Poliisin tehtävänä ottaa rosvot kiinni – mökkimurto tai polkupyörävarkaus voi jäädä tutkimatta

Poliisi asettaa etusijalle vakavien törkeiden ja lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnan, mutta automaattisesti mitään rikoksia ei jätetä tutkimatta, korostaa Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.

rikostutkimus
Poliisi.
Tiina Jutila / Yle

Osa pienemmistä rikoksista jää vähemmälle huomiolle, kun poliisi joutuu priorisoimaan. Puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että yhden poliisin tutkittavana saattaa olla satoja juttuja.

– Kun resurssit ovat rajalliset ja törkeimmät rikokset yhteiskunnan kannalta täytyy selvittää, on selvää, että polkupyörävarkaudet ja osa kunnianloukkauksista ja mökkimurroista jää tutkimatta, eikä partiota voida lähettää paikalle, sanoi Rinne Radio Suomen Päivässä.

Rikoslaissa rikoksiksi määriteltyjä rikoksia oli poliisin tutkittavana viime vuonna noin 320 000 ja niistä selvitettiin lähes puolet. Poliisin kirjaamia rikosasioita oli kaikkiaan 795 000. Tähän lukuun kuuluvat myös esimerkiksi liikennerikokset, kuolemansyyn tutkimukset ja palon syyn tutkimukset. Tästä joukosta selvitysprosentti on 86.

Esitutkintalakiin on kirjattu, millä tavalla poliisi voi priorisoida tutkimuksia. Poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta sanoo, että kaikki ratkaisut perustuvat lakiin.

– Yhtään omavaltaista ratkaisua ei tehdä sen perusteella, että nyt vain ei jakseta tai viitsitä. Painopiste poliisilla on kuitenkin vakavien rikosten tutkinnassa.

Ahon mielestä ilmoittaminen kaikista rikoksista on kuitenkin tärkeää, koska rikokset saattavat selvitä myöhemmin sarjoina.

- Poliisin saamassa ilmoituksessa voi ilmetä, että jotain on vahingoitettu, anastettu tai sotkettu, mutta kukaan ei osaa kertoa tapahtumasta mitään. Kun tapahtuma kirjataan poliisin järjestelmään, se saattaa selvitä myöhemmin, jos alueella tapahtuu uusia samanlaisia rikoksia.

Jonne Rinteen mielestä nykyiseen rikosten selvitysasteeseen ei pidä missään nimessä tyytyä vaan on pystyttävä parempaan. Hän kaipaa lisää tekeviä käsiä. Rinteen mukaan 10 prosenttia hälytystehtävistä jää ajamatta resurssipulan vuoksi.

– Jos emme pysty täyttämään kansalaisten perusturvallisuuden tarpeita ja jos ei saada lisää resursseja, tulevaisuudessa luottamus poliisin laskee, arvelee Jonne Rinne Suomen Poliisijärjestöjen liitosta.

Poliisin toiminnan ytimenä poliisitarkastaja Jyrki Aho pitää kiireellisiä hälytyksiä.

– Ihmisten pitää saada nopeasti poliisin apu paikalle, kun sitä tarvitaan, sanoo Aho.

Jonne Rinteen mielestä resursseja on suunnattava hälytystehtävien lisäksi törkeisiin rikoksiin, seksuaalirikoksiin ja lapsiin kohdistuviin rikoksiin.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Poliisin resurssit ovat ajalta, jolloin poliisi ei tarvinnut resursseja – mutta tarvitaanko kaikkiin poliisihommiin yli kolmen vuoden koulutus?

Helsingin Sanomat: Tällaista on arki kohun keskelle joutuneessa Itä-Uudenmaan poliisissa: 60 tutkijaa, 68 000 rikosilmoitusta, 8 500 avointa tutkintaa (siirryt toiseen palveluun)

Poliisiblogi: Priorisointi on vastuunkantoa (siirryt toiseen palveluun)