SAK: Työttömien pakottamisen tilalle isolla rahalla apua ja tuet ilman paperisotaa – järjestön ehdotuksessa voi välttää karenssit ja omavastuut

SAK:n mallissa töitä pitää hakea, mutta sen helpottamiseksi tarjotaan enemmän palveluita ja porkkanoita. Malli parantaisi myös keikkatyöntekijöiden tilannetta.

Työttömyysturva
Kahvilatyöntekijä kaataa maitoa kahviin
Kahvila- ja ravintola-alalla tehdään paljon keikkatöitä. Jyrki Lyytikkä / Yle

Suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK jatkaa nykyhallituksen työllisyyspolitiikan kyseenalaistamista. Järjestö pitää pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tekemiä työttömyysturvan uudistuksia turhina ja tehottomina.

Vastapainoksi SAK kauppaa seuraavalle hallitukselle uutta työttömyysturvamallia. Järjestö pitää edelleen työnhakua työttömuusturvan edellytyksenä, mutta parantaisi työnhakijan asemaa poistamalla työttömyyskauden alkuun napsahtavat omasta kukkarosta menevät omavastuu- ja karenssipäivät.

SAK ei ole kokonaan luopumassa enimmillään useamman kuukauden mittaisista karensseista, joita SAK:n ohella myös muut palkansaajajärjestöt ovat pitäneet työttömän kannalta kohtuuttomina. Mallissa karenssit voisivat pidentyä, jos työnhakija ei kuuntele saamaansa varoitusta tai korjaa esimerkiksi työnteolla laiminlyöntejä.

SAK haluaa yleisellä tasolla yksinkertaistaa ja joustavoittaa työttömyysturvaa, joka huomioi myös keikkatyön toimeentulo-ongelmat. Järjestö haluaa unohtaa Sipilän hallituksen niin sanotut aktiivimallit, joiden suurimpana ongelmana järjestön jäsenet ovat pitäneet sitä, että töitä ei ole ollut tarjolla tai töitä ei ole saanut.

Työtön tavattava heti työttömyyden alussa

SAK haluaa lisää paukkuja työnhakijoiden palveluiden järjestämiseen. Tämä tarkoittaa mallissa lisää rahaa työvoimapalveluihin, kuten täydennys- tai uudelleenkoulutukseen. Tavoitteena tulisi olla, että työtön tavataan heti työttömyyden alussa.

Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden ongelmien paikkailu ei enää riitä

Saana Siekkinen

Työttömyyden pitkittyessä tapaamisia on useampi puolen vuoden aikana, jonka jälkeen työtön voidaan ohjata Kelan kautta ammatilliseen kuntoutukseen. Samoin kuin työllistämis- myös kuntoutussuunnitelma on tehtävä kaikille sitä tarvitseville.

– Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden ongelmien paikkailu ei enää riitä. Suomen työttömyysturva on uudistettava seuraavalla hallituskaudella kokonaisuutena eikä vain pienissä paloissa, kuten tähän saakka on tehty, SAK:n johtaja Saana Siekkinen painottaa.

Jos maakuntauudistus toteutuu, maakunnilla on järjestön mukaan vastuu työttömien palveluista. Yksityiset palveluntuottajat voivat täydentää palvelutarjontaa nykymallin mukaisesti.

Keikkatyölaisten tilanteeseen muutoksia

SAK:n haluaa purkaa työttömyysturvan turhaa byrokratiaa. Työnhakijan kannalta purkamien näkyisi jatkossa siinä, että TE-toimistoon ei tarvitse todentaa muun muassa sitä kuinka paljon on tehnyt töitä. Tulorekisterin myötä palkkatietojen kulku vähentää omalta osaltaan paperien pyörittelyä.

SAK luopuisi nykyisestä kaikkein pienimmästä työmarkkinatuesta ja korvaisi työttömän tuen ansio- ja perusturvalla. Tukien tasosta järjestö ei puhu muuten kuin karenssien ja omavastuun poistojen kautta.

Aktiivimalli on esimerkki viime vuosien turhista muutoksista, jotka lisäävät pelkoa ja monimutkaistavat työttömyysturvaa

Saana Siekkinen

Työajan tarkastelu helpottaa SAK:n mukaan erityisesti keikkatyöntekijän arkea. Mallissa työajan tarkastelusta luovuttaisiin, mikä keventää erityisesti sovitellun päivärahan maksamista. Työtuntien tarkistusta edellytetään nykyään muun muassa siinä, onko työtön täyttänyt aktiivimalliin kuuluvan työssäoloehdon. SAK on luopumassa tästä.

Muutokset helpottavat erityisesti yleistynyttä useampaa työtä samanaikaiseti tekevien tilannetta ja osa-työllistettyjä.

– Monet keikkatyöntekijät kokevat joutuneensa byrokratialoukkuun, jossa toimeentulon turvaaminen edellyttää lukemattomien selvitysten toimittamista eri tahoille. Tulevaisuudessa etuuden kannalta kaikki olennaiset tiedot olisi saatava automaattisesti vuoden alussa käyttöön tulleesta tulorekisteristä.

Tavoitteet palveluissa ja rahankäytössä lähelle Tanskaa ja Ruotsia

Palkansaajakeskusjärjestön tavoitteena on uudistaa työttömyysturva seuraavalla hallituskaudella kokonaisuutena. Työttömien palveluita on parannettava, niin että laadussa saavutetaan Ruotsin ja Tanskan tasoa. OECD:n vertailutietojen mukaan Tanska käyttää kolmikosta eniten rahaa työvoimapalveluihin.

Jos Suomessa pyritään edes lähelle Ruotsin tasoa, palveluihin pitäisi käyttää nykyisestä lähemmäs 200 miljoonaa euroa enemmän rahaa. Työttömyysturvaan ja Kelan kuntoutuksiin käytettiin vuonna 2017 4,5 miljardia euroa.

Palveluihin suunnattujen rahojen lisäksi Suomi käyttää muun muassa palkkatukeen selvästi vähemmän rahaa kuin Tanska ja Ruotsi.

–Nykyisellään työtön voi menettää kuukauden tai kahden toimeentulon tahattoman laiminlyönnin vuoksi. Pelkkä varoitus ensimmäisellä kerralla riittää. Aktiivimalli on toinen esimerkki viime vuosien turhista muutoksista, jotka lisäävät pelkoa ja monimutkaistavat työttömyysturvaa, Siekkinen huomauttaa.

Lue myös:

Menevätkö aktiivimallit ja karenssit jo sekaisin? Tässä 8 vastausta aktiivimalli kakkosen herättämiin kysymyksiin