Ruotsin uuden pääministerin nimi saattaa ratketa viikonloppuna – hallitus on saatava aikaan muutamassa viikossa

Ruotsin parlamentti äänestää pääministeristä ensi keskiviikkona.

Ruotsin politiikka
Andreas Norlén
Ruotsin valtiopäivien puhemies Andreas Norlén äänestyttää kansanedustajia pääministeristä ensi keskiviikkona.AOP

Ruotsalaiset kävivät vaaliuurnilla neljä kuukautta sitten, mutta eduskuntaan valitut poliitikot eivät ole saaneet hallitusta aikaiseksi. Ensi viikon keskiviikkona äänestetään jälleen pääministeriehdokkaasta, jo kolmannen kerran syksyn puhemieskierroksen alettua.

Puhemies Andreas Norlén esittää maanantaina pääministeriksi henkilöä, jolla on parhaat mahdollisuudet mennä läpi parlamentissa. Vaihtoehdot ovat joko sosiaalidemokraattien Stefan Löfven tai Ruotsin kokoomuksen Ulf Kristersson. Heidät on molemmat aiemmin hylätty syksyn äänestyksissä.

Löfven ja Kristersson raportoivat torstaina puhemiehelle parhaillaan tiivistyvistä neuvotteluista. Molemmat kiittelivät käymiään neuvotteluja rakentaviksi. Kumpikaan ei kertonut neuvottelujen yksityiskohdista tai mahdollisista neuvotteluosapuolille tehdyistä esityksistä. Kristersson kertoi, että keskusteluissa on käsitelty hallituksen linjaa ja parlamentaarisen työn muotoja.

Takuuta ruotsidemokraattien varalle puuhataan

Ruotsin television tietojen mukaan kokoomus olisi muotoilemassa keskustalle ja liberaaleille jonkinlaista takuuta siitä, miten ruotsidemokraattien vaikuttaminen hallituksen työhön estetään. Käytännössä se voisi johtaa siihen, että ruotsidemokraatit äänestävät Kristerssonin pääministeriyttä vastaan. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on julkisuudessa vaatinut jonkinlaista lupausta vaikutusvallasta vastineena tuestaan Kristerssonille.

Porvariliittymän keskiryhmät, Annie Lööfin johtama keskustapuolue ja Jan Björklundin johtama liberaalit ovat vaa`ankieliasemassa. He ratkaisevat kenestä tulee pääministeri, mutta myös ruotsidemokraateilla on ratkaiseva rooli porvarihallituksen läpimenossa.

Keskustan ja liberaalien puoluehallinnot ovat valmistautuneet kokoontumaan ja ottamaan kantaa pääministeriehdokkaisiin ja mahdolliseen neuvottelutulokseen viikonloppuna. Keskusta on ollut silmiinpistävän hiljaa neuvottelujen aikana eikä sen riveistä ole tullut vuotoja. Sen sijaan tiedetään, että valinta pääministeriehdokkaiden välillä repii liberaaleja. Sen edustajat julkaisseet mediassa kannanottoja joko Löfvenin tai Kristerssonin puolesta.

Kireä asetelma ladattiin jo vaalien edellä

Ruotsalaiset puolueet menivät vaaleihin blokkeina, liittyminä. Punavihreään blokkiin kuuluvat sosiaalidemokraatit, ympäristöpuolue ja vasemmistoliitto. Porvariliittymässä eli allianssissa on neljä puoluetta, kokoomus, keskustapuolue, liberaalit ja kristillisdemokraatit. Punavihreät saivat vaaleissa yhden paikan enemmän kuin porvaripuolueet (144-143), mutta kumpikaan blokki ei saanut enemmistöasemaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että molemmat pääministeriehdokkaat joutuvat hakemaan tukea poliittisilta vastustajiltaan. Stefan Löfven voi tulla pääministeriksi vain keskiryhmien tuella. Löfven yrittää saada keskustapuolueen ja liberaalit äänestämään joko hänen puolestaan tai tyhjää. Hinta on kuitenkin kova. Keskiryhmät vaativat useita uudistuksia verotukseen ja joustoa työmarkkinoihin ja asuntopolitiikkaan. Ne ovat kirvelevän vaikeita muutoksia sosiaalidemokraattien taustaryhmille kuten ammattiyhdistysliikkeelle.

Ruotsin television tietojen mukaan viime viikkojen neuvotteluissa olisi edistytty työmarkkinoiden joustavuutta koskevissa kysymyksissä.

Kokoomuksen Ulf Kristerssonista voi tulla pääministeri porvariliittymän ja ruotsidemokraattien äänillä. Vastakkainasettelu niiden välillä saattaa olla ylittämätön. Keskustapuolue ja liberaalit ovat luvanneet äänestäjilleen, että ruotsidemokraatteihin ei tukeuduta, ei edes pääministeriäänestyksessä. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on puolestaan ilmoittanut, ettei hän tue ketään sellaista pääministeriksi, joka ei lupaa vastineeksi vaikutusvaltaa.

Åkesson mieluummin valmis uusiin vaaleihin

Populistiset ruotsidemokraatit eivät saaneet syksyn vaaleissa yhtä suurta vaalivoittoa kuin mielipidemittaukset ennustivat, mutta sen asema kolmanneksi suurimpana puolueena vahvistui. Muut eduskuntapuolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä sen kanssa jyrkän maahanmuuttovastaisten puheiden ja linjausten takia. Vasemmistopuolueissa ruotsidemokraatteja kutsutaan fasistiseksi puolueen historian takia.

Porvariblokin johtajalle Ulf Kristerssonille suhtautuminen ruotsidemokraatteihin on merkinnyt oman liittoumän hajoamista. Kristersson puhui vaalikampanjan aikana äänestäjien päätösten kunnioittamisesta. Hänen on arveltu tarkoittaneen sitä, että ruotsidemokraattien kanssa voi tehdä yhteistyötä tai nousta valtaan kuten aateveljet Suomessa ja Norjassa. Keskusta ja liberaalit eivät ole sitä hyväksyneet. Syksyn pääministeriäänestyksen jälkeen ruotsalaisessa mediassa puhuttiin siniruskeasta liittoumasta kun Kristerssonin tueksi tulivat kristillisdemokraatit ja ruotsidemokraatit.

Ensi keskiviikkona Ruotsissa saattaa olla uusi pääministeri. Jos tulosta ei synny, 23. tammikuuta on vielä yksi mahdollisuus ratkaista kuka Ruotsia johtaa seuraavat neljä vuotta. Jos sekin valinta epäonnistuu, Ruotsissa järjestetään uudet vaalit, viimeistään 21. huhtikuuta.

.