Suomalainen syö työpäivänä 8 kertaa ja muita huomioita suuresta ruokailututkimuksesta

Niukka päiväruokailu saattaa ajaa välipalojen pariin illemmalla.

ravitsemus
Ruokaa otetaan buffet-linjastolta lautaselle.
Wasim Khuzam / Yle

Suomalaiset aikuiset aterioivat työpäivinä keskimäärin kahdeksan kertaa.

Tieto käy ilmi keskiviikkona julkistetusta FinRavinto 2017 -tutkimuksesta. Alle 44-vuotiaat miehet söivät päivittäin naisia useammin, mutta vanhemmissa ikäluokissa (45–74) naisilla oli miehiä enemmän aterioita päivässä. Nuoret miehet nauttivat muita enemmän ylimääräisiä aterioita. Miehet syövät muutenkin useammin kuin naiset, mutta vapaapäivinä molemmat vähentävät ruokailukertoja.

Aterioilla tarkoitetaan tässä kaikkia ruokailukertoja, myös välipaloja. Kun pääaterioihin kuuluu aamu- ja iltapala, lounas ja päivällinen, voikin päätellä että tutkimukseen osallistuneet söivät päivän mittaan useita välipaloja.

Liian kevyt ruokailu päivän alkupuolellla ohjaa tutkimuksen mukaan hallitsemattoman nälän takia illalla liialliseen syömiseen. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ohjasikin jo vuonna 2014 (siirryt toiseen palveluun) suomalaisia säännölliseen ateriointirytmiin, johon kuuluu vain 1–2 välipalaa.

Aamiainen syödään useimmin, lounas on tuhdein

Miltei kaikki tutkimukseen osallistuneet yli 1 600 suomalaista söivät aamupalan. Aamiainen oli naisille tärkeämpi energialähde kuin miehille. Kahtena erillisenä päivänä tehdyn ateriointiseurannan mukaan naiset saivat aamupalasta työpäivinä jopa neljänneksen energiatarpeestaan.

Suurimmat energiatankkaukset tehtiin yleisesti lounasaikaan ja myöhemmin noin kello 17 päivällisellä.

Työpäivän lounaalla työikäiset miehet ja naiset söivät yleisimmin eväitä. Henkilöstöravintoloissa lounasti yli 40 prosenttia naisista, jos sellaiseen oli mahdollisuus. Naisista kuitenkin miltei puolet söi omia eväitä lounaalla, jos henkilöstöravintolaa ei ollut. Miehistä eväitä popsi tällöin joka neljäs.

Vain harva nainen jätti lounaan väliin työpäivinä, mutta miehistä lähes parikymmentä prosenttia kertoi lounaan jääneen syömättä.

Ylemmissä koulutusluokissa lounas nautittiin useammin henkilöstöravintolassa, mikä muillakin ryhmillä oli suosituin lounaspaikka. Henkilöstöruokaloissa ateria oli lähempänä ravitsemussuosituksia, koska lounaalla oli useammin tarjolla kasviksia ja kalaa.

Ravintola-annos juomineen
Suomalaiset syövät edelleen runsaasti lihaa.Heli Mälkiä / Yle

FinRavinto 2017 -tutkimuksessa havaittiin, että lounas oli merkittävin energiansaannin lähde työikäisllä. Lounas noin kello 11–12 antoi neljänneksen päivän energiansaannista.

Myös aamupalan merkitys oli myös suuri. Niistä ja päivällisestä kertyi haastatelluille suomalaisille aikuisille 60 prosenttia päivittäisestä energiasta.

Kasvisten syönti jäi tutkimuksessa alle suositusten, mutta tahti oli tasainen: miltei kaikki tutkittavat söivät niitä päivittäin.

Yli puolet söi pääruoan lisäkkeenä perunaa, alle kolmannes pastaa ja riisiä.

Puhdasta vettä
Vesi maistuu kaikenikäisille.YLE

Suomalaiset ovat yhä kahvinjuontikansaa

Tutkimuksessa yleisimpiä juomia olivat vesi, kahvi ja vähärasvaiset maitojuomat. Vanhimmat ikäluokat hörppivät kahvia nuorempia useammin. Nuoremmat suosivat taas vähärasvaisia maitoja.

Miehillä oluen kulutus oli naisia suurempaa, yli 20 prosenttia heistä kertoi juoneensa tutkimuspäivinä olutta.

Alle 44-vuotiaista miehistä miltei joka kolmas joi sokeroituja virvoitusjuomia. Nuoret naiset taas nauttivat täysmehuja ja makeutettuja virvoitusjuomia muita ikäryhmiä enemmän.

Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus (siirryt toiseen palveluun)

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

Ravitsemussuositukset: Kasviksia ja kalaa enemmän – punaista lihaa, rasvaa ja alkoholia vähemmän

"Suurin osa asiakkaistani ei tiedä, että heidän aamiaisensa on liian pieni" – Asiantuntijan vinkit syömiseen: lisää salaattia, muuta rytmiä