Arvoituksellinen amerikkalaisyhtiö aikoo viisinkertaistaa Suomen datakeskuskapasiteetin – Kysyimme asiantuntijoilta, onko se mahdollista

Datakeskukset maksaisivat lähes yhtä paljon kuin Helsingin ja Tallinnan välille suunniteltu tunneli.

datakeskus
Illustration med ettor och nollor som täcker en jordglob.
Vuosi sitten Suomessa oli konesalikapasiteettia noin 190 megawatin edestä.Mostphotos

Amerikkalainen Silent Partner Group (SPG) ilmoitti syystalvella tuovansa valtavan kokoisia datakeskuksia Suomeen ja Norjaan.

Hankkeen koko herätti heti runsaasti kysymyksiä, eikä niihin ole toistaiseksi saatu kunnollisia vastauksia.

Sijoituspaikkakuntien kaupunginjohtajat kertovat Ylelle allekirjoittaneensa salassapitosopimukset joulun alla, jotka estävät heitä puhumasta yhtiön liikeideasta.

Yhtiön taustoista ja sen suunnitelmista Suomessa ei siis tiedetä juuri mitään (siirryt toiseen palveluun) (HS). Kysyimme asiantuntijoilta joistain askarruttavista kysymyksistä. Hankkeen koon perusteella voi arvioida muun muassa seuraavia asioita.

Käytettävän energian määrä

Yhtiö on ilmoittanut neljän datakeskuksen sijoittamisesta Suomeen, joista kaksi tulisi Sotkamoon sekä yksi Tornioon ja yksi Haminaan. Kunkin keskuksen sähkönkäyttö on ilmoituksen mukaan vähintään 250 megawattia.

Yhteenlaskettu sähkönkäyttö olisi yksi gigawatti. Se tarkoittaa noin 10 prosentin lisäystä koko Suomen sähkönkulutukseen (siirryt toiseen palveluun) (Fingrid).

Datakeskusten käyttämästä energiasta 90 prosenttia vapautuu lopulta lämmöksi. Se tarkoittaa Sotkamoon 450 megawattia, Tornioon ja Haminaan kumpaankin 225 megawattia lämpötehoa.

Yhtiö on ilmoittanut hyödyntävänsä tämän energian uudelleen. Palaamme tähän asiaan myöhemmin.

Hintalappu on miljardeja euroja

Suomen datakeskusyhdistykselle tehdyn selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan keskuksen hinta on karkeasti 10 miljoonaa euroa yhtä megawattia kohden.

Tuolla laskukaavalla SPG:n hankkeen hinta olisi noin 10 miljardia euroa pelkkien konesalien osalta.

Yhtiö on ilmoittanut tekevänsä energiansa itse tuuli-, aurinko- ja bioenergialla sekä kaasulla. Lisäksi yhtiö sanoo käyttävänsä akkutekniikkaa.

Yhdysvalloissa gigawatin konesali on ihan tätä päivää.

Pekka Järveläinen

Käytännössä uusi energiatuotanto vaatii useiden miljardien eurojen lisäkustannusta. Kokonaisinvestointina datakeskushanke ja Helsinki-Tallinna meritunneli painivat siis samassa sarjassa.

Datakeskuskapasiteetti moninkertaistuu

Mikäli SPG:n suunnitelmat toteutuvat, Suomen konesalikapasiteetti kasvaa yli viisinkertaiseksi. Viime vuoden helmikuussa Suomessa oli kapasiteettia noin 190 megawatin edestä.

Määrä on iso, mutta ei mahdoton. Kapasiteetin kasvun tarve on raju.

Valtion dataverkkoyhtiö Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila sanoo, että markkinat eivät juuri nyt kykene syömään tuollaista kapasiteetin kasvua, mutta myöhemmin kyllä.

Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Järveläinen ei sinänsä hätkähdä kokoluokasta.

– Yhdysvalloissa gigawatin konesali on tätä päivää. IT-alan energiankulutus on kasvanut valtavaksi. Ihmetyttää, kun ei täällä Euroopassa ole vielä tämän kokoisia nähty.

Sähköä pitää tuottaa sijoituspaikoissa

Datakeskusasiantuntijat sanovat, että vaikka energia tuotettaisiin paikallisesti, datakeskus tarvitsee myös varayhteyden, käytännössä yhteyden kantaverkkoon.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppisen mukaan periaatteellista estettä kantaverkkoyhteydelle ei ole.

– Julkisuudessa olleet paikkakunnat ovat joko entisiä metsäteollisuuspaikkakuntia tai lähistöllä on saatavissa isoja sähkötehoja.

Jäppinen korostaa, että hän puhuu vain yleisistä edellytyksistä, koska tarvittavia tietoja ei hänellä ole. Lisäksi hän muistuttaa, että tarvittavan kokoisten linjojen suunnittelu, rakentaminen ja tarvittavat vahvistukset kestävät vuosikausia.

Jos yhtiö tuottaisi energian omavaraisesti, se ei olisi riippuvainen kantaverkosta tulevasta sähköstä. Käytännössä se tarkoittaisi tarvittavan sähkön tuottamisen lähellä datakeskuksen sijoituspaikkaa.

Tällöinkin kantaverkkoyhteyttä tarvitaan mahdollisen ylimääräisen energian myymiseksi. Yhtiöllä on jo sopimus yhteistyöstä Energia Myynti Suomi Oy -nimisen yhtiön kanssa.

Tässä Tornion ja Haminan tilanne poikkeaa Sotkamosta voimakkaasti.

Torniossa (siirryt toiseen palveluun) ja Haminassa (siirryt toiseen palveluun) on LNG-terminaalit, josta saadaan energiantuotantoa muualta kuin sähköverkkoa käyttäen, sanoo Pekka Järveläinen.

LNG on maakaasua, joka on nesteytetty kuljetuskustannusten pienentämiseksi.

Sotkamoon energiantuotannon kapasiteetti pitäisi rakentaa kokonaan alusta alkaen.

Lupaurakka on raskas ja pitkä

Yhtiö on ilmoittanut viime lokakuussa (siirryt toiseen palveluun) (tivi), että heidän tavoitteensa on vajaan kahden vuoden kuluttua olla toiminnassa. Toimitusjohtaja visioi jopa nopeammasta aikataulusta “kunhan asiat lähtevät rullaamaan”.

Jo lupabyrokratian selättämiseen kuluvan ajan perusteella voidaan arvioida, ettei hanke tule tuossa aikataulussa toteutumaan. Siitä pitää huolen luparuljanssi.

Muun muassa maakuntakaavaan on tehtävä tarvittavat voimalinjavaraukset, kunnissa asemakaavat ja yleiskaavat on päivitettävä kaikille suunnitelluille toiminnoille. Lisäksi kunnista on saatava tarvittavat rakennusluvat rakennuksille ja mahdollisille tuulivoimaloille. Vielä näidenkin lisäksi lupahakemusten lista jatkuu. Esimerkiksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta on saatava erinäinen joukko laitoslupia.

Jos lupaa haetaan kokonaan uudentyyppiselle, uutta tekniikkaa sisältävälle voimalaitokselle, se voi vaatia perehtymistä.

Kari Pehkonen

Kainuun ELY-keskuksen ylijohtajan sijainen Kari Pehkonen arvioi, että kaksi vuotta riittää lupakäsittelyyn, mikäli kaikki menee jouhevimmalla mahdollisella tavalla.

– Jos hakemukset eivät tarvitse täydennyksiä ja lisätyöstöjä. Jos lupaa haetaan kokonaan uudentyyppiselle, uutta tekniikkaa sisältävälle voimalaitokselle, se voi vaatia perehtymistä.

Ja kaikissa luvissa on olemassa valittamisen mahdollisuus, joka voi venyttää lainvoimaisen päätöksen saamista useilla vuosilla.

Vertailun vuoksi: Paltamoon suunniteltu sellu- ja biotuotehdas, KaiCell Fibers (siirryt toiseen palveluun), tarvitsee suuren sähkölinjan Kajaanista Paltamoon.

– Siinä menee noin kolme vuotta, että se saadaan rakennettua, sanoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari.

Hukkalämmön hyödyntäminen kysymysmerkki

Yhtiö ei ole kertonut, mihin se aikoo käyttää hukkalämmön. Datakeskusten ominaisuus on, että niiden käyttämästä sähköstä 90 prosenttia vapautuu lopulta lämmöksi. Eli 250 megawatin sähkönkäytöstä jää 225 megawattia lämpötehoa.

Tornio ja Hamina ovat teollisuuspaikkakuntia, joihin arviolta 225 megawatin lämpömäärän voisi jotenkin hyödyntää, arvioi Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Järveläinen.

Sen sijaan Sotkamossa ei paljon energiaa käyttävää teollisuutta ole. Kunnassa on hajallaan kolme kaivosta, Terrafame, Mondo Minerals ja Sotkamo Silver, mutta ne eivät yhteenlaskienkaan kykenisi nielemään kahden valtavan datakeskuksen tuottamaa hukkalämpöä.

Hukkalämmön hyödyntäminen parantaisi SPG:n taloutta. Mikäli lämmön saa myytyä eteenpäin, se pienentää konesalin energiakustannuksia. Yhtiö aikoo hyödyntää lämmön, mutta ei ole paljastanut, miten he tulevat energiaa käyttämään hyödyksi.

sähkölinja
Silent Partner Groupin datakeskushanke käyttäisi kymmenesosan kaikesta Suomen sähköstäJyrki Lyytikkä / Yle

Esimerkiksi Telian konesali syöttää hukkalämmön Espoon kaukolämpöverkkoon, Yandex Mäntsälän. Lisäksi Suomen ensimmäistä datakeskuslämpöä hyödyntävää tomaattihuonetta ollaan suunnittelemassa Yandexin konesalin naapuriin (siirryt toiseen palveluun) (Mäntsälän Uutiset). Sen koko on Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen suuri, 7,5 hehtaaria.

Mikäli Silent Partner Groupin suunnittelemien datakeskusten ylimääräinen lämpö hyödynnetään kasvihuoneissa, se tarkoittaisi Kauppapuutarhaliiton Jyrki Jalkasen mukaan sitä, että lähes kaikki Suomen kasvihuoneet voitaisiin lämmittää talvikautena. Valaistussähkö toki pitää hankkia erikseen.

Tällä hetkellä Suomessa on kasvihuonepinta-alaa 340 hehtaaria, mutta vain yksi kolmasosa lämmitetään talvella.

Eikä kasvihuoneisiin tarvittavaa lämpöä voi siirtää pitkiä matkoja. Sotkamoon tarvittaisiin siis 150 hehtaaria uusia kasvihuoneita, Tornioon ja Haminaan riittäisi noin 75 hehtaaria kumpaankin, jos hukkalämpö hyödynnettäisiin vain kasvihuoneissa.

Kansanedustaja Eero Suutari sanoo, ettei noin suurelle lämpömäärälle ole valmiiksi kysyntää sen enempää Sotkamossa kuin lähikunnassa Kajaanissakaan.

– Ei meillä ole asutusta, teollisuutta eikä muutakaan niin paljon, että tarvittaisiin niin paljon lämmitysenergiaa. Voihan se olla, että hyödyntäminen tehdään lämmönvaihtimella, joka muuttaa sen esimerkiksi sähköiseksi energiaksi. En usko, että siinä muuta mahdollisuutta on, arvioi Suutari.

Sijoituspaikkakunnat eivät ole sattumaa

Datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Järveläinen sanoo, että joku on tehnyt sijoituspaikkojen valinnassa ihan perustavaa laatua olevaa pohjatyötä. Kaikki keskukset ovat joko olemassa olevien tai suunniteltujen suurikapasiteettisten datareittien varrella.

Valtion dataverkkoyhtiö Cinia on valmistellut projektia, jossa rakennetaan kuitu (siirryt toiseen palveluun) Etelä-Suomesta Pohjois-Suomen läpi Murmanskiin ja Norjan Kirkkoniemeen. Lisäksi Sotkamosta on jatkossa todella lyhyt matka (siirryt toiseen palveluun) Murmanskiin, sillä kaupunkiin suunnitellaan arktista maakaapelia. Kaapeli tulisi Aasian ja Euroopan välille. Pitkään suunnittelun yhteyden lopullista rakentamispäätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Sotkamosta on myös jo olemassa oleva yhteys Venäjälle.

Torniosta puolestaan suunnitellaan (siirryt toiseen palveluun) arktisen merikaapelin haaraa Perämeren pohjaan. Kaapeli kiinnittyisi suoraan Saksaan menevään kuitukaapeliin. Haminasta nämä yhteydet jo ovat olemassa.

Kysymykseen, miksi Sotkamoon on ilmoitettu rakennettavaksi kaksi laitosta, ei kukaan haastatelluista asiantuntijoista osannut antaa edes arvauksia.

Markkinointi voi olla tahallisesti raflaavaa

Silent Partner Group on tullut konesalialalle poikkeuksellisen voimakkaasti esiin jo suunnitelmien alkuvaiheessa.

Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila muistuttaa, että yhdysvaltalainen ja eurooppalainen markkinointikulttuuri eroavat toisistaan.

– Heitot 250 megawatin tehonkäytöstä ovat tahallisesti raflaavia. Minusta kyse on aggressiivisesta markkinoinnista alueille, asiakkaille ja rahoittajille, Knaapila sanoo.

On huijaushankkeita, joissa tarkoituskaan ei ole lopulta rakentaa mitään.

Ari-Jussi Knaapila

Knaapila pitää 250 megawatin tehonkäyttöä mahdollisena jossain tulevaisuudessa, ehkä 10 vuoden kuluessa. Sinänsä hän uskoo, että yrityksen taustalla on vakavia teknologiatoimijoita, jotka eivät halua itseään nyt julki.

Pekka Järveläinen sanoo Silent Partner Groupin tiedotuspolitiikan alkaneen poikkeuksellinen alussa.

– Konesaliala on tällainen maanalainen toimiala, täällä ei yleensä kyllä juurikaan mitään lehdissä huudella ennen kuin oikeasti tehdään. Toisaalta nyt he ovat olleet kunnanisiin yhteydessä. Sikäli konkretiaa näyttäisi olevan, Järveläinen sanoo.

Ota rahat ja juokse?

Koska konesaliala on maailmallakin kuumentunut, ala houkuttelee myös epärehellisiä yrittäjiä. Esimerkiksi Ruotsissa yrittäjä häipyi sähkölaskuja maksamatta (siirryt toiseen palveluun) (Talouselämä).

– On huijaushankkeita, joissa tarkoituskaan ei ole lopulta rakentaa mitään, sanoo Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila.

Toisaalta monta hanketta on lähdetty viemään vilpittömin mielin, mutta joista vain ei ole tullut mitään.

– Mutta on myös niitä, jotka aloitettu hyvällä tarkoituksella ja huomattu, ettei tule mitään. Mutta jatkettu silti rahan keräämistä, Knaapila sanoo.

Mistä tiedämme, että Silent Partner Group on luotettava taho, ja että yhtiön suunnittelemat massiiviset datakeskukset todella nousevat Suomeen?

Kainuulainen kansanedustaja Eero Suutari on yrittänyt saada tietoja amerikkalaisyrityksestä eri puolilta, mutta asiat ja niiden taustat eivät ole vielä selvinneet.

– Tällä hetkellä kellään ei ole mitään sanottavaa. Tai sitten on sanottu, että tässä ei ole vielä uskottavuutta sillä tavalla, että tätä kannattaa vielä hehkuttaa. Ei ole esitetty tarpeeksi pitävää faktaa asioiden mahdollistamiseksi.

Toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila sanoo kokonaisarvionaan, että jos jotain ei ole tehty aiemmin, se ei tarkoita, että idea olisi huono.

– Digitalisaatio on tuonut ihmeellisiä asioita lyhyellä aikavälillä.

Yle kysyi myös SPG:n toimitusjohtaja Dale Hobbielta tarkentavia kysymyksiä juttua varten, mutta yhteydenottoihin ei vastattu.

Lue lisää:

Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista: "Täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä"

Suomeen kaavaillut datakeskukset olisivat maailman suurimpia – epäilyt heräsivät: "Viittaa suureen epävarmuuteen"