Aivotutkija: Jo pelkkä kännykän näkeminen voi rasittaa keskittymiskykyä

Älylaitteet ovat hyvä apuväline, jos niiden käytölle on selkeät säännöt ja aikaa jää muuhunkin.

keskittymiskyky
Millaista teknostressiä laitteet lapsille aiheuttavat?
Millaista teknostressiä laitteet lapsille aiheuttavat?

Älylaitteiden liiallinen käyttö voi olla haitallista varsinkin lasten ja nuorten keskittymiskyvylle, sanovat Silja Kosola ja Mona Moisala Ylen aamu-tv:n haastattelussa. Kosola on nuorisolääketieteen dosentti ja Moisala psykologian tohtori ja aivotutkija.

Älylaitteilla tyypillisesti tehdään monia asioita yhtä aikaa: puhelimella surffataan netissä, seurataan somea ja mahdollisesti katsotaan samanaikaisesti tv-ohjelmaa tietokoneelta.

Tämä niin sanottu multitaskaaminen rasittaa aivojen otsalohkoja, jotka on nuorilla vasta kehittyvä aivoalue.

– Tällaista kuormitusta tulisi pyrkiä välttämään ja antaa nuoren keskittyä rauhassa varsinkin, jos kyse on oppimistilanteesta, Mona Moisala sanoo.

Vaikka varmaa faktatietoa ei vielä olekaan älylaitteiden vaikutuksista nimenomaan nuoriin ja nuorten keskittymiskykyyn, jotain viitteitä kuitenkin jo löytyy.

Silja Kosola sanoo toimineensa kymmenen vuotta kouluterveydenhuollossa ja huomanneensa, että älylaitteet ovat lähes aina jollakin tavalla mukana, kun nuorella on esimerkiksi uniongelmia tai perheessä on riitoja.

– Ovatko ne syy vai seuraus, sitä ei ihan varmaan tiedetä. Tiedetään, että ADHD eli keskittymisvaikeus itsessään, masennus tai ahdistus voi altistaa liialliselle älylaitteiden käytölle, Kosola sanoo.

Toisaalta älylaitteet voi johtaa juuri tällaisiin keskittymisvaikeuksiin eli yhteyksiä näyttäisi olevan molempiin suuntiin.

Aivotutkija Mona Moisalan mukaan älylaitteen vaikutus ihmisen aivoihin näkyy selvästi. Kun kännykkä piippaa, otsalohkossa alkaa tapahtua.

– Juuri silloin aivojen etuotsalohkot syttyvät. Me tiedetään, että jos kännykkä on näkökentässä ja vaikka se ei piippaisi, sekin kuluttaa keskittymiskykyä. Jatkuvat keskeytykset voivat olla tosi haitallisia keskittymiskyvyn kehityksen kannalta.

Yksi älylaitteiden aiheuttaman stressin muoto on niin sanottu teknostressi. Teknostressi tarkoittaa sitä, että ei enää pysy perässä teknologian jatkuvassa kehittymisessä, informaatiotulvassa ja siinä, että täytyy olla jatkuvasti tavoitettavissa.

Aivot tarvitsevat lepoa, ravintoa ja aikaa

Kosola ja Moisala pitävät ensiarvoisen tärkeänä, että lapset saavat vanhemmiltaan aikaa. Se voi olla perheen yhteinen pulkkamäki tai lautapelien pelaamista.

– On surullista, kun kysyy 14-vuotiaalta, mitä hän eniten haluaisi niin hän toivoo aikaa vanhempiensa kanssa, Kosola sanoo.

Kosola ja Moisala suosittelevat myös selkeitä pelisääntöjä koko perheen älylaitteille. Kun laitteet laitetaan illalla kello kahdeksalta pois käytöstä, se parantaa myös yöunta. Uni puolestaan parantaa keskittymiskykyä ja muistia.

Ylipäätään kehittyvät aivot tarvitsevat kasvokkaista vuorovaikutusta, lepoa, terveellistä ruokaa ja liikuntaa.

Älylaitteilla on myös paljon hyviä puolia. Ne tarjoavat muun muassa mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja vertaistukeen. Esimerkiksi liikuntarajoitteisille ja aistivammaisille älylaitteet voivat olla erittäin hyviä apuvälineitä.

Kaikille muillekin älylaitteet oikein käytettynä ovat luovuuden kanava, tiedonhakukone ja oppimisen väline, Mona Moisala sanoo.

Lue lisää:

Digitreenit: Vaatiiko älypuhelin liikaa huomiotasi? Näin rajoitat ilmoitusviestien tulvaa

Yle Oppiminen: "Hylkäsin Facebookin, luovuin älypuhelimesta, vaihdoin vanhaan” – kolme tarinaa siitä, miten digiähkyn voi selättää