Joka päivä kuusi yritystä ajautuu Suomessa konkurssiin: ”Miksi minulle kävi näin, vaikka muut pärjäävät?”

Suomessa pantiin viime vuonna vireille lähes 17 prosenttia enemmän konkursseja kuin vuotta aiemmin.

konkurssi
Juhani Seppälä
Juhani Seppälä koki konkurssin neljä vuotta sitten.Jari Pelkonen / Yle

Tänäänkin jonkun toivo todennäköisesti hiipuu. Vaikka kuinka yrittäisi, ei nenä enää pysy pinnalla. Onko nyt aika luovuttaa?

Viime vuonna yrittäjien ahdinko oli aiempaa syvempi. Konkursseja pantiin vireille 2 534. Käytännössä joka päivä keskimäärin yli kuudessa yrityksessä tehtiin päätös ovien sulkemisesta.

Konkurssihakemusten määrä kasvoi lähes 17 prosenttia vuotta aiemmasta.

Omasta pussista tiettyyn rajaan asti

Näin paljon konkursseja pantiin vireille viimeksi vuonna 2015. Sitä edelliset vuodet olivat silti tilastoissa huomattavasti synkempiä. Sen sai huomata myös kokemäkeläinen Juhani Seppälä. Hän asteli Satakunnan käräjäoikeuden ovista sisään vuoden 2014 alkupuolella.

Henkilökohtaisten takausten raja oli tullut vastaan. Seppälä oli yrittänyt pelastaa kolmea paikallislehteä ja yhtä painotaloa maksamalla laskuja omista rahoistaan. Enempää hänellä ei ollut.

– Ymmärsin, että minulla on myös perhe, jonka tulevaisuutta en halua vaarantaa, Seppälä kertoo.

“Pahoittelut, loppu jää maksamatta”

Satakunnan Painotuote -osakeyhtiön alamäki oli alkanut jo puolitoista vuotta aiemmin. Juhani Seppälä oli juuri investoinut neljällä värillä painavaan koneeseen. Sitä asiakkaat olivat halunneet.

Suunnitelmat investoinnin takaisinmaksusta karahtivat karille, kun yksi suurimmista asiakkaista lähti. Tilauksia tuli jatkuvasti vähemmän.

– Kirjapaino- ja sanomalehtiala olivat suurissa vaikeuksissa. Ilmoitusmyynti takkusi ja tilaukset vähenivät, Seppälä kertoi heti konkurssin jälkeen.

sanomalehtiä
Satakunnan Painotuotteessa valmistettiin muun muassa paikallislehtiä.Päivi Meritähti / Yle

Seppälä sinnitteli. Hän piti huolen, että työntekijät saavat palkkansa – vaikka hänen omasta pussistaan. Verottajan, pankin ja eläkevakuutusyhtiön suuntaan maksuja jäi hoitamatta. Velkaa kertyi.

Sinnikäs yrittäjä yritti räpiköidä viimeiseen asti. Vuoden 2014 alussa oli kuitenkin selvää, että yritys ei enää selviytyisi.

– Käräjäoikeuden pihassa soitin vielä verovirastoon, kiitin joustosta ja pahoittelin, että loppusumma jää nyt maksamatta. Takaraja tuli vastaan, Seppälä kertoo.

Seppälä jätti 14. maaliskuuta neljä konkurssihakemusta. Lehtiä painaneen yrityksen lisäksi pohja putosi Ulvilan seutu, Uusi Pori ja Satakuntalainen -lehdiltä.

Häpeää ja syyllisyyttä

Konkurssi oli Juhani Seppälälle iso kolaus. Hän oli tottunut pitämään lupauksensa. Jos hän sanoi hoitavansa asian, niin hän myös teki – siihen asti kun pystyi. Ja kun ei enää pystynyt, otti se koville.

– Syyllisyys söi syvältä. Miksi minä epäonnistuin? Miksi minulle kävi näin, vaikka muut pärjäävät?

Juhani Seppälä
Juhani Seppälä tunsi syvää syyllisyyttä konkurssista.Jari Pelkonen / Yle

Konkurssiin liittyy edelleen vahva häpeän tunne. Seppälä ei puhu siitä mielellään. Se johtuu osittain siitä, millainen kuva muilla konkurssista on.

– Harva sitä päin naamaa sanoo, mutta kiertoteitä olen kuullut mielipiteitä, jotka eivät ole tuntuneet mukavilta.

Keplottelijat pilaavat myös muiden konkurssin tehneiden maineen.

Juhani Seppälä

Juhani Seppälän konkurssi oli puhdas. Siihen ei liittynyt mitään epärehellistä. Silti hän kokee tarpeelliseksi korostaa, että näin oli.

– Konkurssista puhutaan usein negatiivisesti, koska julkisuudessa ovat yleensä näkyvästi esillä ne, joilla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Tällaiset keplottelijat, mätämunat, pilaavat myös muiden konkurssin tehneiden maineen, Seppälä harmittelee.

Konkurssin painolasti pysyy hartioilla

Juhani Seppälä otti konkurssin hyvin henkilökohtaisesti. Hän halusi puhua asiat selviksi niin velkojien ja asiakkaiden kuin läheistensäkin kanssa ennen konkurssin julkistamista.

– Ajoitin hakemuksen jättämisen tietoisesti perjantai-iltapäivään. Siten sain viikonlopun aikaa hoitaa asioita ennen kuin media tarttui uutiseen, Seppälä kertoo.

Maanantain valjettua Seppälä vastasi yli sataan puheluun ja antoi haastatteluja. Illalla hän seisoi kaupunginhallituksen edessä ja avasi tilannetta kaupungin päättäjille.

Seppälä halusi tehdä näin, vaikka konkurssilla ei olisikaan ollut vaikutusta luottamustoimeen. Ei sillä ollutkaan. Seppälä oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja silloin ja sitä hän on nyt.

Satakunnan yrittäjien kyltti
Satakunnan Yrittäjät otti viime kuussa kantaa konkurssin vaikutuksiin luottamustoimessa.Jari Pelkonen / Yle

Vaikutusta olisi silti voinut olla. Konkurssin painolasti jää usein yrittäjän harteille pitkäksi aikaa. Esimerkiksi Satakunnan Yrittäjät joutui viime kuussa ottamaan kantaa vastavalitun puheenjohtajan vuosia sitten tekemään konkurssiin.

Aihetta puitiin silloin myös julkisuudessa. Maakuntalehti Satakunnan Kansa kertoi (siirryt toiseen palveluun), että Pia Hirvonen ei ota tehtävää vastaan, koska hänen aiempi konkurssinsa on aiheuttanut järjestössä keskustelua ja mielipahaa. Hän ei enää halua kaivella vanhoja.

Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivisen mukaan varsinaista estettä luottamustoimen hoitamiselle ei olisi ollut.

– Keskustelimme asiasta hallituksen työvaliokunnassa ja otimme yksiselitteisen kannan, että aiemmin tapahtunut konkurssi ei ole meillä este luottamustoimelle.

Yrittäjille tukea ja vähemmän esteitä

Markku Kivinen toivoo, että konkurssin tehneitä yrittäjiä kohdeltaisiin nykyistä paremmin. Yrittäjän epäonnistuminen on harvoin vain hänen omaa syytään ja vielä harvemmin siihen liittyy keplottelua.

– Konkurssi johtuu usein toimintaympäristöstä tai siitä, että liikeidea ei ole enää kilpailukykyinen, Kivinen toteaa.

Yrittäjä todennäköisesti kokee riittävästi musertavia ajatuksia jo omassa päässään. Muiden olisi hyvä keskittyä hänen tukemiseensa.

– Meillä on tällaista palvelua ollutkin tarjolla. Yrittäjät ovat voineet soittaa toisille maksuvaikeuksissa olleille tai konkurssin tehneille yrittäjille. Heiltä on saanut henkistä tukea ja lakineuvontaa, Kivinen kertoo.

Markku Kivinen
Markku Kivinen toivoo lisää tukea konkurssin tehneille yrittäjille.Jari Pelkonen / Yle

Palvelu on nyt tauolla, mutta se otetaan Kivisen mukaan tarpeen vaatiessa uudelleen käyttöön.

Uuden yrityksen perustaminen on konkurssin jälkeen aika haasteellista.

Markku Kivinen

Nyt yrittäjäyhdistys on keskittynyt löytämään uusia keinoja yrittäjien tukemiseen. Painopiste on vaalien alla erityisesti muurien murtamisessa. Konkurssin tehneet yrittäjät kohtaavat monia vaikeuksia byrokratiassa yrittäessään perustaa uutta yritystä.

– Nykyään uuden yrityksen perustaminen on konkurssin jälkeen aika haasteellista. Tuleva hallitus voisi miettiä, mitä esteitä polulta voisi poistaa, Kivinen toteaa.

Uusi alku yrittäjälle

Konkurssin kokenut Juhani Seppälä halusi yrittää heti uudelleen. Vaikka edellinen yritys kohtasi loppunsa, uskoi hän uuden ideansa toimivuuteen.

Seppälälle uuden yrityksen perustaminen oli mahdollista, sillä hän sai kaikki velkansa maksettua hyvissä ajoin. Siinä auttoi työpaikan löytyminen heti konkurssin jälkeen. Ura painoalalla jatkui, nyt vain toisen palveluksessa.

– Olin työskennellyt painoalalla kymmeniä vuosia. Se, että sain edelleen avata aamuisin oven ja haistaa painomusteen tuoksun, auttoi minua jatkamaan elämässä eteenpäin.

Juhani Seppälä
Juhani Seppälä työskentelee nykyään Eura Printin myyntipuolella.Jari Pelkonen / Yle

Mikä ihanteellisinta, nykyinen työnantaja Eura Print tukee Seppälän yrittäjyyttä. Hän saa tehdä osan painotöistä omalla toiminimellään. Yrittäjän kipinästä ei ole siis tarvinnut luopua, vaikka se hetkeksi sammuikin.

– Toivon, että yhteiskunta soisi muillekin konkurssin tehneille uuden alun. Jos yksi suunta katkeaa, voi yrittäjällä olla muita hyviä ideoita jäljellä. Jos Suomi jollain pärjää niin yrittäjyydellä, Seppälä toteaa.