Haaveena seksimyönteinen Suomi – 50 vuotta täyttävä Sexpo vaatii seksuaalisuuden huomioimista kaikessa päätöksenteossa

Seksuaalioikeuksia ajava Sexpo toivoo parempaa seksuaalikasvatusta ja seksuaalisuuden monimuotoisuuden ymmärtämistä.

seksuaalisuus
Sexpon Seksuaalipoliittsen ohjelman kirjoittajat
Jaani Lampinen / Yle

Voi ei, taas puhetta ja juttu seksuaalisuudesta! Tarvitseeko siitä koko ajan huudella, sehän on jokaisen ihmisen yksityisasia, saattaa moni meistä ajatella.

– Kunpa se olisikin yksityisasia, huudahtaa Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen hieman huvittuneena.

Lainsäädäntö on täynnä säännöksiä, jotka vaikuttavat seksuaalisuuteemme ja sen ilmaisemiseen. Myös vakiintuneet käytännöt määrittelevät seksuaalisuuttamme. Kun näistä asioista keskustellaan, ei yksityisyydestä ole tietoakaan.

– Keskustelu seksuaalisuutta koskevista laeista tai käytännöistä on suorastaan raivokasta sekä hyvässä että pahassa, Paalanen sanoo.

Keskustelun raivokkuus johtuu osittain siitä, että sekoitamme helposti seksuaalisuuden ja seksin. Seksi saakin olla yksityisasia, mutta seksuaalisuus on paljon laajempi kokonaisuus, sanoo Sexpon puheenjohtaja Tiia Forsström.

– Seksuaalisuus liittyy aivan kaikkeen politiikkaan, sosiaali- ja terveyspolitiikasta talouspolitiikkaan. Seksuaalipolitiikka tarkoittaa meidän kehollisuuteen ja sukupuoleen liittyviä kysymyksiä, perheen perustamiseen liittyviä kysymyksiä ja niin edelleen.

Haaveena seksipositiivinen yhteiskunta

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Sexpo (siirryt toiseen palveluun) kokosi juhlavuoden kunniaksi seksuaalipoliittiset linjauksensa kirjaksi. Paalasen, Forsströmin ja Anni Ahtolan kirjoittaman teoksen nimi Nautinnon aika tiivistää hyvin Sexpon tavoitteet.

– Meidän tulevaisuudenvisiomme on yhteiskunta, jossa seksuaalisuuden ympärillä olisi vapautta, Tommi Paalanen sanoo.

Vaikka yhteiskunta on 50 vuodessa vapautunut ja muuttunut paljon suvaitsevaisempaan suuntaan, on vapaaseen ihanneyhteiskuntaan vielä matkaa.

Sexpon Seksuaalipoliittinen ohjelma kuvattuna eduskuntatalon portailla
Jaani Lampinen / Yle

– Meillä Suomessa mättää yhä kielteinen suhtautuminen seksuaalisuuden toteuttamiseen. Siitä puhutaan useimmiten vaaran ja kieltojen kautta, sanoo Tiia Forsström.

Myös päätöksenteossa on Sexpon mukaan yhä puutteita. Seksuaalisuuden tärkeyttä ei täysin ymmärretä eikä oteta huomioon päätöksenteossa. Seksuaalineuvojanakin työskentelevä Forsström muistuttaa, että kyseessä on kuitenkin hyvin keskeinen osa ihmisenä olemista ja hyvinvointia. Siksi seksuaalisuuden pitäisi olla myös oleellinen osa hyvinvointipolitiikkaa.

Ymmärrys seksuaalisuudesta laajemmaksi

Nautinnon aika -kirja herättelee hyvinvointi- ja kasvatustyötä tekeviä sekä päättäjiä näkemään seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden moninaisuuden työssään. Ihmiset pitäisi kohdata avoimin mielin, eikä esimerkiksi olettaa kaikkien olevan heteroseksuaaleja.

Myös ihmissuhteiden moninaisuuden ymmärtäminen olisi tärkeää, jotta kaikki ihmiset tulisivat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdatuiksi tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti.

Asennemuutosten toivomisen lisäksi Sexpon seksuaalipoliittinen ohjelma sisältää lukuisia vaatimuksia koulujen seksuaalikasvatuksen parantamisesta seksityön dekriminalisointiin. Helpoiten toteutettavissa ovat yksinkertaiset lainsäädäntömuutokset, jotka ovat jo vireillä tai suunnitteilla. Tällainen on esimerkiksi translain muutos (sanomalehti Karjalaisen kysely kansanedustajille aiheesta) (siirryt toiseen palveluun).

Eduskunna istuntosalin patsaat
Jaani Lampinen / Yle

Myös tietoa ja osaamista seksuaalisuusasioista viedään jo nyt esimerkiksi kouluihin ja vammaispalveluyksiköihin.

– Työ etenee koko ajan, vaikka se on hidasta. Esimerkiksi seksuaalikasvatuksessa työ tehdään tänään, mutta tulokset voivat näkyä vasta vuosikymmenen kuluessa, Tommi Paalanen kertoo.

Tiia Forsström kannustaa kuntia tekemään pilottikokeiluja vaikka koulujen tai vammaisten seksuaalineuvonnan parantamiseksi. Kokeilut eivät maksa kunnalle paljon, mutta voivat tuottaa paljon seksuaalista hyvinvointia.

Haaveena seksuaalisuuden huomioiminen kaikessa päätöksenteossa

Miltä Suomen seksuaalipolitiikka sitten näyttäisi 50 vuoden päästä, jos Sexpo saisi päättää? Sekä toiminnanjohtaja Tommi Paalanen että puheenjohtaja Tiia Forsström hymyilevät kysymykselle muikeasti.

– Minun fantasiani on, että seksuaaliseen hyvinvointiin liittyvät asiat eivät olisi pelkästään kolmannen sektorin, kuten järjestöjen hoidettavana, sanoo Forsström.

Paalanen nyökyttelee vieressä.

– Unelmoin jonkinlaisesta seksuaalioikeuksien keskuksesta, jossa näitä asioita keskitetysti hoidettaisiin. Ja että siellä olisi töissä enemmän kuin yksi puolipäiväinen, stressaantunut työntekijä.

– Kaikesta mekin fantasioimme, Paalanen nauraa.