Ostolakot ovat jo ilmiö: Maiju Asikainen ei ostanut vaatteita kahteen vuoteen, Noora Patokoski hankki koko syksynä lähinnä nastarenkaat

Eettisen kaupan asiantuntijan mukaan ostolakot kertovat siitä, että ihmisiä ahdistavat ympäristön tila ja tavaran määrä.

Kulutus & rahankäyttö
Maija Asikainen
Maiju Asikainen oli ostolakossa kaksi vuotta. Asikainen kuvattiin Ylen lavasteissa.Marjut Suomi / Yle

Neljä vuotta sitten tamperelainen musiikkialan yrittäjä Maiju Asikainen törmäsi sosiaalisessa mediassa uudentyyppiseen haasteeseen. Yhä useampi aikoi olla vuoden ilman uusien vaatteiden ostamista.

Maiju Asikainen oli juuri muuttanut miehensä kanssa puutaloon Tampereella. Muutto oli yhtä jätesäkkien kierrättämistä.

Samoihin aikoihin tuli järkyttäviä uutisia Bangladeshista. Tehtaan romahduksessa oli kuollut yli tuhat ihmistä.

– Ajattelin, mikä järki tässä on ostaa hikipajoista yhtään mitään, mitä en tarvitse.

Asikainen päätti olla vuoden ostamatta uusia vaatteita tai kenkiä Vaatevallankumous-haasteessa. Vaatteiden ostolakko oli niin onnistunut kokemus, että hän aloitti sen uudestaan vuoden 2017 juhannuksena.

Maiju Asikainen on kirjoittanut ostolakostaan suositussa ja palkitussa Asikaine-blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Lupa ostaa hammastahnaa

Opettaja Noora Patokoski istui viime kesänä junassa ja luki juttua ostolakossa olevista naisista. Hän alkoi seurata aiheesta kertovaa blogia.

– Ostolakko alkoi kertaistumalla. Päätin siinä junassa helteisenä heinäkuun päivänä, että aloitan.

Vuoden ostolakko ei koske Patokosken lapsia tai miestä, mutta itselleen hän on tiukka.

– Ruuat tietenkin ostetaan. Ajattelin alun perin, että saan ostaa vain hammastahnaa, Patokoski kertoo.

Noora Patokoski
Noora Patokoski yllättyi ostolakon vaikutuksista.Noora Patokosken albumi

Sitten nälkä kasvoi syödessä. Noora Patokoski halusi puolittaa oman bensan kulutuksensa ja alkoi pyöräillä sähköpyörällä joka päivä kotoaan Lempäälästä Tampereelle ja takaisin. Matkaa kertyy yhteen suuntaan 15,8 kilometriä.

– Pyörään on täytynyt ostaa nastarenkaat. Olen ostanut myös takavalon ja pyöräilyä varten lasit. Hammastahnaa olen ostanut yhden tuubin. Siinä on tämän hetken ostokset.

Ja on Noora Patokoski ostanut yhden muunkin asian, josta seurasi heti huono omatunto.

Ostolakot ovat jo ilmiö

Kansalaisjärjestö Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans sanoo, että lakkoilmiö kertoo siitä, että suomalaiset heräävät ympäristön tilaan.

– Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän tuotteiden alkuperä. Seuraava askel tästä on, että on saavutettu saturaatiopiste, miten paljon tavaroita ihmiset haluavat koteihinsa, Staffans sanoo.

Staffansin mukaan ei ole sattumaa, että ostolakossa ovat nyt etenkin naiset ja nuoremmat ikäluokat. Osassa ostolakoista ostetaan vain kotimaista, osassa sallitaan kirpputoreilta vaatteiden hankkiminen.

– Nämä aiheet kiinnostavat eniten nuoria naisia. Usein nuoret naiset shoppailevat eniten vaatteita.

Ostolakolla vastustetaan juuri pikamuotia, jossa vaatteita tuotetaan globaalisti yhä enemmän ja ne eivät kestä aikaa tai kulutusta. Toisaalta pitää muistaa, että Suomessakin moni köyhä on olosuhteiden pakosta jatkuvassa ostolakossa, eikä se ole enää valinta.

– Pikamuodista kärsivät ympäristön lisäksi halpatuotantomaiden työntekijät, jotka tekevät pitkää päivää pienellä palkalla.

Staffans uskoo, että ihmisiä on alkanut ahdistaa sekä tavaran määrä että ympäristön tila. Tästä kertoo myös se, miten KonMari-siivouksesta tuli suosittu tapa karsia turhat tavarat kodista.

Menestyskirjan kirjoittaja Marie Kondo neuvoo parhaillaan ihmisiä tavaroiden karsimisessa Netflixin sarjassa.

Kuluttaminen hallitsi ensin ajatuksia

Opettaja Noora Patokoski oli vaatteiden ostolakossa jo vuonna 2017. Silloin hän ompeli itse jonkin verran vaatteita.

Sitä ennen hän oli raivannut talon ja "konmarittanut" sen. Hän piti ne tavarat, joista oli hyötyä ja iloa. Muut saivat mennä.

Viime kesänä alkanut ostolakko oli seuraava askel, mutta ei ihan helppo sellainen.

– Ensimmäiset kymmenen päivää en ajatellut muuta kuin ostamista ja mitä voisin tarvita. Halusin lyhdyt ulkolatoon, kukkaruukkuja ja mattoja tuonne ja tänne.

Opettaja esti sähköpostistaan mainoksia, koska ne herättivät huomiota.

Noora Patokoski yllättyi, miten paljon kuluttaminen hallitsi ajatuksia. Ostoajatukset alkoivat laantua kuitenkin vähitellen. Ostamattomuudesta tuli uusi normi.

Mutta miten pärjää vuoden ilman uutta kosmetiikkaa? Patokoski löysi onnekseen kaapin kätköistä kaksi rasvapurkkia.

– Kun leikkasin purkit halki, rasva on toistaiseksi riittänyt. Toisesta purkista sai voidetta vielä kolme kuukautta sen jälkeen, kun luulin sen olevan loppu.

Eniten Noora Patokoski jännitti ripsivärin loppumista.

– Sitten löysin avaamattoman pakkauksen, kun mies oli tuonut ripsiväriä tuliaiseksi laivalta. Selviän tästä kyllä, hän naurahtaa.

Kellarista löytyi Ikea-kasseja

Myös Maiju Asikainen on huomannut, että meillä on paljon vaatteita tai tavaroita, joiden olemassa oloa emme edes muista.

Hän pyysi puolisoaan raivaamaan eteisen ennen lapsen nimiäisiä. Kuukausien jälkeen Maiju Asikainen löysi kellarista pari Ikea-kassia ja ihmetteli, mitä niissä on.

– Sieltä löytyivät kaikki kengät, takit ja mitä eteisessä oli. Eteiseen oli jäänyt ne, mitä arjessa tarvitaan. Erikoisemmat takit olivat kellarissa. Ei niitä oikeasti tarvitse tilaa viemässä.

Maija Asikainen
Maiju Asikainen on kuvattu Ylen lavasteissa. Marjut Suomi / Yle

Tämä vahvisti päätöstä ostolakosta, mutta elämä toi heti haasteita. Pari kuukautta ostolakon alkamisesta hän oli raskaana.

Haasteen aikana olisi saanut käyttää kolme oljenkortta tai ostaa vaatteita kirpputorilta. Maiju Asikainen ei kuitenkaan rynnännyt ostamaan äitiysfarkkuja. Hän kaivoi taas vaatekaappiaan ja löysi mekkoja, jotka mahtuvat päälle.

– Ostin äitiyssukkahousuja ja sopeuduin asiaan.

Nimiäisiin tuore äiti pukeutui lopulta muutaman vuoden vanhaan mekkoon.

"Jotkut ovat kysyneet, oletko sinä se hullu"

Noora Patokoski yllättyi, miten helppoa ja jopa tylsää ostolakko on ollut.

– Ajattelin, että kärsisin tai tämä tuntuisi ylevältä. Ostamattomuus on aika tylsää. Minulla on hirveän paljon enemmän aikaa olla. Loikoilen sohvalla ja mietin asioita.

Pyöräilystä töihin on tullut uusi tapa, vaikka lumimyrskyn aikana se ei ole ollut ihan helppoa.

– Ilman sähköpyörää olisi varmasti tullut itku auraamattomalla tiellä. Olen kuitenkin eri pirteä päivisin, kun olen ulkoillut aamulla ja iltapäivällä.

Ostolakko on johtanut hyviin keskusteluihin.

– Jotkut ovat kysyneet, oletko sinä se hullu, joka on ostolakossa. Osa on todella kiinnostuneita. Osa pitää pyöräilyä sankaritoimintana, mutta en itse ajattele sitä niin. Olen aina liikkunut ja urheillut.

Kiperimmät hetket

Maiju Asikaisen mielestä ostolakot eivät olleet vaikeita, mutta muutamassa tilanteessa häntä on mietityttänyt.

– Olin Kööpenhaminassa tyttöjen reissulla ja kävimme shoppailemassa. Pyörin kaupassa ja kaverit sanoivat, että voithan sinä ostaa. Pysähdyin jokaikisen vaatteen edessä ja mietin, tarvitsenko. Miten tämän voi pestä? Käytänkö tätä monta kertaa?

Maiju Asikainen tuli siihen tulokseen, ettei hän tarvitse uutta vaatetta.

Maija Asikainen
Maiju Asikainen kierrättää vaatteita mielellään.Marjut Suomi / Yle

Toinen tiukempi tilanne tuli, kun mustat pillifarkut kuluivat puhki. Ne olivat olleet Asikaisen luottohousut.

Hän alkoi käyttää farkkuja ja totutella niihin. Siitäkin tilanteesta selvittiin.

Noora Patokosken vaikein hetki koski lentolippuja. Hän oli syksyllä Lontoossa, mutta liput oli ostettu ennen lakkoa, eikä hän ostanut matkalta mitään.

Sitten hän joutui painimaan itsensä kanssa uudelleen.

– Sitten se kauheus tapahtui. Meitä lähtee iso porukka Kroatiaan enkä halunnut jäädä reissulta pois. Ostin lentolipun ja torpedoin sillä kaiken ympäristömielessä, Noora Patokoski sanoo.

Lakosta tuli elämäntapa

Maiju Asikainen lopetti ostolakon viime kesänä, mutta hän on käynyt senkin jälkeen harvoin vaatekaupassa. Harkitsevasta kuluttamisesta on tullut elämäntapa.

– Jos jotain ostan, iloitsen siitä ja pidän sitä. Kaverikin huomaa ja sanoo, että sulla on uusi paita.

Viimeksi hän hankki kotimaisen merinovillaneuleen. Se maksoi 160 euroa, mutta tämä ei tuntunut kalliilta, kun harvoin ostaa.

– Tiedän, että tässä on vuoden kulutusvaatteeni. En osta mitään turhaa.

Ostolakon jälkeen Asikainen on pitänyt huolta vaatteistaan, korjannut ja värjännyt niitä. Blogisti on aina ollut kiinnostunut muodista.

– Muoti ammentaa yleensä menneistä vuosista. Se on sitä, että kaapissa on vanhat Leviksen 501:t ja käärit niistä puntit kerälle ja laitat yläasteen adidakset ja olet muodikas.

Juhliin Maiju Asikainen saattaa ostaa kirpputorilta tai lainata kaverilta mekkoa, ellei omista kaapeista löydy. Hän kierrättää muutenkin omia ja lasten vaatteita kavereille.

Eettisen kaupan puolesta ry käynnisti alkuvuonna Lempivaatteeni-kampanjan. Sen tavoitteena on kannustaa ihmisiä arvostamaan vaatteitaan ja vaatimaan kestävää vaatetuotantoa.

– Voisimmeko me arvostaa vaatteitamme enemmän ja sitä myötä päästä eroon pikamuodista, toiminnanjohtaja Lotta Staffans kysyy.

Mitä se globaalissa mittakaavassa auttaa, jos me olemme Suomessa vaatelakossa? Miten käy työn vaatteiden valmistusmaassa?

– Se on hyvä kysymys. Meidän toiminnan lähtökohtamme on se, että kehitysmaiden työntekijöiden työolot olisivat hyvät ja heille maksettaisiin elämiseen riittävät palkat. Näemme nyt, että pikamuoti-ilmiö on mennyt niin pitkälle, että siihen kiteytyvät sekä työntekijöiden ihmisoikeuksien loukkaukset että ympäristön ongelmat.

– Jos ihmiset vaativat kestävämpiä vaatteita, yritysten on pakko vastata tähän, Staffans uskoo.

Ostolakossa säästyy rahaa

Noora Patokosken lakko on puolessa välissä. Suhtautuminen kuluttamiseen on muuttunut.

– Luulen, että pärjään vuosia näillä minun olemassa olevilla vaatteilla. En osaa enää ollakaan vaatekaupoissa. Voi tulla toinenkin vuosi ostolakkoa.

– Laiskottelu, jouten olo ja hiljaisuus ovat tulleet tärkeiksi. Iloitsen aina kun huomaan, mitä kaikkea voi tehdä ilman, että ostaa mitään.

Patokoski on luistellut, pyöräillyt, lenkkeillyt ja hiihtänyt. Hän on lukenut kirjoja ja kuunnellut äänikirjoja. Varastossa oli lankoja, joista Patokoski on neulonut milloin mitäkin.

Noora Patokoski liikkuu luonnossa
Noora Patokoski liikkuu luonnossa. Noora Patokosken albumi

Lapset ovat onkineet ja virvelöineet. Vaikka lapset eivät ole olleet lakossa, myös he ovat pohtineet kuluttamista. Toinen pojista aikoi laittaa käyttämättömät lelut kierrätykseen.

– Ruokahävikkimme on pienentynyt tosi paljon, vaikka en ole kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen. Olemme biojätekeskuksia, kun syömme vanhat ruuat pakkasesta ja jääkaapista.

Noora Patokoski ja Maiju Asikainen eivät ole laskeneet, paljonko ostolakossa on säästynyt rahaa. Säästöä on kuitenkin tullut selvästi.

Myös aikaa on tullut lisää arkeen.

– Elämä on muuttunut rauhallisemmaksi. Tämä on ollut kummallinen matka itseen, mitä en osannut ennakoida. Mikään tavara ei tee ihmistä onnelliseksi, minkään tavaran kanssa et voi olla vastavuoroisessa suhteessa. Ympärillä olevat ihmiset tekevät elämästä rikasta, Patokoski pohtii.

Patokoskella on ollut puoli vuotta miettiä, mitä hän ostaa ostolakon jälkeen.

– Aion ostaa ostolakon päätyttyä kangaskengät. Niillä pärjään kaksi seuraavaa vuotta.

Lue lisää:

Pikamuodista tulee hetkessä pelkkää jätettä – tässä kuusi keinoa kestävämpään pukeutumiseen

Sanon lopettavani lentämisen, vaikken lopetakaan – Professori Pekka Mattila: Kulutuskäyttäytymisen muutos alkaa valehtelemalla

Ilmastoraportista huolestunut presidentti Niinistö kannustaa kaikkia pohtimaan omia ostoksiaan: "Ei se ole mikään kärsimys tai rasite ajatella hankintojen järkevyyttä"

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään