Analyysi: Hävittäjähankintoihin ilmakuoppia eduskuntavaaleista – Vasemmisto ja vihreät samassa leirissä turvallisuuden kiistakysymyksissä

Asevienti jakaa puolueet opposition ihmisoikeusomatuntoon ja hallituksen reaalipoliitikkoihin, Ari Hakahuhta kirjoittaa.

turvallisuuspolitiikka
Pääkuva
Patria, Yle, AOP

Ylen kysely osoittaa selkeän leirijaon eduskuntapuolueiden välillä useissa turvallisuusasioissa.

Vasemmistopuolueet SDP ja vasemmistoliitto sekä vihreät vastasivat samalla lailla useimpiin kysymyksiin.

Suurimpien porvaripuolueiden keskustan ja kokoomuksen kesken oli enemmän näkemyseroja kuin vasemmistopuolueilla ja vihreillä keskenään.

Hävittäjäkauppoihin on luvassa ilmakuoppia Ylen kyselyn perusteella.

Vasemmistoliiton lisäksi myös SDP, vihreät sekä perussuomalaiset vastasivat, että hävittäjiä voitaisiin hankkia myös vähemmän kuin 64. Kysely näyttää, että hävittäjämäärästä tinkimiseen halukkaita puolueita on yllättävän paljon.

Puolustusselonteon laajasta yksimielisyydestä huolimatta eduskuntavaalikampanjoissa voi alkaa tinkiminen tarvittavasta hävittäjämäärästä. Saattaa syntyä asetelma miljardien eurojen hävittäjähankinnat vastaan vähäosaisten tarpeet.

SDP:stä kyselyyn vastasi varapuheenjohtaja Sanna Marin. Oletus on, että Marin on Antti Rinnettä tuuratessaan vastannut puolueensa linjan mukaisesti.

Jos SDP on seuraavan hallituksen pääministeripuolue, voi arvuutella, käydäänkö hävittäjämäärästä kiihkein taistelu hallitusneuvotteluissa, SDP:n eduskuntaryhmän sisällä vai seuraavan hallituksen ja opposition välillä.

Vuosituhannen vaihteessa taisteluhelikopterit jäivät kokonaan hankkimatta kuljetuskoptereiden rinnalle. Hallituksen omista riveistä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja SDP:n ryhmän enemmistö painostivat demaripääministeri Paavo Lipposen hallitusta luopumaan taistelukoptereiden hankinnasta.

Eduskuntapuolueet pyrkivät usein hakemaan yhtenäisiä linjauksia kansallista turvallisuutta koskevissa asioissa. Viimeksi näin kävi tiedustelulakien valmistelussa. SDP lähti suurimpana oppositiopuolueena tiedustelulakien takuumieheksi pikaiseen perustuslakimuutokseen.

Niin ikään hallituksen puolustusselonteko hävittäjähankintoineen hyväksyttiin laajalla enemmistöllä eduskunnassa. Vain vasemmistoliitto jätti mietintöön vastalauseen (siirryt toiseen palveluun). Vasemmistoliitto halusi karsia kustannuksia ja vähentää ilmavoimille hankittavien hävittäjien määrää suunnitellusta.

Puolustusvoimissa on arvioitu, että uusia monitoimihävittäjiä tarvittaneen 64 edellisen hankinnan tapaan.

Asevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin on toinen tapaus, jossa vasemmistopuolueet ja vihreät löysivät toisensa.

Vasemmistoliitto, SDP, vihreät sekä kristillidemokraatit olisivat kyselyssä valmiita perumaan jo yrityksille myönnettyjä asevientilupia.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson vastasi: en osaa sanoa. Perustelujensa puolesta RKP:n kanta on kuitenkin lähellä vientilupien perujia. Henrikssonin mukaan myönnetyt asevientiluvat pitäisi perua, jos se on mahdollista.

– Periaatteessa tietenkin kyllä. Jos se vain sopimusoikeudellisesti on mahdollista, vastasi RKP:n puheenjohtaja.

Oppositiossa näyttäisi olevan helpompaa taistella ihmisoikeudet edellä kuin hallituksessa. Hallituksessa joutuu ratkomaan aiempien päätösten, vientiyritysten toiminnan ja moraalisten näkökulmien ristiriitaa.

Hallituksen porvaripuolueiden lisäksi perussuomalaiset jättäisi aiemmin myönnetyt asevientiluvat perumatta.

Suomi päätti viime marraskuussa, ettei uusia asevientilupia myönnetä Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, koska maat ovat puuttuneet Jemenin sisällissotaan. Kymmenien tuhansien pikkulasten on arvioitu kuolleen nälkään sen jälkeen, kun sisällissota kiihtyi.

Nykyhallituksen porvarikolmikko on eri leireissä parissa turvallisuuspolitiikan kiistakysymyksessä.

Merkittävin jakolinja on suhtautuminen sotilasliitto Naton jäsenyyteen. Kokoomus hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä, keskusta ja siniset eivät.

Keskustan mielestä Suomi on varautunut riittävästi ilmastonmuutoksen turvallisuusriskeihin, kokoomuksen ja sinisten mielestä ei.

Näissäkin kysymyksissä vasemmistopuolueet ja vihreät ovat samaa mieltä, Natoon ei pidä liittyä ja Suomi ei ole varautunut riittävästi ilmastonmuutoksen turvallisuusriskeihin.

Grafiikka

Kysymykseen merkittävimmästä sisäisen turvallisuuden uhkasta suurin osa puolueista vastaa samankaltaisesti, mutta eri näkökulmista. Vastaukset kiteytyvät kahteen sanaan.

Sanat ovat syrjäytyminen ja eriarvoisuus.

Vasemmistopuolueet määrittelevät suurimmaksi tulevaisuuden sisäisen turvallisuuden uhkaksi eriarvoisuuden. Samoin vastasivat RKP ja vihreät. Vihreät tosin mainitsee eriarvoisuuden rinnalla myös syrjäytymisen.

Näiden puolueiden vastaus lähtee turvallisuusuhkan määrittelystä yhteiskunnan tilasta. Eriarvoisuus häivähtää tuloeroille ja sosiaaliturvan liian matalalle tasolle. Pitäisi tavoitella tasa-arvoa ja yhdenvertaista koulutusta.

Syrjäytyminen kuuluu puolestaan porvaripuolueiden slangiin. Syrjäytymisen määrittelivät suurimmaksi turvallisuusuhkaksi kokoomus, keskusta sekä osana muuta vastausta siniset ja kristillisdemokraatit.

Syrjäytyminen vivahtaa ongelmien kasautumisesta joillekin ihmisille. Näiden puolueiden vastaus lähtee enemmän yksittäisten ihmisten elämäntilanteesta.

Molempien leirien sanat ja ratkaisumallit mahtuisivat samaan hallitukseen. Mielenkiintoista on se, kuinka vastausten kaksi sanaa jakaa puolueet melko tarkkaan perinteisen vasemmisto-porvaristo -jaon mukaan.

Perinteinen vasemmisto-porvaristo -jako näyttäytyi loppusyksystä myös kiistassa irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä.

Yhteinen oppositioaika on hitsannut vasemmistopuolueita ja vihreitä yhteistyöhön. SDP ja vihreät ovat toki kilpailleet roolista opposition henkisenä johtajana. Silti nämä kolme puoluetta ymmärtävät toisiaan oppositiosta parhaiten.

Ei ole uusi havainto, että etenkin SDP ja vihreät ovat lähellä toisiaan turvallisuuspolitiikassa. Yksi yhteinen kausi oppositiossa ei ole ilmiötä luonut.

Eduskuntavaalien jälkeen nähdään, hajottaako vaalitulos SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kolmen koplan.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Puheenjohtajat vastasivat kyselyyn keskiviikkoon 9.1. 2019 mennessä.

LUE LISÄÄ:

Ylen kysely turvallisuuspolitiikasta: SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset valmiita vähentämään hävittäjien määrää

Natoa kannattava Jussi Halla-aho ei osaa sanoa, pitäisikö sotilasliiton jäsenyyttä hakea nyt – Perussuomalaiset johtajaansa varautuneempia

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Ylen kyselyssä: Suomeen tarvitaan lähivuosina 650 poliisia lisää – vain kokoomus empii

Seuraavaan hallitukseen huolitaan vain hävittäjäkauppoihin halukkaat – 6 pohdinnan paikkaa miljardihävittäjistä ja poliitikoista

Ulkoministeriö: Ei uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin – syynä erityisesti Jemenin hälyttävä tilanne