Ulla-Maija Soininen etsi keikkatöistä kiinnostuneita eläkeläisiä – paikalle tuli satakunta ihmistä, jotka kaipasivat tekemistä

Ulla-Maija Soininen aikoo valtakunnallistaa konseptin keikkatöitä tekevistä eläkeläisistä. Eläkeläisten terveiset ovat joskus raastavia: "Olisiko minulle vielä jotain käyttöä?"

osa-aikatyö
Nainen selfiessä vieressä istuvan eläkeläismummon kanssa.
Ulla-Maija Soinisen yritykseltä ostettiin Terttu Toloselle viikkosiivous.Ulla-Maija Soininen

Ehkä ajatus eläkeläisten keikkafirmasta sai alkunsa Ulla-Maija Soinisen äidistä. Hän asuu 900 kilometrin päässä Kemijärvellä isossa kiinteistössä, jossa riittää paljon tehtävää. Etelä-Suomessa asuvan tyttären olisi mukava tietää, että apulainen, joka äidin kotiin kutsutaan, on turvallinen ja luotettava tekijä.

Tai ehkä Ulla-Maija halusi vain tehdä työtä, jossa olisi enemmän arvopohjaa ja merkitystä.

Tai ehkä se johtui eräistä kuukausimarkkinoista Hämeenlinnan torilla. Ulla-Maija laittoi paikallislehteen ilmoituksen, jossa etsittiin keikkatyöstä kiinnostuneita eläkeläisiä.

– Heitä tuli paikalle varmaan sata, vanhin ehdokas oli 90-vuotias. Ihmiset etsivät paikkaa, missä voi ilmoittautua. Hyvin vahvasti tuli viesti siitä, että antaisin heille tekemistä. Että omalle osaamiselle olisi vielä käyttöä ja tuntisi itsensä tärkeäksi. Osalliseksi yhteiskunnassa, kertoo Onnexin perustanut Ulla-Maija Soininen.

Erityisesti mieleen jäivät hoitoalalta eläkkeelle jääneet ihmiset. Osaa heistä työelämän raadollisuus hoitoalalla oli jäänyt kaivertamaan siinä määrin, että he halusivat tehdä hoitotyön eläkkeellä niin, kuin se heidän mielestään kuuluisi oikeasti tehdä.

Eläkeläiset työhön omilla ehdoillaan

Eläkeläisten tekemää työtä tarkastellaan liian työelämäkeskeisesti. He eivät ole sijaispalvelua, hätävaraa tai lyhyellä varoitusajalla töihin tulevia tuuraajia. Keikkatyötä tekevät eläkeläiset ovat joukko, joka haluaa tehdä töitä omilla ehdoillaan ja omien aikataulujensa mukaisesti.

– Työmarkkinat ovat liian mustavalkoiset. Joko olet kokonaan töissä tai sieltä poissa. Osaamme hyödyntää huonosti näiden välillä olevia malleja, vaikka samaan aikaan työelämän tarpeet pirstaloituvat osiin, pohtii Soininen.

Eläkeläisissä piilevää potentiaalia hän pitää todella suurena, mutta huonosti hyödynnettynä.

– Osaamisen kirjo on valtava. Tuntuu aivan ihmeelliseltä, kuinka monipuolista osaamista yhteydenotoissa tulee esiin, kiittelee Ulla-Maija Soininen.

Aikuista seuraa ja särvintä leivälle

Askartelutarvikkeiden parissa työuransa tehnyt Päivi Hakoma Janakkalasta jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten. Hän kuuli Onnexin kutsun kuukausimarkkinoilla ja oli työhaastattelussa seuraavana päivänä. Työhulluksi tunnustautuva nainen hoitaa erityisen mieluusti lapsia. Mutta nyt hän seisoo moppi kädessä hämeenlinnalaisen Terttu Tolosen oven takana. Tertun kahden tunnin lahjakortti siivoukseen odottaa tekijäänsä.

Päivi Hakoma
Päivi Hakoma tekee mielellään keikkahommaa.Hannu Harhama / Yle

– Parasta tässä on vapaus valita, sekä asiakkaalla että minulla. Kun saan tiedon keikasta, katson sopiiko se kalenteriini vai ei. Sitten voin itse päättää otanko sen vastaan. Asiakas puolestaan voi valita kenet hän omaan kotiinsa haluaa, kertoo Päivi Hakoma.

Parhaimmillaan keikkatyö poikii elantoa ja sisältöä elämään. Uudet tuttavuudet rikastavat viikkoa ja katkovat pitkäksi venyvää aikaa.

– Asun yksin, ja kaipaan myös aikuista seuraa. Kun kerran on virtaa ja terveyttä, niin on myös halua olla menossa mukana, summaa Hakoma.

Mobiilisti työmarkkinoille

Ulla-Maija Soininen muistuttaa, että eläkevaihe voi olla vuosikymmenten mittainen ja yhteiskunnallisesti potentiaalin hukkaaminen on menetys monella tavalla.

Soininen työskenteli Koneen palveluksessa kansainvälisellä kentällä. Hän näki, miten digitaalisten mahdollisuuksien eturintamassa marssitaan. Toimialat sekoittuvat, parhaat kokemukset jaetaan ja rakenteet ovat kevyitä.

Työmarkkinat ovat liian mustavalkoiset. Joko olet kokonaan töissä tai sieltä poissa

Ulla-Maija Soininen

– Eläkeläisten keikkafirma ei ikinä olisi kannattavaa vanhanaikaisella yritysrakenteella. Nyt konttori kulkee repussa ja kännykässä, ja palvelun tilaaminen ja palkan maksaminen tapahtuu mobiilisti. Moderneilla välineillä vanhan ajan kotiavusta saadaan myös kannattavaa liiketoimintaa, sanoo Ulla-Maija Soininen.

Työssäkäyvien eläkeläisten määrä kasvussa

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Jari Kanniston mukaan työssä käyvien eläkeläisten lukumääräinen kasvu on ollut suurta. Alle 68-vuotiaista eläkevakuutettavaa työtä tekee vuositasolla 60 000 vanhuuseläkkeen saajaa.

Tämä selittyy sillä, että suuret ikäluokat ovat tulleet kymmenen viime vuoden aikana vanhuuseläkeikään. Myös suhteessa ikäluokkien kokoon työnteko on lisääntynyt. Vuoden 2017 joulukuussa työssä kävi 35 000 eläkeläistä (ilman osa-aikaeläkettä ja osittaista vanhuuseläkettä), kun vuonna 2007 vastaava luku oli 18 000. Osuus ikäluokasta kasvoi 6,7 prosentista 9,3 prosenttiin.

Eläketurvakeskuksen tilastoissa (siirryt toiseen palveluun) näkyy sama ilmiö kuin Onnexin riveissä käytännössä. Eläkeläisten työnteko on pitkälti omasta kiinnostuksesta ja motivaatiosta lähtevää. Se on yleensä osa-aikaista ja tilapäistä. Jos terveys on hyvä, moni haluaa osallistua työelämään jollakin omavalintaisella panoksella.

– Vain harvoja motivoi pelkkä raha eikä yleensä pääsyynä ole niin pieni eläke, että he olisivat sen vuoksi pakotettuja tekemään töitä, vaikka toki lisätulo elintasoa korottaakin. Moni käyttää lisätulot esimerkiksi matkusteluun, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto.