Kansallismuseon lisärakennuksen arkkitehtuurikilpailu käynnistyi – rakennuksen rahoitus on yhä auki

Arkkitehtuurikilpailun voittaja ratkeaa joulukuussa.

Suomen kansallismuseo
Havainnekuva Kansallismuseon uudisrakennuksen paikasta.
Havainnekuvassa Kansallismuseon vasemmalle puolelle on merkitty alue, jolle voi suunnitella uudisrakennuksen ja uutta toimintaa.Museovirasto

Suomen kansallismuseo on pitkään havitellut itselleen nykyaikaisempia ja isompia tiloja. Haave eteni jälleen askeleen, sillä lisärakennuksen arkkitehtuurikilpailu alkoi tänään torstaina. EU:n jäsenille avoinna olevaan kilpailuun osallistuvilla arkkitehdeilla pitää kiirettä, sillä ehdotukset pitää jättää jo huhtikuun alussa. Tällöin myös yleisöllä on mahdollisuus kommentoida ehdotuksia.

Tuomaristo on kuitenkin se, joka päättää, mitkä ehdotukset valitaan toiseen vaiheeseen kesäkuussa. Loppusuoralle valitaan kahdesta viiteen ehdotusta. Tuomaristoon kuuluu kymmenen henkeä. Yksi heistä on Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila. Hän odottaa arkkitehtuurikilpailulta luovia ehdotuksia.

– Museoarkkitehtuuri on nyt kovassa nosteessa ja se tuntuu myös kiinnostavan. Uuden rakennuksen toivotaan korostavan päärakennuksen kauneutta. Toisaalta sen on oltava omanlaisensa ja rohkea. Uskon, että saamme paljon ehdotuksia, vaikka tässä onkin aika tarkat reunaehdot.

Suomen kansallismuseo iltavalaistuksessa.
Suomen kansallismuseo iltavalaistuksessa.Mårten Lampén / Yle

Kansallismuseon tontti on tarkasti rajattu ja tuleva lisärakennus rakennetaan melko pitkälle maan alle. Lisäksi lisäosan on oltava sopusoinnussa kansallisromanttisen päärakennuksen kanssa.

Arkkitehtuurikilpailun voittaja julkistetaan joulukuussa. Voittajalle on luvassa noin 80 000 euron palkinto. Myös toiseksi tuleva ehdotus saa mukavan summan, 40 000 euroa.

Vaikka arkkitehtuurikilpailu on käynnistynyt ja voittoisa rakennus on selvillä loppuvuodesta, ei rakennuksen rahoituksesta ole vielä tietoa. Lisärakennuksen arvioidaan maksavan noin 50 miljoonaa euroa ja sen toivotaan olevan valmiina vuonna 2025.

– Toivomme tietenkin, että rahat löytyisivät Kansallismuseon lisärakennukseen mahdollisimman nopeasti. Mielellään tämän vuoden aikana, sanoo Elina Anttila.

Uuden lisärakennuksen myötä Kansallismuseossa voitaisiin pitää laajempia ja monipuolisempia näyttelyitä.

– Kansallismuseon tehtävä on esitellä suhdetta myös nykymaailmaan. Museon on oltava yhä enemmän kiinni nykyajassa.

Jono kansallismuseon ovella.
Kansallismuseossa viime vuonna ollut Barbie-näyttely oli menestys.Kansallismuseo

Lisäksi laajentamissuunnitelmiin liittyy olennaisesti ravintolatila, joka voisi olla käytössä museon ollessa suljettuna. Myös piha halutaan avata yleisön käyttöön.

Pääsisäänkäynti tulee edelleen olemaan vanhan rakennuksen pääovista ja uusi näyttelytila on yhteydessä päärakennukseen.

Nykyinen rakennus valmistui ja avautui yleisölle vuonna 1916. Rakennus on arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren, Saarisen suunnittelema. Ulkoapäin rakennus edustaa kansallisromanttista tyyliä.

Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Valtakunnallisena kulttuurihistorian museona toimiva Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään. Sillä on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat.

Lue lisää:

Kansallismuseo halajaa elämyskeitaaksi – kulttuuriministeri Sampo Terho puoltaa hanketta

Kansallismuseon uudistaminen voi alkaa – lisärakennuksen arkkitehtuurikilpailu sai rahoituksen