Lukiolaiset Jeremiah Allred ja Eemil Lähteenmäki ovat jo robotiikkakonkareita – "Voi olla, että tulevaisuudessa tehdään robottien kanssa töitä"

Koululaiset kilpailevat tällä viikolla robotiikka-osaamisen Suomen ja Euroopan mestaruuksista Riihimäellä.

robotit
Robotiikan SM-kisoissa etualalla robotti, taustalla kilpailijoita ja yleisöä
Robotiikka opettaa nuorille hyödyllisiä taitoja yhteistyöstä, ongelmanratkaisusta ja luovasta ajattelusta.

Riihimäen lukion ekaluokkalaiset Jeremiah Allred ja Eemil Lähteenmäki nostavat varovasti pöydältä itse rakentamansa robotin ja kantavat laitteen kilpailualueelle Riihimäen urheilutalolla. Menossa ovat koululaisten robotiikkaosaamisen SM-kilpailut.

Allred ja Lähteenmäki osallistuvat toisen asteen oppilaille tarkoitettuun VEX EDR -robotiikan kisaan. Robottia on rakennettu huhtikuusta asti ja molemmilta on kulunut sen rakentamiseen yli 150 tuntia.

Näiden nuorten tiimityöskentely on jo hioutunutta, sillä he ovat osallistuneet robotiikkakilpailuihin jo useasti, myös ulkomailla.

– Olen valinnut robotiikkakurssin, koska siinä tulee hyvin esiin tosi monia hyödyllisiä taitoja: yhteistyötaidot, ongelmanratkaisu ja luova ajattelu ja tykkään siitä tosi paljon, selittää Eemil Lähteenmäki omaa innostustaa robotiikkaan.

– Moni ajattelee robotiikasta, että se on sellaisia käveleviä robotteja. Mutta mielestäni se on tosi paljon enemmänkin, jatkaa Eemil Lähteenmäki.

Jeremiah Allred ja Eemil Lähteenmäki tarkastelevat robottiaan
Riihimäkeläiset lukiolaiset Jeremiah Allred ja Eemil Lähteenmäki ovat opiskelleet robotiikkaa ala-asteelta asti.Mika Halme / Yle

Robotiikan osaajia tarvitaan lisää

Robotiikkataidoille on tulevaisuudessa tarvetta, sillä robotiikan osaajista on Suomessa huutava pula, jo nyt. Laura Juvonen, kasvun ja uudistumisen johtaja Teknologiateollisuus ry:stä myöntää, että teollisuudessa kaivataan sekä uudenlaista osaamista että lisää työvoimaa.

– Kokonaisuutena tarve on yli 50 000 uutta ihmistä vuoteen 2021 mennessä. Näistä osaajista suurin yksittäinen osaamistarve liittyy digitalisaatioon ja teknologiaosaamiseen. Automaatio ja robotiikka ovat tässä keskeisessä roolissa. Erityisesti valmistavassa teollisuudessa tarvitaan hyvin paljon automatiikan ja robotiikan osaamista, sanoo Juvonen.

Ala-asteella robotiikan opintonsa aloittaneet Allred ja Lähteenmäkikin tietävät, että heidän robotiikkataitonsa saattavat olla valttikortti työelämässä.

– Voi olla, että tulevaisuudessa tehdään robottien kanssa töitä, nyökkää Jeremiah Allred.

Esimerkkinä työn kuvien muuttumisesta Juvonen mainitsee hitsaustyön, jossa robotisaatio tulee muuttamaan työn kuvaa voimakkaasti.

– Nyt tarvitaan monialaisesti ihmisiä, jotka pystyvät toimimaan esimerkiksi yhdessä robotiikka-automaatiota hyödyntävien järjestelmien kanssa. Se on meille ihan elinehto, että pärjätään kansainvälisessä kilpailussa, jatkaa Juvonen.

Riihimäki on robotiikkaopetuksen edelläkävijä

Kisojen järjestäjäkaupunki Riihimäki on Suomessa edelläkävijä robotiikan opettamisessa. Sivistysjohtaja Esa Santakallion mukaan kaupungin tavoitteena on saada aikaan järjestelmällinen robotiikan koulutuspolku, joka jatkuu varhaiskasvatuksesta korkeakoulu-asteelle saakka.

Vuonna 2017 Riihimäen valtuusto kirjasi robotiikan myös kaupungin strategiaan. Tällä hetkellä Riihimäki on ainut kunta, jossa jokaisella peruskoulun oppilaalla on mahdollisuus opiskella robotiikkaa.

– 1.–7.-luokilla jokaisella oppilaalla on mahdollisuus vähintään yhdeksän viikon ajan opiskella robotiikkaa kaksi tuntia viikossa yleisinä opintoina. Sen lisäksi jokaisella oppilaalla on mahdollisuus valita robotiikkaa valinnaisaineena 5.–6.-luokilla sekä 8.–9.-luokilla, listaa Santakallio.

Joulukuussa robotiikkaopetus on laajentunut myös toiselle asteelle, kun ensimmäinen robotiikan lukiokurssi saatiin käyntiin Riihimäen lukiossa.

"Saa luoda jotain uutta"

Luokanopettaja Reetta Viitanen on yksi riihimäkeläisen robotiikkaopetuksen luotsaajista. Eri-ikäisille robotiikkaa opettava Viitanen tietää, että robotiikkaopinnoissa lapset ja nuoret ovat innostuneita erityisesti siitä, että he saavat tehdä itse.

– Saa suunnitella, toteuttaa, ohjelmoida ja nähdä, kuinka se fyysisesti olemassa oleva laite toimii. Saa luoda jotain uutta, saa tehdä yhdessä toisten kanssa ja ratkoa ongelmia, kertoo Viitanen oppilaiden kokemuksia.

Viitanen on vakuuttunut robotiikkaopetuksen tarpeellisuudesta. Robotiikka alkaa hänen mielestään olla taito, joka jokaisen on syytä hallita, jotta pysyy hoitamaan asiansa.

– Toisaalta me tarvitsemme asiantuntijoita, jotka voivat tulevaisuudessa työllistyä esimerkiksi teollisuuden palvelukseen ja olla niitä johtavia asiantuntijoita ja osaajia, jotta saamme työpaikkoja tänne Suomeen, linjaa Viitanen.

Tärkeintä on yhteistyö

Kisojen kuuluttaja kannustaa kilpailijoita, robottien säksättävän äänen säestämänä. Joukkueet keskustelevat samalla, kun luotsaavat robottejaan kilpailuradalla. Tässä kilpailumuodossa tärkeintä onkin juuri yhteistyö, ei niinkään yksittäinen voitto.

Lukiolaisten VEX EDR -kilpailussa kaksi joukkuetta muodostaa yhden allianssin, jotka molemmat pyrkivät tekemään pisteitä. Kilpailuhaasteen alussa robotit toimivat täysin ohjelmoidusti. Lisäksi kilpailussa on ajohaaste, jossa oppilaat kuljettavat robotteja käsiohjaimilla ja pyrkivät tekemään pisteitä.

VEX EDR -kehitysalustan robotti Riihimäellä
Ensimmäinen kilpailulaji on nimeltään Turning Point, joka käydään toisen asteen opiskelijoille tarkoitetulla VEX EDR -kehitysalustalla.Mika Halme / Yle

Kilpailuajan päätteeksi kello pirisee ja Jeremiah Allred ja Eemil Lähteenmäki nostavat robottinsa syliin. Miten meni?

– Meni ihan hyvin, mutta olisi se voinut mennä paljon paremminkin, toteaa Lähteenmäki rauhallisesti.

– Me ei saatu niitä palloja aina tuolta alustalta imuroitua meidän robotin sisälle. Se ei oikein toiminut ja täytyy parannella sitä sitten jatkoon, selittää Allred.