Jääkiekkoharrastus aukeaa yhä useammalle lapselle ja nuorelle – höntsäkiekko on niille, jotka eivät halua pelata liian vakavissaan

Easy Hockey -ryhmiä on syntynyt reilussa kahdessa vuodessa kymmenille paikkakunnille.

jääkiekko
Lapsia pelaamassa jääkiekkoa.
Easy Hockey -ryhmiä on pyörinyt eri puolilla Suomea syksystä 2016 lähtien.Kalle Niskala / Yle

Pukukopissa on keskittyneen hiljaista. Ilmassa on jännitystä, sillä osa lapsista valmistautuu elämänsä ensimmäisiin jääkiekkoharjoituksiin. Vanhemmat kiristävät lastensa hokkareita, ja yksi äideistä kysyy muilta apua ristikkokypärän säätämiseen.

Monet aikuisetkin ovat tilanteessa ensimmäistä kertaa.

Useimmilla lapsilla ikää on 8 vuotta tai enemmän. Moni heistä on toivonut hartaasti pääsevänsä joskus pelaamaan lätkää – ei mitenkään tavoitteellisesti, vaan vain harrastamaan. Juuri sen takia eri puolille Suomea on perustettu höntsäkiekkoryhmiä.

Jääkiekkoliitto on halunnut, että seurat tarjoaisivat lapsille ja nuorille harrasteryhmiä, joissa kiekkoa voi pelata ilman tavoitteellisuutta noin kerran viikossa ja jopa ilman jääkiekkotaustaa. Tänä vuonna Easy Hockey -ryhmiä on yli 40 seurassa Etelä-Suomesta Ivaloon.

Sakari Muotka ohjeistaa lapsia jääkiekkotreeneissä.
Sakari Muotka ohjeisti lapsia pitämään kiekon jäänpinnassa.Kalle Niskala / Yle

Kokkolan Juniori Hermes aloitti toiminnan tänä vuonna. Ensimmäiselle kerralle ilmoittautui 35 lasta. Se kertoo, että höntsäkiekolle on tarvetta.

– Jääkiekossa niin kuin muissakin lajeissa tällaisille harrastusryhmille olisi erittäin paljon kysyntää. Seuroilla on tarjota liian vähän toimintaa, jossa ei tarvitse olla paikalla useita kertoja viikossa, toteaa Juniori Hermeksen valmennuspäällikkö Sakari Muotka.

Yhdet viikkotreenit mahtuvat kiireiseenkin arkeen

Kosusen perhe muutti Oulusta Kokkolaan ennen joulua. 10-vuotias Oliver Kosunen ehti pelata Haukiputaan Ahmoissa jääkiekkoa muutaman vuoden, ja pikkuveli Roni kävi siellä Leijona-kiekkokoulun.

Muutto Kokkolaan vei jääkiekon kuitenkin tauolle. Siitä lähtien äiti Anni Kosunen on saanut kuulla pojilta jatkuvia toiveita jääkiekon peluusta.

– Sehän heillä oli suurin toive, että jos täällä Kokkolassa saisi aloittaa uudelleen jääkiekon harrastamisen. Tämä mahdollisuus sitten onneksi tuli.

Lapset pukemassa jääkiekkovarusteita ylleen.
Veljekset Oliver ja Roni Kosunen ovat pelanneet Haukiputaan Ahmoissa ennen Kokkolaan muuttoa.Kalle Niskala / Yle

Jääkiekon harrastaminen seurassa tietäisi useampia harjoituksia viikossa. Niiden yhdistäminen vuorotyötä tekevän perheen kiireiseen arkeen on hankalaa, ja siksi äiti iloitsee, että pojat voivat käydä jääkiekkotreeneissä nyt kerran viikossa.

Oliverilla on myös judotreenit kaksi kertaa viikossa ja sen päälle kilpailut. Äidin mielestä niiden rinnalle ei edes mahtuisi enempää jääkiekkotreenejä.

– Silloin toisen harrastuksen pitäisi jäädä pois, Anni Kosunen sanoo.

Oliverin sydän kuitenkin sykkii vahvasti jääkiekolle.

– Tykkäisin harrastaa jääkiekkoa enemmänkin, koska se on kiva laji, hän sanoo

Äiti kuuntelee vieressä. Toive ei tule yllätyksenä.

– Molemmat pojat jo tuossa sanoivat, että me haluttaisiin pelata jääkiekkoa monta kertaa viikossa. Katsotaan nyt. Kohta 8-vuotiaalle Ronille tämä ryhmä on hyvä siinäkin mielessä, että näkee, miten jääkiekko alkaa maistua nyt, kun treenit ovat kerran viikossa.

Jääkiekkoliitossa onkin toiveena, että lajia voisi harrastaa myös muiden harrastusten lomassa. Kaikkien ei tarvitse tähdätä huipulle, vaan osa lapsista ja nuorista haluaa vain pelata.

– Minun mielestäni tämä on osa laajemminkin sitä, minkä takia junioriurheiluseurat ovat olemassa. Totta kai me ollaan sitä varten, että saadaan lisää uusia mahdollisia maailmanmestareita, mutta ihan samalla tavalla olemme tukemassa lasten liikunnallista elämää. On tärkeää saada lapset liikkumaan, toteaa Juniori Hermeksen valmennuspäällikkö Sakari Muotka.

Sakari Muotka jäähallissa.
Kesällä Juniori Hermekseen palkattu Sakari Muotka havahtui, ettei Kokkolassa ollut Easy Hockey -ryhmää ja päätti perustaa sellaisen.Kalle Niskala / Yle

Harrastamisesta tehdään helppoa

Ensimmäiset seurat aloittivat Easy Hockey -harrastusryhmät syksyllä 2016 eli käynnissä on nyt kolmas kausi. Jääkiekkoseurat järjestävät ryhmät omalla kustannuksellaan.

– Jääkiekkoliitolta voi saada kädenojennuksena varustepaketteja, kertoo Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa.

Lapsia pelaamassa jääkiekkoa.
Kokkolassa ryhmä on tarkoitettu 8–15-vuotiaille tytöille ja pojille.Kalle Niskala / Yle

Kynnys osallistua pyritään pitämään matalana: hinta on kohtalaisen pieni, ryhmään voi tulla ilman aikaisempaa kokemusta jääkiekosta ja varusteiksi riittävät luistimet, kaulasuoja, ristikollinen kypärä sekä maila. Esimerkiksi Kokkolassa kevätkausi maksaa 30 euroa, ja se sisältää myös vakuutuksen kaikille vuonna 2006 tai sitä myöhemmin syntyneille.

– Itse uskon hyvin vahvasti urheiluseuran ja joukkuetoiminnan positiivisiin puoliin. Yleensä näistä ympyröistä saa uusia kavereita ja oppii tärkeitä elämäntaitoja, esimerkiksi noudattamaan sääntöjä ja ohjeita, Muotka kehuu.

Höntsäkiekkoryhmissä onkin tarkoitus opetella pelaamaan pelaamalla. Niissä ei opeteta tekniikkaa tai syöttöjä. Tämä perustuu siihen, että moni lapsi tai nuori haluaa nimenomaan vain pelata jääkiekkoa, eikä siksi ole hakeutunut seuran perinteisiin harjoituksiin.

Joillekin lapsille tietenkin saattaa syttyä kipinä jääkiekkoon niin, että harjoitukset kerran viikossa eivät enää riitä. Niin taisi käydä Kosusen perheellekin.

– Oli kivaa. Me pelattiin, syöteltiin ja mentiin kenttää ympäri, Oliver sanoo innostuneena.

– Hauskinta oli pelaaminen, sanoo Roni. Hän kuitenkin myöntää, että jäällä tuli kaaduttua monta kertaa.

– Haluan tulla uudestaan, Roni huikkaa.