Matematiikkaa vaikka makuuasennossa – uusissa kouluissa ei jumiteta pulpeteissa, mutta opiskeluasennoissa voi olla parantamisen varaa

Avoimissa oppimisympäristöissä koululaiset liikkuvat enemmän, mutta saattavat päätyä myös epäergonomisiin asentoihin.

tuki- ja liikuntaelimet
Oppilas tekee koulutehtäviä lattialla maaten.
Tyrnävän Rantaroustin koululla matematiikan oppituntia voi viettää vaikka lattialla maaten. Marko Väänänen / Yle

Uudessa Tyrnävän Rantaroustin koulussa opiskelu onnistuu vaikka makuuasennossa. Kirjat voi laittaa nenän eteen lattialle ja laskutoimitukset kirjata vatsallaan maaten.

Verhoilla rajatussa luokkatilassa ei ole pakko olla, vaan oppilaat saavat melko vapaasti itse päättää, millaisessa asennossa ja tilassa he tekevät tehtäviään.

Noin kymmenen hengen tyttöporukka löytyy eteisaulan pieneltä käytävänpätkältä. Tuoleja tai pöytiä tilassa ei ole, vaan tytöt istuvat lattialla. Kirjat ovat joko edessä lattialla tai sylissä.

Viidesluokkalainen Sanna Heiskanen kertoo tekevänsä tehtäviä mielellään lattialla istuen ja omassa kaveriporukassa.

– Luokassa saattaa olla vähän meteliä, niin täällä me saadaan tehdä tehtäviä rauhassa, Heiskanen sanoo.

Oppilaita käytävällä istumassa Tyrnävän Rantaroustin koululla
Matematiikan tehtäviä voi tehdä myös käytävällä.Päivi Köngäs / Yle

Rantaroustin koulussa on avoin oppimisympäristö, eli varsinaisia luokkatiloja on vähän, eikä perinteisiä pulpetteja lainkaan. Kirjoja säilytetään lokerikoissa.

Tuoleina on esimerkiksi erilaisia palleja ja jumppapalloja. Eri korkeudella olevia pöytätasoja näkyy siellä täällä. Kaikkia pöytiä ei selvästikään ole tarkoitettu kirjoitusalustoiksi, vaikka oppilaat niitä siihen käyttävätkin.

Etukumara on haitaksi

Uusien koulujen akustiikkaa ja valaistusta on selvitetty, mutta ergonomiasta tutkimustietoa ei juuri ole.

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat laatineet ensimmäisen ergonomiaoppaan avoimiin oppimisympäristöihin. Sen avulla pyritään kiinnittämään oppilaiden huomiota omiin asentoihinsa.

Oppaan tehneet fysioterapiaopiskelijat Niina Backman ja Elina Lääperi havainnoivat ensin koululaisia Rantaroustin koulussa.

Fysioterapiaopiskelijat Elina Lääperi ja Niina Backman
Elina Lääperi ja Niina Backman tekivät ergonomiaoppaan koululaisille.Marko Väänänen / Yle

Backmanin mukaan koululaiset pääsevät liikkumaan tiloissa tavallisia luokkia enemmän ja asennot ovat monipuolisemmat. Samalla koululaiset voivat kuitenkin ajautua epäergonomisiin asentoihin.

– Tuolien selkänojien puute altistaa etukumaralle asennolle.

Lääperi kertoo, että etukumarassa asennossa lantio kallistuu taaksepäin, välilevyihin kohdistuu painetta ja selän takaosa rakenteet pääsevät venymään. Nämä ovat haitaksi selän lihaksille.

Bacman ja Lääperi huomasivat koululaisilla myös haitallisia kiertyviä asentoja ja pöydän ääressä istuttaessa epäsuotuisia lonkkakulmia. Lisäksi koululaisilla näkyi toistuvasti kaularangan etusuotuisia asentoja sekä pitkään paikallaan istumista asennonvaihtelumahdollisuuksista huolimatta.

Koululaiset eivät myöskään työskennelleen seisaaltaan, sillä koululla ei ole seisomatyöskentelyyn tarkoitettuja paikkoja.

Lapsena opittua virheasentoa on vaikea korjata aikuisena

Lasten rankavaivoihin perehtynyt fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl näkee, että lapsia olisi hyvä ohjata uudenlaisten työpisteiden käyttöön, sillä lapsena opitut asennot tuppaavat jatkumaan aikuisuuteen asti.

Pitkällä aikavälillä ryhtitottumukset myös alkavat kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja myöhemmin saattavat aiheuttaa oireita. Asento ja ryhtimuutokset ovat yleistyneet yhä nuoremmilla.

– Aikuisiällä ryhtitottumusten muuttaminen on osoittautunut varsin vaikeaksi.

Ståhlen mukaan on hyvä, että luokassa on vaihtoehtoisia työskentelypisteitä ja vapaa liikkumisen mahdollisuus. Silloin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsivä lapsi voi vaikka asettua hetkeksi makuulle kesken tunnin, jos selkäkipu yltyy sietämättömäksi.

– Näin he eivät myöskään erotu joukosta, mikä on lapsille ja nuorille yleensä hyvin tärkeää.

Oppilaita luokkatilassa Rantaroustin koulussa
Rantaroustin koulussa oppilailla ei ole perinteisiä pulpetteja.Marko Väänänen / Yle

Ståhle uskoo, että lapset vaihtavat työskentelyasenoja usein kun tarjolla on vaihtoehtoja. Näin myöskään epäergonomisista asennoista ei pitäisi tulla ylikuormitusta tuki- ja liikuntaelimille.

Kaikki työskentelypisteet eivät kuitenkaan sovi kaikille, joten Ståhle pitäisi luokissa myös perinteisiä pulpetteja.

Selkänoja ei ole huono keksintö

Työterveyslaitoksen ergonomia-asiantuntija Mika Nyberg on Ståhlen kanssa samoilla linjoilla. Lasten ja nuorten osalta vaihtelevuus on avainsana. Koulutilojen tulisi myös tukea oppimista.

Esimerkiksi perinteinen kynällä kirjoittaminen vaatii sopivalla korkeudella olevan tason. Myöskään selkänojalla varustettu tuoli ei ole lainkaan huono keksintö, Nyberg sanoo.

– Jos istuu, tulisi istua tuetussa asennossa.

Nybergin mukaan esimerkiksi satulatuolissa tai jumppapallon päällä pitäisi jaksaa istua oikein. Jos alaselkä alkaa pyöristyä, niiden hyödyt menetetään.

Esimerkiksi jumppapalloista on saatu hyötyä, mutta ne eivät kuitenkaan ole hyviä ainoina istuimina.

Oppilaita luokassa olevilla portailla
Luokassa olevat portaat toimivat myös kirjoitusalustoina.Marko Väänänen / Yle

Ståhlen ja Nyrbergin mukaan myöskään perinteiset pulpetit eivät ole ongelmattomia. Myös niissä voi istua epäergonomisesti.

Lisäksi pulpettien pitäisi toimia hyvin eripituisten ja kokoisten oppilaiden käytössä. Samoja pulpetteja käyttävillä koululaisilla voi helposti olla pituuseroa yli 20 senttiä, Nyberg kertoo.

Opettajakin istuu vähemmän

Rantaroustin koulun opettaja Sami Karvonen kertoo, että hänen oma istuminen on vähentynyt, sillä myöskään opettajilla ei ole enää omia istumapaikkoja.

Karvonen ei ole kiinnittänyt erityisesti huomiota lasten asentoihin, sillä tärkeintä on oppiminen. Luontaisesti paljon liikkuville lapsille avoimesta oppimisympäristöstä on hyötyä, sillä heidän ei tarvitse yrittää pysytellä pelkästään pulpetissa, Karvonen sanoo.

Karvosen mukaan erilaisten asentojen vaikutuksista olisi kuitenkin hyvä saada tietoa, jotta oppilaita voitaisiin tarvittaessa myös opastaa oikeanlaisiin asentoihin.

– En tiedä, että onko esimerkiksi makuullaan kirjoittaminen ihmisen kropalle hyväksi pitemmällä aikavälillä.

Opettaja Sami Karvonen opastaa oppilasta
Opettaja Sami Karvonen kiertää ympäri koulua olevien oppilaiden luona.Marko Väänänen / Yle

Viidesluokkalainen Aatu Korkala tekee matematiikan tehtäviään pallin päällä istuen. Edessä on pieni pöytä, johon hänen ja vierustoverin kirjat mahtuvat juuri ja juuri.

Korkala ei ole aivan tyytyväinen tämänkertaiseen paikkaansa, sillä hän istuisi mieluummin selkänojallisella tuolilla. Sellaisia ei kuitenkaan riitä kaikille samassa tilassa opiskeleville yli 40 oppilaalle. Korkalalla onkin toive.

– Koululle tarvitaan lisää kunnon tuoleja.