Kirotussa ravintolassa ei menestynyt kukaan – sitten tuli kebabkeisari, joka löysi kultasuonen ja sai ihmiset jonottamaan

Turkkilainen Fersent Yavuz tekee omassa huippusuositussa ravintolassaan Lappeenrannassa pitkää päivää, koska kokkeja ja tarjoilijoita on vaikea löytää töihin.

ravintolat
Ruoanlaittoa ravintola Lalon keittiössä
Fersent Yavuz on asunut Suomessa 18 vuotta. Hänen puheessaan vilahtelee iloisen karjalaisesti miet ja siet. Mikko Savolainen / Yle

Fersent Yavuz esittelee käsiään. Käsivarret ovat täynnä arpia ja mustelmia. Taistelun jäljet ovat peräisin keittiöstä, tarkemmin sanoen puuhiiligrillistä, joka lämpiää miehen sanojen mukaan välillä neljäsataa-asteiseksi.

Turkkilaisen miehen ravintolassa lounas on lopuillaan, silti väkeä saapuu koko ajan tasaisena virtana.

Yavuz pistää essun vähäksi aikaa syrjään ja istahtaa pöytään salin puolelle. Ruokailijat tulevat taputtamaan miestä vähän väliä olkapäälle kiittääkseen ruoasta.

– Nurmijärveläinen kaverini nauroi käydessään Lappeenrannassa, ettei kellekään moikkailla niin paljon kuin minulle täällä keskustassa, yrittäjä Fersent Yavuz naurahtaa.

Mies on tullut tutuksi lappeenrantalaisille pitkäaikaisena ravintolayrittäjänä, jolla on ollut useita ravintoloita kaupungissa.

Yavuz tuli töihin Suomeen veljensä kebab-ravintolaan

Yavuz syntyi Etelä-Turkissa kurdialueella. Suomalaiset tulivat miehelle tutuksi 1990-luvulla, kun hän toimi nuorena poikana tarjoilijana Alanyassa. Hän työskenteli ravintolassa, jossa valtaosa asiakkaista oli suomalaisia.

– Suomalaiset olivat mukavia, ja sen takia halusin tulla tänne, Yavuz ynnää syitä Suomeen tuloon.

Suomeen muutto tuli mahdolliseksi vuonna 2001. Yavuzin isoveli oli muuttanut rakkauden perässä jo aiemmin Lappeenrantaan ja perustanut ravintolan. Hän tarvitsi lisää työvoimaa pizzeriaansa ja kutsui pikkuveljensä töihin.

– Siitä lähtien olen koko ajan tehnyt töitä, sanoo Fersent Yavuz.

Ruoanlaittoa ravintola Lalon keittiössä
Yavuzin mukaan kokkeja ja tarjoilijoita on vaikea löytää. Ravintola Lalossa työskentelee muun muassa yrittäjän vaimo ja tytär. Mikko Savolainen / Yle

Ravintola täynnä asiakkaita

Yavuzilla on Lappeenrannassa tällä hetkellä neljä ravintolaa, joista kolme on kebabia tarjoavaa ravintolaa ja yksi hienompi ravintola, Lalo.

– Halusin aina, että lapset saisivat käydä koulunsa Euroopassa, ja minä voisin työskennellä ja perustaa jopa ravintolan, Yavuz kertoo.

Turkkilaisen unelma oli perustaa tavallisten kebab-ravintoloiden lisäksi hieman parempi ravintola. Mies yritti alkuun perustaa paremmaksi ravintolaksi espanjalaistyylisen La Olivan ja sitten Iskender Barin. Näiden kahden ravintolan loputtua kannattamattomina, mies perusti menestykseksi osoittautuneen Lalon.

Ravintolan suosiota kuvastaa se, että arki-iltaisin se on täynnä ruokailijoita ja viikonloppuisin täytyy varata pöytä. Tarjolla on melko perinteistä ravintolaruokaa, pihvejä ja hampurilaisia. Asiakaspaikkoja on noin sata.

Lounasaikaan ravintola Lalon avokeittiössä ahertaa kuusi ihmistä. Ruokapaikan pöytien välissä vilisee tarjoilijoita, muun muassa Yavuzin vaimo ja tytär. Yksi miehen pojista pyörittää isän yhtä kebab-ravintolaa.

Ihmisiä syömässä ravintola Lalo
Satapaikkainen ravintola Lalo on nykyään suosittu lounas- ja illanviettopaikka.Mikko Savolainen / Yle

Kebabkeisari rikkoi riivatun kiinteistön kirouksen

Tummaa pintaa ja rouheaa kiveä. Tyylikkäässä, muttei liian hienossa ravintolassa pöydät on aseteltu väljästi. Ravintolan tilat on remontoitu moneen otteeseen. Kiinteistön voisi suorastaan uskoa olevan riivattu, koska niin moni ravintola on kokeillut siipiään samassa kiinteistössä huonolla menestyksellä.

Yavuzkin on yrittänyt tilassa kolmea eri ravintolaa.

– Minulla on ollut tässä tilassa ravintolat La Oliva, Iskender Bar ja nyt sitten Lalo. Minulta on mennyt todella paljon voimia ja rahaa tähän tilaan, huokaisee mies.

Ennen Laloa tiloissa toimi Yavuzin ravintola Iskender Bar. Se nimi ei toiminut. Moni ihminen mielsi, että nimestä päätellen paikassa tarjoillaan kebabia. Näin ei kuitenkaan ollut. Konsepti oli sama kuin nykyisellä Lalolla.

Ravintolan henkilökunta tajusi, että nimi pitäisi vaihtaa.

Uutta nimeä pohdittiin ystävien ja tuttavien kanssa kuukausikaupalla. Viimein hiiligrillin ääressä Yavuz keksi, että ravintolan nimi pitäisi olla Lalo.

– Lalo on suomalaisille helppo sana. Lisäksi tässä on vähän historiaakin. Lalo oli minun lempinimeni lapsena, koska en osannut kunnolla kaikkia äänteitä. Turkissa meidän kylässä lasta, joka ei osaa oikein puhua, kutsutaan laloksi, Fersent Yavuz kertoo nimen taustaa.

Hän soitti ravintolansa mainonnasta vastaavalle ihmiselle, että nyt uusi nimi on löytynyt.

– Kerroin, että uusi nimi on Lalo. Mainosmies huudahti mikset keksinyt tätä nimeä aiemmin! Lalo on hyvä nimi.

Ruoka-annoksia ravintola Lalon keittiössä
Ravintolassa tarjoillaan pihvejä, hampurilaisia ja pizzoja.Mikko Savolainen / Yle

Menestyksen varjopuoli

Lalo ei ollut menestys vain mainosmiehen mielestä, vaan ihmiset löysivät paikan ja tulivat uudestaan.

Menestyksellä on kuitenkin varjopuolensa. Yavuzilla on viisi lasta. Vanhin lapsista on 19-vuotias ja nuorin 5-vuotias. Mies silmin nähden herkistyy ja silmäkulma vetistyy, kun hän kertoo, ettei näe pieniä lapsiaan tarpeeksi.

– Herätyskello soi kahdeksalta. Vien lapset päiväkotiin ja ennen yhdeksää olen ravintolassa. Illalla kun palaan puolenyön aikaan, niin lapset ovat jo nukkumassa. He menevät nukkumaan ennen yhdeksää.

Yavuzin turkkilainen vaimo, perheen äiti, työskentelee myös ravintolassa. Asiakkaat tulevat kehumaan vuolain sanoin yrittäjälle vaimon salaattipöytään tekemiä antimia. Tuntuu, että vakioasiakkaat tietävät kenen kädestä mikäkin ravintolan tarjottava on peräisin.

Iltapäivällä lounaan jälkeen perheen äiti lähtee hakemaan lapsia päiväkodista ja menee heidän kanssaan kotiin.

Ruoanlaittoa ravintola Lalon keittiössä
400 asteiseksi kuumentuvan puuhiiligrillin edusta ei ole helpoimpia työpaikkoja. Mikko Savolainen / Yle

Kaiken ajan vievästä yrittäjyydestä huolimatta, yrittäjä intoutuu välillä puhumaan silmät innosta palaen intohimostaan. Työstä. Vastapuolella on levon ja vapaa-ajan puute.

– En ole ollut lomalla pitkään aikaan. Teen joka päivä töitä maanantaista sunnuntaihin.

Ravintola Lalo oli joulun aikaan kaksi päivää kiinni. Yrittäjä yritti ottaa loman levon kannalta.

– Mutta sitten yllättäen ystäväperhe tuli jouluaattona kylään. Se päiväkin kului keittiössä isolle porukalle kokaten, naurahtaa Yavuz.

Välillä on kulunut neljä vuotta, ettei ole ollut yhtään vapaapäivää. Toisaalta ravintoloitsija tunnustaa, ettei myöskään osaa lomailla.

– Mie rakastan töitä, huudahtaa mietä ja sietä puhuva Yavuz.

Yrittäjä tietää, että ravintoloiden suosio menee ja tulee. Omien sanojensa mukaan hän ei osaa säästää rahaa pahan päivän varalle. Jos rahaa tulee, hän investoi ne heti eteenpäin.

– Keittiölaitteet vaihdan kolmen, neljän vuoden välein uusiin, ettei niitä tarvitse alkaa korjata.

Kokkeja ei löydy – piti etsiä Belgiasta asti

Ravintoloitsija kertoo lepäävänsä ja syövänsä hyvin, että jaksaa tehdä töitä. Viime aikojen kiire töissä näkyy siinä, että uni on vähäistä ja levotonta.

Miksi mies ei sitten lepää, jos ravintolalla menee hyvin?

– Ei löydy hyviä työntekijöitä. Meillä on jatkuva pula hyvästä työvoimasta, kokeista ja tarjoilijoista. Ei ole kyse pelkästään meistä vaan koko Suomea vaivaa kokkipula.

Mies alkaa kertoa, kuinka hyvistä kokkivihjeistä maksetaan jopa löytöpalkkioita.

Viimeisempien palkattujen kokkien listalla on Belgiasta löytynyt serkku, joka häärii nyt belgialaisen keittiön sijaan Lappeenrannan keskustassa.

Miehen unelmointi jatkuu, vaikka miehen ravintolat onkin nyt ihmisten suosiossa. Työmäärää yrittäjä ei aio vähentää.

– Jos löydän hyvää henkilökuntaa, niin perustan uuden ravintolan, mies nauraa.

Ruoanlaittoa ravintola Lalon keittiössä
Asiakkaat näkevät annostensa valmistumisen ravintolan avokeittiössä.Mikko Savolainen / Yle