Rautanaula kuksassa kertoo maan kivusta – Saamelaisen käsityön taitaja osallistuu töillään yhteiskunnalliseen keskusteluun

Jouni S. Laitin näyttely "Kädessäni maan äänet" heijastaa tapahtumia maailmassa saamelaisten ympärillä.

näyttelyt
Maa niin kipuilee
Tämä Jouni S. Laitin taidekäsityö kantaa nimeä "Maa niin kipuilee".Jouni S. Laiti

InariJouni S. Laitin puu-, luu- ja sarvityöt ovat katsaus duodjin eli saamenkäsityön nykyhetkeen. Töillään käsityötaitaja kertoo saamelaisesta kauneuskäsityksestä, materiaalin käytöstä, duodjin elinvoimasta ja saamelaisten elämästä nyky-yhteiskunnassa.

– Perinteinen saamenkäsityö on tehty käyttöön, mutta nykypäivänä tarve on vähän muuttunut, ja duodji voi olla näyttävämpää, Laiti kuvailee.

Saamenkäsityöntekijä Jouni S. Laiti
Saamenkäsityöläinen Jouni S. Laiti taitaa perinteiset puu-, luu- ja sarvityöt.Vesa Toppari / Yle

Jouni S. Laitin näyttely Kädessäni maan äänet on nähtävillä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa Inarissa 17.3.2019 saakka. Laitin työt heijastavat tapahtumia Saamenmaalla ja maailmassa saamelaisten ympärillä. Joillain töillään Laiti ottaa tietoisesti kantaa tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Pyrin käsitöideni kautta tehdä tunteita näkyviksi. Jos näyttelyni herättää katsojassa tunteita, koen onnistuneeni.

Saamenpuvut, puukot, kuksat, ahkiot ja muut tarve-esineet on aikoinaan tehty itse tai yhteisön sisällä käyttöesineiksi, ja valmistusmenetelmät on opetettu sukupolvelta toiselle. Saamelainen muotokieli ja estetiikka perustuu pitkälti luonnon materiaaleihin ja käytännöllisyyteen.

Jouni S. Laitin käsityöteos "Maamme on vielä meidän"
Tämä Jouni S. Laitin teos on nimeltään "Maamme on vielä meidän".Linnea Rasmus / Yle

Käyttötarpeen muuttuessa saamelainen käsityö on nykyään yhä enemmän myös taidetta, jota myydään saamelaisyhteisön ulkopuolelle. Taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirvioja toteaa artikkelissaan (siirryt toiseen palveluun), että saamelainen nykytaide pohjautuu osin duodji-perinteeseen, sen materiaaleihin ja kauneusarvoihin. Utsjokelaisen kulttuuritutkija Vuokko Hirvosen artikkelin, Luonnonkäytöstä käsitöiden raaka-aineena, mukaan saamenkäsityöosaamisella on merkitystä saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunteelle.

Duodji voi olla yhteisölle myös keino sisäiseen vuorovaikutukseen. Tätä kieltä ymmärtävät ne, jotka tuntevat perinteen. Näyttelynsä esineillä Laiti pyrkiikin sanattomaan vuorovaikutukseen katsojan kanssa.

Jouni S. Laitin tiuhta ja käpy, teoksen nimi on Äitini käsiin
"Äitini käsiin". Tiuhtaa ja käpyä käytetään vöiden ja paulojen kudontaan. Nämä sarvesta tehdyt työkalut ovat hyvä esimerkki taiteellisesti toteutetuista käyttöesineistä. Linnea Rasmus / Yle

– Näyttelyssä on joitakin perinteisiä käsitöitä, joita ei ole tehty käyttöesineiksi. Kokonaisuus on jollain tapaa rikottu. Tarkoitus on, että se vähän häiritsee ihmisiä ja samalla herättää tunteita. Sitä kautta pyrin ottamaan kantaa, kertoo Laiti.

Esimerkiksi teos, jossa pahkakuksan läpi on isketty ruosteinen naula, on saanut nimen "Maa niin kipuilee". Tästä katsoja voi päätellä, että kuksa edustaa maata.

– Tämä pahkakuksa ei kuitenkaan ole oikea kuksa. Siinä on jotain, mikä riitelee perimmäisen käyttötarkoituksen kanssa. On kuitenkin parempi, että katsoja itse näkee ja sitten tulkitsee, että toimiiko se niin kuin minä olen ajatellut.

Jouni S. Laitin puukkoteos "Särjetty uni"
Jouni S. Laitin ruosteinen puukko ja sarvesta tehty tuppi, "Särjetty uni".Linnea Rasmus / Yle

Laiti opiskelee Saamelaisessa korkeakoulussa Norjan Kautokeinossa saamenkäsityötä, ja näyttely on osa hänen maisterityötään. Laiti on kotoisin Utsjoelta. Hän on pitkään toiminut Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamenkäsityöalan lehtorina Inarissa.