Jukka Nieminen tietää, miten pohjalta noustaan – Välitä viljelijästä -projekti auttoi viime vuonna 800:aa ahdingossa olevaa viljelijää

Yhä useampi vaikeuksiin joutunut maatalousyrittäjä osaa pyytää apua arkisten asioiden hoitamiseen.

maatalousyrittäjät
Jukka Nieminen kotitilallaan Salossa.
Jukka Nieminen kotitilallaan Salossa.Kimmo Gustafsson / Yle

– Kyllähän siinä syvällä käydään. Tilan jatkokin oli vaakalaudalla. Mutta selvittiin ja jatketaan kohti uutta nousua, kertoo luomuviljelijä Jukka Nieminen, hymynkareen noustessa huulille.

Hänellä menee nyt hyvin, mutta seitsemän vuotta sitten tilanne oli toinen. Avioero vei Salon Kruusilassa kotitilaansa viljelevän isännän jaksamisen äärirajoille.

Pahimmassa vaiheessa vain välttämättömimmät työt tuli tehtyä. Aamuisin oli vaikea nousta ylös. Nieminen osasi hakea apua ja sai sitä muun muassa pankista, perheneuvonnasta ja vertaistuesta. Hän koki vertaistuen niin tärkeäksi, että lähti itse mukaan tukihenkilöksi.

– Kriiseistä voidaan aina selvitä, mutta yksin se on vaikeaa.

Omista vaikeuksistaan selvinnyt Nieminen tietää, että uupumista ei aina itse kovin helposti huomaa. Avun tarvetta ei kannata kuitenkaan hävetä.

– Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakemaan apua, niin varmasti onnistuu.

Terapiaa ja työnohjausta

Suomessa oli Luonnonvarakeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2017 maatalouden tukihakemusten perusteella 50 500 maatilaa. Maatalousyrittäjien ahdingosta on viime vuosina kirjoitettu ja keskusteltu paljon.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan arvion mukaan jo vuonna 2012 viljelijät olivat yksi uupuneimmista ammattiryhmistä. Maidontuottajista miltei joka kymmenes poti vakavaa työuupumusta.

Uusinta tilastoa ei ole, mutta Melan Välitä Viljelijästä (siirryt toiseen palveluun) -projektin vetäjän Pirjo Ristolan mukaan tilanne ei ole ainakaan helpottunut.

Melan projekti on auttanut kahden vuoden aikana valtakunnallisesti yli 1 400:aa tilaa. Vuonna 2017 apua haki 640 tilaa, vuonna 2018 noin 800. Kasvun taustalla on Ristolan mukaan myös se, että tietoisuus palvelusta on lisääntynyt.

Kriiseistä voidaan aina selvitä, mutta yksin se on vaikeaa.

Jukka Nieminen

Tähän mennessä iso osa tuesta on mennyt eläintiloille, mutta viime kesän jälkeen viljatilojen osuus on kasvanut.

Apua hakeneet ovat saaneet ostopalvelusitoumuksia, joilla valtaosa on hankkinut jaksamista auttavia palveluita, lähinnä keskusteluja terapeutin tai työohjaajan kanssa.

Ristola arvelee, että apua tarvitsevia tiloja olisi paljon enemmän. Välitä Viljelijästä -projekti saikin valtiolta lisärahoituksen vuoteen 2021 asti.

– Tänä vuonna on jo tullut palautetta, että palvelu on hyvä, kertoo Ristola.

Ajoissa hakemaan apua

Maaseudun yrittäjiä tukevat muutkin kuin Mela. Luomuviljelijä Jukka Nieminen on mukana vuonna 1995 aloitetussa vapaaehtoisuuteen perustuvassa Maaseudun tukihenkilöverkossa (siirryt toiseen palveluun). Hän on auttanut monia ongelmien kanssa painiskelevia.

– Syitä on paljon erilaisia. Parisuhteet rassaavat aika paljon. Rakennemuutos on lisäksi ollut äärettömän voimakas. Tilakoon pitäisi kasvaa, ja sitten voidaan velkaantua hallitsemattomasti.

Laskupino.
Henrietta Hassinen / Yle

Yksi syy huonoon vointiin voi olla tunne arvostuksen puutteesta. Niemisen arvioi, että arvostus maanviljelyä kohtaan on kuitenkin noussut.

Silti, kun maanviljelijöiden ongelmia tuodaan julkisuuteen, verkkokeskusteluissa yleensä moititaan viljelijöitä turhasta valittamisesta. Arvostelijoiden mielestä farmareilla tuet juoksevat ja aina on uusi traktori pihassa. Niemisen mukaan asia ei ole aivan niin.

–Ainakin oma uusin traktorini on 19 vuotta vanha ja auto 10 vuotta. Toivon mukaan emme valita turhasta. Kyllä epäkohdat on hyvä tuoda julki.

Ääritapaukset onneksi harvinaisia

MTK Satakunta on vetänyt jo viisi vuotta Varavoimaa Farmarille (siirryt toiseen palveluun) -hanketta. Se on auttanut maksuttomasti jo satoja tiloja ja laajentunut valtakunnalliseksi.

Tiedon levitessä kynnys avun vastaanottamiselle on madaltunut, kertoo hankepäällikkö Riitta Seppälä.

– On ihan selkeästi nähtävissä, että apua halutaan pyytää ja vastaanottaa jo ennen kuin ihan syvimpiin syövereihin joudutaan.

Mahdollisten ihmissuhdeongelmien lisäksi maatalousyrittäjiä on koeteltu viime vuosina monin eri tavoin. Suoraan talouteen ovat vaikuttaneet muun muassa maitokiintiöiden avautuminen, Venäjän pakotteet ja viimeksi kaksi vaikeaa satokautta. Ongelmien yhteisvaikutukset voivat olla dramaattisia.

Veden vallassa oleva pelto, jonka kylvö on pilalla.
Juha Kemppainen / Yle

– Pahimmillaan viljelijä voi olla työkyvytön tai hautoa jopa itsemurhaa, Seppälä toteaa.

Ääritapaukset ovat onneksi harvinaisia. Toivottomaltakin näyttävä tilanne, esimerkiksi pöydälle kasaantuneiden maksamattomien laskujen pino, voi olla helposti ratkaistavissa.

– Usein laskupino stressaa ihan hirveästi. Sitten kun sitä ryhdytään availemaan, tilanne ei useimmiten olekaan niin huono.