Uusi tutkimus haastaa yleiset käsitykset: Lapset viettävät sittenkin enemmän aikaa lelujen ja kirjojen kuin älylaitteiden parissa

Alustavien tulosten mukaan digitaaliset laitteet eivät näytä täyttävän vielä alle 10-vuotiaiden lasten elämää.

lapset (perheenjäsenet)
lapsi leikkii
Markku Pitkänen / Yle

Viime aikoina on oltu huolissaan lasten leikkimisen vähenemisestä. On pelätty lasten siirtyvän yhä aiemmin lelujen luota älylaitteiden ja pelien pariin.

Helsingin yliopiston vielä julkaisematon kyselytutkimus osoittaa huolen osin aiheettomaksi, kertoo Yle Radio Suomen päivässä vieraillut kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen.

– Tutkimuksen mukaan aika lailla yllättäen lasten toiminta, vapaa-aikana ja kotona, oli perinteistä eli alle 10-vuotiaiden lasten elämässä älylaitteet eivät ole vallanneet vapaa-aikaa.

Älypuhelin häviää jopa askartelulle

Pienten lasten huoltajille suunnattu verkkokysely toteutettiin keväällä 2018. Kyselyyn osallistui kaikkiaan lähes 6 500 vanhempaa, joiden lapset olivat iältään 0–10-vuotiaita.

Huoltajat ilmoittivat, että lapsi käyttää kotona itsenäisesti eniten leluja, lasten kuva- tai tarinakirjoja, palapelejä, liikuntavälineitä ja askartelu- ja kädentaitovälineitä. Lelut olivat huoltajien näkemyksen mukaan suosituimmat välineet myös silloin, kun lapset viettävät aikaa keskenään.

Alustavien tulosten mukaan älypuhelimet olivat vasta sijalla yhdeksän ja tablettitietokoneet sijalla kymmenen.

Iän myötä älylaitteiden käyttö kasvoi jonkin verran. Hyvin vähäistä älylaitteiden käyttö oli alle 6-vuotiailla lapsilla.

Vaikka digitaalisuus on lisääntynyt lasten elämässä, se näyttää tulosten valossa olevan vain yksi ja toistaiseksi melko pieni osa lasten elämää ja vapaa-aikaa. Älylaitteiden käyttö näytti häviävän esimerkiksi askartelemiselle, soittamiselle ja palapelin tekemiselle.

Lapsi pelaa iPadilla nettipeliä.
Henrietta Hassinen / Yle

Kumpulainen sanoo tutkijoiden tiedostavan, että kyselytutkimuksessa vanhemmat ovat saattaneet kaunistella totuutta.

– Vaikka tämä ei arjessa täysin pitäisikään paikkansa, tulos kertoo silti vanhempien arvoista ja asenteista.

Kumpulaisen mukaan vanhemmat ymmärtävät perinteisen leikkimisen, liikunnan ja lukemisen merkityksen lasten elämässä. He myös itse antavat mallin älylaitteiden käytössä.

Kyselyssä vanhemmat kertoivat itse käyttävänsä mobiililaitteita ja sosiaalista mediaa miltei päivittäin lasten läsnäollessa.

– Vanhempien rooli korostuu. Ennen kaikkea, miten vanhemmat toimivat kodin piirissä, mitä mahdollisuuksia he antavat lapsille. Onko teknologia vanhemmille väline antaa lapselle jotain tekemistä, kun he itse haluavat tehdä jotain muuta?

Lapsille luetaan sittenkin

Kyselyn mukaan lapset käyttävät digilaitteita itsenäisesti myös merkittävästi vähemmän kuin perinteisiä kirjoja. Yksin ollessaan lapsi käyttää useimmiten leluja, mutta miltei yhtä usein katsotaan tai luetaan erilaisia kirjoja.

Lasten vanhemmilta saadut vastaukset haastavat myös julkisuudessa usein esitetyn väittämän, jonka mukaan nykylapsille ei enää luettaisi. Vanhemmat ilmoittivat lukevansa lapsilleen lapsen iästä riippumatta.

Lukemista, laskemista, kuvakirjojen katselua ja sanaleikkejä leikittiin vanhempien koulutustaustasta riippumatta viikoittain tai jopa päivittäin.

– Oli hienoa lukea tuloksia siitä, että pienten lasten vanhemmat käyttävät säännöllisesti kirjastoja. Niillä on iso merkitys vanhempien ja lasten elämässä. Vanhemmat kävivät vähintään kerran kuussa lastensa kanssa kirjastossa, Kumpulainen kertoo.

Päiväkodin poika lukee Tatua ja Patua.
Emilia Malin / Yle

Vastanneiden lapsista 49 prosenttia oli tyttöjä ja 51 prosenttia poikia. Tyttöjen ja poikien kanssa tehtiin hyvin pitkälle samanlaisia asioita. Poikien kanssa digilaitteita käytettiin hiukan enemmän, mutta erot olivat hyvin pieniä.

Medialaitteilla lasten mielipuuhaa oli pelien pelaaminen, lastenohjelmien katselu ja musiikin kuuntelu.

Leikeistä erityisen suosittuja vastausten perusteella olivat erilaiset roolileikit ja rakentelu, kuten majan rakennus sekä legoilla ja palikoilla rakentelu.

Digitaalisuutta on pakko opetella

Kumpulaisen mukaan nykypäivänä digitaalisuus ja perinteinen leikki sekoittuvat eikä niitä voi enää erotella mustavalkoisesti.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että lapset sotkevat digitaalista maailmaa omiin leikkeihinsä. He katsovat esimerkiksi YouTubesta musiikkivideon, jossa esitellään uutta tanssia ja sitten he alkavat itse tanssia sitä ulkona kavereidensa kanssa. Tv-ohjelman hahmot siirtyvät osaksi lasten metsäleikkejä.

– On hyvä, että digitaalisuus on lasten elämässä läsnä. Huolestuttavampaa olisi jos sitä ei olisi ollenkaan, sillä sen käyttöä on pakko opetella, Kumpulainen sanoo.

"Lapset eivät pärjää enää tässä maailmassa, jos heillä on vain perinteinen tekstinlukutaito."

Kristiina Kumpulainen

Kyselytutkimus on osa Monilukutaitoa Opitaan Ilolla -kehittämisohjelmaa, jonka tarkoitus on kehittää ja tutkia lasten monilukutaitoa. Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä hankkia, tulkita, käyttää, tuottaa, esittää ja arvioida tekstejä eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla.

– Juuri tämä monilukutaito on se, mitä lapset tarvitsevat. He eivät pärjää enää tässä maailmassa, jos heillä on vain perinteinen tekstinlukutaito, vaikka se onkin tärkeä osa sitä kokonaisuutta.

Kumpulaisen mukaan vanhempien ja ammattikasvattajien tulee opettaa lapsille kykyä lukea multimodaalisia tekstejä, joita tulee esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Monilukutaito auttaa esimerkiksi ymmärtämään onko tieto totta vai ei ja millaisia erilaisia vaikuttamispyrkimyksiä erilaisilla viestimillä voi olla.

Leikkiminen opettaa tärkeitä taitoja

Kumpulainen muistuttaa, että leikki on yksi tärkeimmistä asioista lapsen kehitykselle. Leikin kautta lapsi harjoittelee kasvamista maailmaan.

Lapsi harjoittelee kaikkea näkemäänsä leikin kautta: tapoja olla, viestiä, tehdä erilaisia asioita ja osallistua yhteiskuntaan.

Yhdessä muiden kanssa leikkiessään lapsi oppii myös yhdessäoloa ja sosiaalisia taitoja.

– Kaikki ei aina mene niin kuin minä tahdon eli lapsi joutuu neuvottelemaan muiden kanssa. Leikissä nämä oleelliset taidot, kuten vuorovaikutus-, yhteistyö- ja itsesäätelytaidot harjaantuvat.

Kumpulainen kuitenkin muistuttaa, että monista hyödyistä huolimatta leikin ei tarvitse olla tavoitteellista. Leikkimistä pitää olla lapsen elämässä pelkästään leikin ilosta.

– Monissa muissa maissa Aasiassa ja Yhdysvalloissakin näyttää olevan hyvin voimakas suuntaus, että leikitään aikuisten asettamia tavoitteita varten ja leikki määritellään sitä kautta. Onneksi meillä Pohjoismaissa on säilynyt melko vahvana ymmärrys siitä, että leikillä ei tarvitse olla muuta tarkoitusta kuin leikkiminen itsessään ja leikin riemu.

Lue myös:

Leikkiminen ja herkuttelu voittivat älypuhelimet, kun 6-vuotiailta kysyttiin viikonlopun kohokohdista – pienetkin lapset nähdään nyt kansalaisina, joiden kokemuksia pitää kuulla

Kuusi kysymystä lasten älylaitteiden käytöstä: Milloin pitää puuttua tai olla huolissaan?