Liikunnanopettaja halusi pois "väkisin hiihtämisestä" – nyt tunneilla suksitaan, mutta pelataan myös tietokilpailuja ja kuplafutista

Nykyliikuntatunneilla motoriset taidot ovat itse lajeja tärkeämpiä. Opetuksessa korostuu liikunnanriemu.

koululiikunta
Poika hyppää talvisessa  metsässä.
Liikuntakasvatuksen tehtävänä on tukea oppilaiden hyvinvointia. Esko Jämsä / AOP

Iisalmelaisessa Juhani Ahon koulussa oppilaat vastaavat hiihtolenkin lomassa kännyköillään tietokipailukysymyksiin, jotka opettaja on laatinut Seppo-oppimispelillä (siirryt toiseen palveluun).

– Hiihtäminen on motivoivampaa, kun ajatukset saa pois väkisin tekemisestä, liikunnanopettaja Tommi Lehto perustelee.

Nykyinen opetussuunnitelma kannustaa opettajia tuomaan digitaalisuuden osaksi liikuntatunteja ja hyödyntämään liikuntateknologiaa (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi oppilaiden kunnon kehityksen seuraamisessa (Edu.fi).

Liikunnanopettaja Lehto on jo pitkään ollut edelläkävijä nykyaikaisen opetuksen järjestämisessä, vaikka asteittain käyttöön otettu opetussuunnitelma jalkautuu virallisesti yhdeksäsluokkalaisille vasta ensi syksynä.

– Onhan se erilaista liikuntaa. Paljon monipuolisempaa, arvioi yhdeksännen luokan oppilas Jennimari Katainen.

Pelillistettyjen hiihtolenkkien lisäksi tunneilla on esimerkiksi videoitu oppilaiden liikuntasuorituksia. Niin oppilaat ovat voineet itse arvioida omaa suoritustaan ja kehittymistään myös jälkikäteen.

Teknologian hyödyntäminen liikuntatunnilla voi myös tarkoittaa vaikkapa sykealueiden mittaamista tai GPS-laitteiden hyödyntämistä luonnossa liikkuessa.

Onko pakko hiihtää?

Nykyinen opetussuunnitelma (siirryt toiseen palveluun) korostaa lajilähtöisen opetuksen sijaan liikunnan perustaitoja kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja.

Opetuksen tarkka sisältö vaihtelee kunnittain, vaikka kuntakohtaiset opetussuunnitelmat laaditaankin valtakunnallisten ja lain määrittämien raamien pohjalta.

Kunta arvioi suunnitelmaa laatiessaan paikalliset resurssit ja olosuhteet: jos lunta ei talvisin ole laduiksi asti, hiihtämiseen liittyviä perustaitoja harjoitellaan muissa lajeissa.

Joskus lunta on, mutta hiihtointo uupuu. Voidaanko koulussa silloin nykyisen opetussuunnitelman perusteella päättää, että liukumista, pysähtymistä ja tasapainoilua harjoitellaan hiihtämisen sijaan toisissa lajeissa?

Opetusneuvos Matti Pietilän mukaan ei voida.

– Sehän olisi ikään kuin ottaisi rusinat pullasta. Tai jättäisi matematiikassa miinuslaskut ja kielten opetuksessa verbit pois, Pietilä kuvaa.

Opetusneuvos muistuttaa, että hiihtäminen kehittää monia motorisia perustaitoja, joita lapsella on opetussuunniteman mukaan oikeus oppia. Lisäksi Pietilä pitää tärkeänä, että oppilaat tutustuvat myös lumiliikuntaan, kun siihen on mahdollisuus.

Juhani Ahon koulun yhdeksäsluokkaiset pelaavat lentopalloa Iisalmen liikuntahallissa.
Iisalmessa tabletti on liikunnanopettajan tärkeä työkalu. Yle vieraili Juhani Ahon koululla myös tammikuussa 2018.

Iisalmelaisopettajan arvion mukaan liikuntatuntien talvilajeista erityisesti jääpelit ja luistelu ovat oppilaiden mieleen, mutta ei hiihtokaan ole totaalista pakkopullaa.

– Nykyään ei tarvitse hiihtää räkä poskella tiettyä kilometrimäärää. Jokainen hiihtää oman tasonsa mukaan. Siinä samalla voi jutella kaverin kanssa päivän kuulumiset, Lehto kuvailee.

Lehto myöntää, että hiihdossa välineet aiheuttavat usein keskustelua.

– Suurin ongelma on se, että välineitä on vähän. Jos välineitä on, niin niitä on ikävä kuskailla koululle bussilla, Lehto kertoo.

Iisalmessa kokeillaan joka vuosi jotain uutta

Nykyaikaisessa liikunnanopetuksissa alleviivataan liikunnan iloa ja oppilaiden motivoimista, mikä puolestaan kannustaa kouluja varioimaan liikuntatuntien sisältöjä. Myös tässä iisalmelaisen Juhani Ahon koulun liikunnanopettaja Tommi Lehto on jo tovin näyttänyt esimerkkiä.

– Minulla on ollut tavoite, että joka vuosi kokeillaan jotain uutta piristysruisketta. Niin myös opettajan mieli pysyy virkeänä. Jos uusi laji ei tunnu hyvältä, se unohdetaan, opettaja kertoo.

Ihmisiä jalkapallokentällä kuplapuvut päällään.
Iisalmelaisessa Juhani Ahon koulussa kokeillaan tänä vuonna uutena lajina kuplafutista. Tarja Nyyssönen / Yle

Lehto on opettanut Iisalmessa jo 16 vuoden ajan. Haastatteluhetkellä meneillään on yhdeksäsluokkalaisten valinnainen liikunnantunti. Tänä keväänä ryhmä kokeilee uutena lajina kuplajalkapalloa, jossa oppilaat pelaavat jalkapalloa ison muovipallon sisällä.

– Luulen, että se on aikamoinen hitti, Lehto ennustaa.

Nykyinen opetussuunnitelma jalkautettiin alakouluihin vuonna 2016. Sen jälkeen se on otettu porrastetusti käyttöön yläkoulussa. Viimeisimpänä uusi opetussuunnitelma jalkautuu yhdeksäsluokkalaisille ensi syksynä. Juhani Ahon koulussa myös yhdeksäsluokkalaisten liikuntatunnit on jo rakennettu uuden suunnitelman mukaisiksi.