Suomen säteilevin kaupunki on pikkuinen Närpiö – kasvihuoneiden öinen valo loistaa Helsinkiäkin kirkkaammin

Kasvihuoneiden lisäksi valopäästöjä ovat Suomessa viime vuosikymmeninä lisänneet esimerkiksi uudet valaistut tiet ja asutuksen leviäminen.

kasvihuoneet
Kasvishuone Närpiössä pellolla
Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää. Kasvihuoneiden säteilemä valo näkyy uudessa tutkimuksessa.Elina Kaakinen / Yle

Täydellinen, luonnollinen pimeys on Suomessa äärimmäisen harvinaista. Keinovalo yltää jo lähes jokaiseen Suomen kolkkaan.

– Täysin luonnollista taivasta, missä valoa tai valosaastetta ei ole ollenkaan, on Suomessa vain parin prosentin alueella ja niillä ei asu väestöä, sanoo Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija Antti Petteri Hiltunen.

Hiltunen on kollegoineen tutkinut (siirryt toiseen palveluun) yövalaistuksen ja valopäästöjen alueelllista jakautumista Suomessa. Vertailuvuodet ovat 1993 ja 2012.

Tutkimusajanjakson aikana valaistuksen määrä ja intensiteetti ovat kasvaneet.

Suurin lisäys valaistuksen määrässä löytyy Pohjanmaalta, erityisesti Närpiöstä. Kun radianssin arvo Helsingin keskustassa on 150, Närpiössä suurin arvo on lähempänä 9000 nanowattia\steradiaani\neliösentti.

– Kirkkaimmiksi keinovalon lähteiksi paljastuivat tutkimusaineiston perusteella Närpiön kasvihuoneviljelmät, jotka loistavat selkeästi kirkkaammin kuin Suomen kaupungit, Hiltunen sanoo.

Närpiössä on (siirryt toiseen palveluun) yli 400 kasvihuoneviljelijää ja yli 77 hehtaaria kasvihuoneita. Kaupungissa tuotetaan suuri osa Suomen tomaateista ja kurkuista. Kasvihuoneviljely on tärkeä elinkeino ja se näkyy myös keinovalon määrää selvittäneessa tutkimuksessa.

– Ei sille muuta selitystä keksi. Siellä on kirkas alue, vaikka ei ole väestöä juurikaan – ja lähellä on väestöltään suurempia kaupunkeja, jotka eivät säteile niin kirkkaasti, Hiltunen sanoo.

Hiltusen mukaan kasvihuoneviljely näkyy jo vuoden 1993 tilastossa Kasvihuoneiden säteilyä on maailmalla tutkittu ja esimerkiksi Alankomaissa sitä Hiltusen mukaan säädelläänkin.

Kaivoksia, hiihtokeskuksia ja asutusta

Kasvihuoneiden lisäksi uudet valaistut tiet ja asutuksen leviäminen ovat muita valopäästöjä lisänneitä asioita. Öisten valolähteiden määrä on lisääntynyt esimerkiksi kaupunkien ympärillä, niiden ympäryskuntien kasvaessa.

Tutkimuksen mukaan satelliittiaineistossa erottuvat selvästi myös Lapun ja Kainuun uudet kaivokset Kevitsa, Suurikuusikko ja Talvivaara. Myös Lapin ja itäisen Suomen hiihtokeskusten laajeneminen on kasvattanut valopäästöjen määrää.