Miten lumivyöryyn uponneita etsitään ja missä ovat Suomen vyöryherkimmät rinteet – viisi kysymystä lumivyöryistä

Lumivyöryt lähtevät liikkeelle vain tietynlaisissa sää- ja maasto-olosuhteissa.

lumivyöry
Yllästunturi
YllästunturiAOP

Norjan Tamokdalenin lumivyöryonnettomuuden tutkinta on saanut ihmiset varomaan lumivyöryjä myös Suomessa. Vyöryt on kuitenkin helppo välttää jo arkijärjellä.

Tähän artikkeliin on koottu viisi tietoa lumivyöryjen synnystä ja niiden pelastusoperaatioista.

1. Mitä varusteita pitää olla mukana, jos lähtee seikkailemaan vaarallisille rinteille?

Merkittyjen rinteiden ulkopuolelle ei pidä mennä ilman turvavarusteita, eikä varsinkaan yksin.

Jokaisella retkeilijällä tulee olla mukanaan lapio, jolla lumeen hautautuneen voi kaivaa esiin sekä kokoon taitettava lumisondi, eli pitkä lumeen työnnettävä keppi, jolla etsintää tehdään.

Jokaisella tulee myös olla mukanaan vartalossa kiinni oleva radiolähetin-vastaanotin, eli piippari, joka lähettää hälytyssignaalia. Sen avulla lumeen uponnut voidaan paikallistaa. Laite voidaan myös kytkeä vastaanottimeksi, jolla kadonnutta etsitään. Laitteiden akkujen virta kestää yleensä 100–200 tuntia.

Retkeilijöille on tarjolla myös suoja-asuja, jotka toimivat ikään kuin autojen turvatyynyt. Onnettomuuden sattuessa ne muodostavat suojaavan pussin henkilön ympärille.

Lumivyörystä varoittava kilpi.
Lumivyörystä varoittava kilpi.AOP

2. Miten lumivyöryn uhrien etsintä tapahtuu?

Lapin pelastuslaitoksen toimialuepäällikkö Pekka Väliheikki on ollut mukana lumivyöryn uhrin etsintäharjoituksissa. Jos uhrin täsmällistä sijaintia ei tiedetä, uhrien etsintä on erittäin kurinalaista työtä, hän kertoo.

– Etsijät kulkevat rivissä aivan kylki kyljessä ja ottavat aina johtajan käskystä yhden askeleen kerrallaan eteenpäin. Joka askeleella sondi työnnetään lumeen.

Etsijöiden eteneminen ja sondien käyttö voi olla erittäin hankalaa, koska lumi on usein kerrostunut suuriksi lohkareiksi. Lumilohkareista muodostuu valtava louhikko. Lisäksi lumi on pakkautunut tiukasti.

Pelastusmiehistöä lumivyöryssä.
Etsintäpartio.AOP

Etsijöiden apuna käytetään lumivyörykoiria, joita todennäköisesti Norjankin turma-alueelle tuodaan, kun sinne aikanaan päästään.

Norjan turmapaikka, Blåbärsfjellet-tunturi ja Tamokdalen-laakso sijaitsevat kaukana asutuksesta ja etsintähenkilöstö on tuotava sinne helikoptereilla.

Kun uhri on paikannettu, hänet kaivetaan esiin yksinkertaisesti lapioilla. Kaivajien on oltava varovaisia, etteivät aiheuta uhrille lapioilla lisää vaurioita.

3. Minkälaisissa olosuhteissa vyöry lähtee liikkeelle

Lumivyöryjä on monenlaisia, mutta kaikki ne vaativat tietynlaiset olosuhteet, kertoo Ilmatieteen laitoksen aluepäällikkö Alberto Blanco Sequeiros.

Vuorenrinteen kallistuskulman tulee olla suunnilleen 30–45 astetta. Loivemmassa kulmassa vyöry ei pääse liikkeelle, mutta jos rinne on jyrkempi, siihen ei kerry riittävästi lunta.

Vyöry voi lähteä liikkeelle jo, kun lunta on puoli metriä. Useimmiten kuitenkin tarvitaan enemmän lunta.

Lumivyöry edellyttää yleensä, että lumessa tapahtuu jonkinlainen olosuhteen muutos, Blanco Sequeiros kertoo.

Suomessa yleinen lumivyörytyyppi on laattavyöry, jossa kappale lumihankea lähtee liikkeelle. Laattavyöryssä olosuhteet ovat muuttuneet niin, että vahvan hangen päälle on nopeasti satanut paljon uutta lunta. Uusi lumikerros lähtee liikkeelle laattamaisena kappaleena.

Loskavyöryjä tapahtuu erityisesti kevättalvella, kun lumen päälle sataa runsaasti vettä, joka heikentää lumikiteiden sidoksia. Vesi voi myös tehdä lumikerroksen alle liukkaan pinnan.

Perjantain lumivyöryn jälkiä Kellostapulilla.
Perjantain lumivyöryn jälkiä Kellostapulilla. Ylläs Ski Patrol

4. Mistä johtuu suurin osa Suomen lumivyöryistä

Blanco Sequeirosin mukaan Suomessa luonnonoloista johtuvat lumivyöryt ovat kohtalaisen harvinaisia, sillä vyöryille otollisia maastonkohtia on melko vähän.

Tästä syystä Suomessa suurin osa lumivyöryistä saa alkunsa ihmisen toiminnasta.

Vyöryaroilla seuduilla liikkuu hiihtäjiä tai moottorikelkkailijoita.

Ylläksen Kellostapuli vetää vapaalaskijoita.
Vapaalaskijat voivat aiheuttaa suksillaan suurimman lumivyöryriskin. Ylläksen Kellostapuli vetää vapaalaskijoita.Jarmo Honkanen / Yle

5. Missä ovat Suomen vyöryaltteimmat kohdat

Suomessa eniten lumivyöryjä tapahtuu Yllästunturin vieressä olevalla Kellostapuli-tunturilla, kertoo Alberto Blanco Sequeiros. Kellostapuli on harvinaislaatinen maastonkohta, sillä se on sopivan jyrkkä lumivyöryille ja lisäksi sen rinteille kertyy erittäin paljon lunta.

Jos läheiselle, tasamaalla olevalle säähavaintopisteelle on satanut 30 senttiä lunta, Kellostapulissa voi olla jo metri, Blanco Sequeiros kertoo.

Suuri lumimäärä merkitsee, että Kellostapulilla voi tapahtua useita vyöryjä vuodessa, mikä on harvinaista. Yleensä lunta ei ehdi samana talvena kertyä tuntureille niin paljon, että sitä riittäisi kahteen vyoryyn.

Näkymä Kellostapulin huipulta vuonna 2009.
Ylläksen vieressä sijaitseva Kellostapuli vuonna 2009.Ville Laakso / Yle

Kellostapuli on myös melko lähellä Ylläksen turistikohteita, joten sen alueella liikkuu retkeilijöitä.

Toinen vyöryherkkä tunturi on Blanco Sequeirosin mukaan Rukatunturin lähellä sijaitseva Konttainen.

Lisäksi Lapin Käsivarressa on paljon tuntureita, joilla esiintyy luontaisesti lumivyöryjä, mutta niistä ei ole kovin paljon tietoa, koska seudulla ei juuri liiku matkailijoita.

Lue myös:

Koetut onnettomuudet eivät pidä seikkailijoita pois äärioloista, mutta riskit pitää tiedostaa: "Mikään tavoite ei saisi ajaa elämän ohitse"

Norjan poliisi vahvisti lumivyöryssä kuolleiden henkilöllisyydet

Norjan poliisi: Emme usko löytävämme heitä elossa – Pelastusoperaatio muuttuu kuolleiksi oletettujen etsintäoperaatioksi

Etsintähelikopterit joutuivat taas keskeyttämään Norjassa kadonneiden etsinnät – omaisia saapunut Tromssaan

Kolmen suomalaisen laskijan kohtalonhetki Norjassa – NRK: kadonneita ei päästä etsimään tänään

Kolme suomalaista kateissa Norjan tunturialueella Tromssassa – pelätään jääneen lumivyöryn alle