, silloin laskee henkilöstön kysyntä. Ikäluokkien pienentyminen voi johtaa jopa työttömyyteen – jos esimerkiksi opettajankoulutusta ei vastaavasti vähennettäisi, Jalonen pohtii.

– Turussa lasten määrä ei kuitenkaan tule ennusteiden mukaan juurikaan muuttumaan.

Hoitaja laittaa silmätippoja vanhukselle.
Yle

Hoitotyö vie sairaseläkkeelle

Opetusala saattaa jossain määrin hyötyä siitä, että ikäluokat pienenevät. Se on kuitenkin varmaa, että terveydenhuollon tarve Suomessa kasvaa.

Samaan aikaan joka kolmas kunta-alalla työskentelevä lähihoitaja ja lähes joka toinen sairaala-apulainen jää Kevan ennusteen mukaan eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Hoiva-alalla eläköitymistä lisää henkilöstön ikärakenteen lisäksi työn rasittavuus. Työkyvyttömyys ja osatyökyvyttömyys rumentavat myös alla olevan kaavion rivejä.

Työkyvyttömyys verottaa hoitohenkilökuntaa
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Sote-alan ammattilaisten eläköityminen painaa esimerkiksi Pohjois-Karjalaa, jonka lähihoitajista lähes neljä kymmenestä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Sosiaali- ja terveydenpalveluiden kuntayhtymä Siun soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsenin mukaan sairaanhoitajista on Nurmeksen, Juuan ja Lieksan suunnalla selvästi pulaa jo nyt.

– Pula on näkynyt niin, että sairaanhoitajien vakituisiinkaan tehtäviin ei ole löytynyt aina hakijoita, Bjerregård Madsen sanoo.

Onneksi Joensuussa toimiva ammattikorkeakoulu on käynnistänyt Lieksassa koulutusohjelman, jossa voi lukea sairaanhoitajakoulutuksen ensimmäisen vuoden opinnot.

– Lähihoitajissa ja sairaanhoitajissa meillä on se etu, että pystymme kouluttamaan heitä täällä maakunnassa. Meillä on erinomainen yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa.

Hoitaja pitelee vanhuksen kättä.
AOP

Suurin ongelma on Bjerregård Madsenin mukaan niissä ammattiryhmissä, joissa maakaunnassa ei ole omaa koulutusta.

– Meillä on myös lääkärivajetta ja sosiaalityöntekijävajetta. Tilanne on huolestuttava. Noissa ammattiryhmissä odotetaan viiden vuoden sisällä jopa 30 prosentin eläköitymistä.

"Robotit eivät auta"

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan tänään julkaistut eläkeköitymisaineistot tulisi käydä jokaisessa kunnassa perusteellisesti läpi.

– Kunnissa on tutkittava, mitä tämä tarkoittaa juuri heille. Lisäksi koulutuksen kehittäjien on syytä pohtia, onko koulutuspaikkoja riittävästi, hän sanoo.

Eläköitymistä kuvaava ennuste on ehkä uusi, mutta ratkaisuehdotus on tuttu.

– Työssäjaksamisen edistäminen, työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksien selvittäminen ja työllisyysasteen nostaminen. Nämä ovat ne kolme tärkeintä asiaa, Kietäväinen listaa.

Teknologia-alan visionäärien mukaan työvoiman supistuminen ei ole ongelma, koska digitalisaatio ja robotiikka tulee joka tapauksessa korvaamaan merkittävän osan ihmistyöstä. Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan näin ei julkisella sektorilla käy.

– Niin käy aika vähäisessä määrin. Hoivaan tarvitaan käsiä, opettajiksi tarvitaan ihmisiä. Tämä on selvä asia myös tulevaisuudessa.