Lappajärven kraatteri vanheni pari miljoonaa vuotta – tuore tutkimus paljasti meteorin tarkan törmäysajankohdan

Puolentoista kilometrin läpimittainen meteoriitti syöksyi maahan uusimman tutkimuksen mukaan 77,8 miljoonaa vuotta sitten. Se on kaksi miljoonaa vuotta luultua aiemmin. Virhemarginaali laskelmissa on 780 000 vuotta.

Lappajärvi (järvi)
En meteorit närmar sig jorden.
YLE/Strömsö

Lappajärven kraatteria on tutkittu 160 vuotta erilaisilla menetelmillä. Vielä 1960-luvulla ja osittain 1970-luvulla Lappajärveä pidettiin tulivuorikraatterina, kunnes ruotsalainen Nils-Bertil Svensson osoitti, että kraatteri on syntynyt meteoriitin iskusta. Kraatteri on saanut vuosien varrella useita ikämääritelmiä, mutta nyt alue on saanut uuden iän.

Ruotsissa Tukholman luonnonhistoriallisessa museossa postdoc-tutkijana työskentelevä Gavin Kenny on kollegoidensa kanssa määritellyt Lappajärven kraatterin syntyneen 77,8 miljoonaa vuotta sitten. Edellinen ikämääritelmä on vuodelta 2013, jolloin Martin Schmieder ja Fred Jourdan määrittelivät iäksi 76,2 miljoonaa vuotta.

Gavin Kennyn ja työryhmän tutkimuksen alustavia tuloksia julkistettiin ensimmäisen kerran jo viime kesänä Meteoritical Societyn kokouksessa, mutta viimeistelty tutkimus julkaistiin alan lehden artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) vasta tämän vuoden puolella. Geologi ja kraatteritutkija Teemu Öhman pitää ikämääritelmää tarkkana, vaikka virhemarginaali on 780 000 vuotta.

– Jos kraatteritutkimuksessa päästään alle kahden prosentin virhemarginaaliin, niin se on hyvä ajoitus. Tässä Lappajärven ajoituksessa päästiin alle prosenttiin. Se on erittäin hyvä, Öhman toteaa. Öhman kirjoitti uudesta ikämääritelmästä myös blogiinsa. (siirryt toiseen palveluun)

En meteorit slår ner på Jorden.
Uusimman tutkimuksen mukaan Lappajärvi syntyi 77,8 miljoonaa vuotta sitten.YLE/Strömsö

Tarkka uraani-lyijy -menetelmä

Gavin Kennyn työryhmän iänmääritelmä toteutettiin uraani-lyijy -menetelmällä (U-Pb), jossa tutkitaan uraanin hajoamista lyijyksi.

–Radioaktiivinen kello käy omaa tasaista tahtiaan. Sitten vain mitataan tarkasti, että paljonko mitäkin ainetta löytyy, esimerkiksi tässä tapauksessa törmäyksessä ”nollautuneesta” zirkonikiteestä. Sitä kautta saadaan hyvinkin tarkasti ikä selville, Öhman selittää.

Aina kun ajanmäärityksiä tehdään, pitää Öhmanin mukaan miettiä, minkä ajan tutkimus loppujen lopuksi kertoo. Aikaisempi Martin Schmiederin ja Fred Jourdanin tutkimus toteutettiin argon-argon -menetelmällä (Ar/Ar), joka perustuu kaliumin hajoamiseen.

– Argon-argon -tutkimus ei todellisuudessa kerro sitä törmäyshetkeä, vaan se kertoo ajankohdan, jolloin kraatteri oli vielä kuuma ja siellä kierteli kuumia liuoksia. Uraani-lyijy - menetelmä kertoo tarkemmin sen törmäysajankohdan, Öhman kertoo.

Teckning över meteoritregn.
YLE/Strömsö

"Kraattereiden helmi"

Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin alueella sijaitseva Lappajärvi on pinta-alaltaan 145 neliökilometriä. Euroopan suurin kraatterijärvi on syvimmillään noin 40-metrinen ja rantaviivaakin löytyy 160 kilometriä.

Lappajärven syntyessä kyseessä ei ole ollut mikään pieni taivaalta pudonnut kivenmurikka. Meteoriitti oli läpimitaltaan puolitoista kilometria. Lappajärven kaltaisia meteoriittitörmäyskraattereita tunnetaan (siirryt toiseen palveluun) maapallolta tällä hetkellä runsaat 190.

Suomalaiset kraatteritutkijat voi laskea lähes yhden käden sormilla. Yhtään virkaatekevää tutkijaa ei kuitenkaan maasta löydy. Öhman itse on jo vuodesta 1999 asti erikoistunut geologiassa törmäyskraattereihin. Hän on tehnyt pro gradu -tutkielmansa Saarijärven kraatterista, lisensiaatintutkielman Marsin kraattereista, ja väitöskirjan Marsin ohella Venuksen ja Kuun kraattereista.

Öhman on tutkinut itse innokkaasti Lappajärven kraatteria. Ensimmäisenä Suomesta tunnistettu ja kraattereista nuorin hurmaa kokeneenkin tutkijan.

– Se on toiseksi suurin, nuorin ja siellä on aivan loistavat mahdollisuudet tehdä tutkimuksia, koska siellä on runsaasti kiviä saatavilla. Lappajärvi on Suomen kraattereiden helmi, Öhman kehuu.