Kaksi naista kertoo, miksi haluaa botoxia kasvoihinsa: "Silmänympärykseni olivat väsymyksen raiskaamat" – täyteainetta saa pistää kuka vain

Suomessa botuliini luokitellaan lääkeaineeksi, mutta täyteaineita ei. Siksi täyteainehoitoja saa pistää kuka tahansa.

kauneudenhoito
Botuliinipistos kasvojen juonteisiin.
Tamperelainen Anu Mäkinen on ottanut säännöllisesti jo vuosia botuliinipistoksia kasvojensa juonteisiin. – En halua näyttää väsähtäneeltä, koska en ole väsynyt, Mäkinen sanoo.Antti Eintola / Yle

– Kohta pistää, plastiikkakirurgi varoittaa.

Tamperelainen Anu Mäkinen henkäisee vastaanottopöydällä. Silmäluomet värähtävät, kun neula uppoaa ohimon ihokerrokseen. Pistosreiästä vierähtää botuliinipisara.

Päälle nelikymppinen Mäkinen on käynyt botuliinihoidoissa yhdeksän vuoden ajan pari kertaa vuodessa. Hoitoihin kulutettua tarkkaa summaa hän ei paljasta, mutta toteaa euromäärän olevan sama kuin vaikkapa kampaamokäynteihin kulutettu raha.

Mäkinen työskentelee liikunta-alalla ja käyttää työssään hyväkseen kasvojensa ilmeitä kannustaessaan asiakkaitaan liikkumaan.

– Minulla on voimakkaat ilmeet ja niiden avulla työskentely on ehkä syventänyt kasvojeni juonteita. Aloitin botuliinihoidot, koska haluan näyttää raikkaalta. Ikuista nuoruutta en tavoittele, Mäkinen kertoo.

Arkikielessä botuliinia kutsutaan usein botoxiksi, sillä se on hermomyrkyn tunnetuin merkki. Toisin kuin usein ajatellaan, botuliinilla ei suurenneta huulia, vaan muhevampia huulia tavoitellaan täyteainepistoksilla.

Botuliini lamaa lihaksia ja siten se siloittaa myös juonteet.

Tamperelainen Anu Mäkinen on ottanut botuliinipistoksia plastiikkakirurgialla lähes vuosikymmenen ajan muutaman kerran vuodessa.
– Jo Hämeenkadulla näkee kymmeniä botuliinihoidoissa käyneitä naisia, jos vain osaa katsoa, tamperelainen Anu Mäkinen sanoo.Antti Eintola / Yle

Mäkinen ei ole pistoshoitojensa kanssa yksin. Pistoshoidot, eli botuliini- ja täyteainehoidot, ovat yleistyneet Suomessa jo ilmiöksi asti.

Niiden suosioon 2010-luvulla on selvästi vaikuttanut hintojen lasku, mutta myös hoitoloiden lisääntyminen Suomessa.

Samat salongit, jotka ennen tekivät perinteisiä kasvonaamioita, geelikynsiä ja hiustenleikkuuta, tarjoavat nyt täyteaineita ryppyihin ja kasvojen muotoiluun alkaen huultentäytöstä.

"Pistoshoito on tuottoisa"

Tällä hetkellä Valvira ohjeistaa, että pistoshoitoja tekisivät vain terveydenhuollon ammattilaiset, mutta ohjeistus ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi puudutusainetta ja hyaluronihappoa sisältävä aine tulkitaan "terveydenhuollon laitteeksi".

Suomessa kaikkia täyteaineita ei kuitenkaan ole luokiteltu lääkeaineiksi, eikä niiden pistämistä määritellä laissa välttämättä terveydenhoidoksi. Siksi niitä ei Suomessa valvota eikä terveydenhuollon sääntely koske niitä.

Tästä syystä viranomaisilla ei ole esimerkiksi lukuja siitä, kuinka paljon täyteainehoitoja Suomessa tehdään ja kuinka monelle.

Sen sijaan botuliini on Suomessa reseptilääke ja sitä saa pistää vain lääkäri tai hänen alaisuudessaan toimiva hoitaja.

Sekä julkisen että yksityisen puolen plastiikkakirurgeja edustavan Suomen plastiikkakirurgiyhdistyksen puheenjohtaja Anna Höckerstedt kertoo, että suomalaiset plastiikkakirurgian ammattilaiset pyysivät jo vuonna 2014 ministeritasolta alalle lakimuutosta.

– Olemme ajaneet niin sanottua puoskarilakia. Potilasvakuutus korvaa vahingot vain silloin, kun toimenpiteen tekee lääkäri tai hoitaja, Höckerstedt sanoo.

Pikku hiljaa myös viranomaiset ovat heränneet tilanteeseen.

Nyt Suomessa on tekeillä sote-uudistukseen kuuluva lakikokonaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Uudistuksessa terveyspalveluiden määritelmää laajennettaisiin niin, että myös esteettiset toimenpiteet voitaisiin ainakin osin lukea lain piiriin kuuluviksi.

– Injektiohoito voi olla vaativa lääketieteellinen toimenpide, joka sisältää riskejä. Siksi pistoshoidot uudistuksessa määriteltäisiin kuuluviksi terveydenhuollon lakiin, eivätkä ne enää olisi niin tulkinnanvaraisia, vaan lain säätelemiä, Valviran lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa sanoo.

Juuri pistoshoitojen vapautta, alan tekijöiden moninaisuutta ja mahdollista kouluttamattomuutta pidetään täyteainehoitojen suurimpana ongelmana.

Nykypäivän trendi tuntuu olevan se, että otetaan kauneushoitoja siellä, missä ne halvalla saa.

Katariina Tala

Myös kosmetologit ovat kiinnittäneet täyteainehoitojen monenkirjavaan tekijäjoukkoon huomiota. Tamperelaisen Lumova-kosmetologikoulun toimitusjohtaja Katariina Tala sanoo, että kun hoitoja antaa osaamaton tekijä, se vaikuttaa koko alan arvostukseen ja luotettavuuteen.

– Pistoshoito on tuottoisa, koska tekijä maksaa vain aineesta ja itse hoidon tekemiseen menee hyvin vähän aikaa, Tala toteaa.

Hinta voi houkutella asiakkaita koulutettujen hoitajien luota kauneussalonkeihin, joiden kaikkia työntekijöitä ei välttämättä ole koulutettu pistoshoitoihin.

Täyteainehoitojen erot voivat vaihdella sadoilla euroilla sen mukaan, tekeekö pistoksen sairaanhoitaja, lääkäri vai kosmetologi. Kun kauneushoitolassa työn tekee sairaanhoitaja tai koulutettu pistoshoitaja, sen myös huomaa yrityksen markkinoinnissa ja osin myös hinnoissa.

– On huolestuttavaa, että valvontaa ei ole ja harkinta jää asiakkaalle. Nykypäivän trendi tuntuu olevan se, että otetaan kauneushoitoja siellä, missä ne halvalla saa, vaikka pieleen mennyt hoito on tietenkin kallista korjata, Tala sanoo.

Plastiikkakirurgi Heikki Kupi tekee vuosittain kymmeniä silikoni-implanttien korjausleikkauksia.
Plastiikkakirurgi ja esteettisten plastiikkakirurgien edustaja Heikki Kupi toivoo pistoshoitoihin nykyistä tarkempaa valvontaa.Antti Eintola / Yle

Hoitojen hintoihin vaikuttaa myös se, mitä ainetta ihoon pistetään. Markkinoille tuodaan jatkuvasti uusia botuliinin ja täyteaineiden merkkejä, joiden hinta nousee sitä mukaan, mitä tunnetumpi ja tutkitumpi merkki on.

Asiakkaan on siis ratkaistava, haluaako ihoonsa edullisempaa vai kalliimpaa ainetta ja mietittävä, onko valmis maksamaan siitä, että aineen piikittää ihoon sairaanhoitaja tai lääkäri.

– Valvonnan puutteen takia pistoshoitokoulutus on jäänyt maahantuojien harteille. Koska kyse on bisneksestä, pienet maahantuojat eivät välttämättä edes anna koulutusta, Suomen esteettiset plastiikkakirurgit -yhdistyksen, eli yksityisen puolen plastiikkakirurgien puheenjohtaja Heikki Kupi kertoo.

"Suru runteli kehoni"

Tamperelainen terapeutti Päivi Niemi, 46, käy aika-ajoin ottamassa botuliinia silmänympäryksiensä juonteisiin, jotta uupumuksen merkit lientyisivät iholta.

Niemi toimi aiemmassa ammatissaan kauneusalalla ja oli tottunut pitämään ulkonäöstään huolta.

Yhtenä tavallisena päivänä kolme ja puoli vuotta sitten elämä pysähtyi ja itsestä huolehtiminen unohtui samalla.

– Mieheni teki itsemurhan 15 vuoden avioliiton jälkeen. Huolista aiheutunut uupumus ja suru runtelivat kehoni niin, että silmänympärykseni olivat aivan väsymyksen raiskaamat, Niemi kertoo.

Niemi lihoi nopeasti 15 kiloa ja väsyi, kun murhe myllersi mieltä ja puolison yrityksen velat ja huolet jäivät Niemen hoidettaviksi.

Halusin palata lähemmäksi sitä ihmistä, joka olin ennen elämäni pahinta kriisiä.

Päivi Niemi

Traumoihin erikoistuneena terapeuttina Niemi tiesi, miten syvästi trauma voi vaikuttaa kehoon, alkaen sydämensykkeen noususta ja ruokahalun muutoksista.

Työnsä ja koulutuksensa avulla hän tiesi senkin, miten keho voi vaikuttaa toipumiseen.

– Jos kulkee ryhti lysyssä, se voi painaa myös mieltä alas. Mutta jos oikaisee ryhtinsä ja leukansa, se tuo voimaa. Näin kävi minullekin, symbolisesti, Niemi kuvailee.

Vähitellen hän sai elämästä jälleen otteen. Painokin putosi. Samaan aikaan peilistä takaisin katsova väsynyt hahmo kauhistutti.

– Halusin palata lähemmäksi sitä ihmistä, joka olin ennen elämäni pahinta kriisiä. En enää ole uupunut, murtunut ihminen, enkä siksi tahdo sellaiselta näyttääkään.

Mitä sanoisit heille, joiden mielestä pistoshoidot ovat vain pinnallista hömppää ja rahan tuhlaamista?

– Niinhän ne ovatkin! Niemi huudahtaa.

Hän heläyttää naurun ja jatkaa:

– Pistoshoidoilla ei ole mitään tekemistä arvojen tai minkään oikeasti arvokkaan kanssa. Ystävät, perhe ja terveys ovat arvokkaita asioita. Mutta jos kaikki on hyvin, pistoshoitoihin on mahdollisuus ja perusteita, kysyisin, että miksi ei? Niemi sanoo.

Botuliinia laitetaan pieniä määriä kerrallaan, mutta usealla pistoksella täyttämään juonteita.
Botuliinia pistetään pieniä määriä kerrallaan, mutta useilla pistoksilla vähentämään juonteita.Antti Eintola / Yle

"Katso keitä työnantajat palkkaavat"

Tamperelainen Anu Mäkinen on huomannut työelämästä kumpuavat ulkonäköpaineet omalla alallaan liikunnanohjaajana, mutta myös lähipiirissään.

– Suomessa työmarkkinatilanne on plus viiskytvuotiaalle naiselle aika hurja. Nainen parhaassa iässään, mikä tietotaito ja osaaminen! Sitten ei iän takia edes kutsuta työhaastatteluun. Ehkä tämä näkyy veitsettömien hoitojen asiakasmäärien kasvussa, Mäkinen miettii.

Suomessa on 2010-luvulla puhuttu ilmiönä, miten yritykset syrjivät yli viisikymppisiä työnhakijoita, vaikka näillä olisi kuinka laaja työkokemus ja asiantuntemus.

Pelko ikäsyrjinnästä luo paineita.

Työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuusikymppinen pomo voi hyvin olla parikymppisten työntekijöiden ympäröimä.

Onko siis ihmekään, että yhä useampi tahtoo täyttää juonteitaan ja näyttää nuorekkaammalta?

Plastiikkakirurgi Heikki Kupi on jo kuullut työelämästä nousevista ulkonäköpaineista kauneusleikkausklinikallaan.

– Katso keitä työnantajat palkkaavat, kyllä iällä ja ulkonäöllä on merkitystä. Emme vielä ole amerikkalaisten tasolla, mutta työkulttuuri painottuu entistä ulkonäkökeskeisemmäksi ja sen huomaa asiakkaiden puheista ja tarpeista, Kupi toteaa.

Botuliinia saa Suomessa pistää vain lääkäri, tai hänen alaisuudessaan toimiva hoitaja.
Botuliinia saa Suomessa pistää vain lääkäri, tai hänen alaisuudessaan toimiva hoitaja.Antti Eintola / Yle

Tarkista, kuka pistää ja mitä

Suomalaiset iltapäivälehdet ovat 2010-luvulla esitelleet kuvin ja tekstein, millä tavoilla täyteainehoidot ovat menneet eri puolilla maailmaa pieleen. Suomessakaan ongelmilta ei ole vältytty.

Esimerkiksi kohukaunottareksi tituleerattu Cheyenne Järvinen kertoi (siirryt toiseen palveluun)vuonna 2017 julkisuudessa, miten hänen huuliinsa pistettiin liikaa ja viallista täyteainetta niin, että huulet muuttuivat muhkuraisiksi.

Täyteainehoitojen vakavat seuraukset eivät rajoitu vain kauneusriskeihin.

– Esimerkiksi nenän muotoilua täyteaineilla pidetään yhtenä plastiikkakirurgian vaarallisimmista toimenpiteistä, sillä väärin pistettynä ainetta voi joutua verenkiertoon ja sieltä esimerkiksi silmänpohjaan. Tätä kaikki pistoshoitojen tekijätkään eivät tiedä, yksityisten plastiikkakirurgien edustaja Heikki Kupi sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa yksi asiakas sokeutui toisesta silmästään, kun täyteainetta joutui nenämuokkauksessa verenkiertoon ja sieltä silmänpohjaan.

"Pistoshoidon voi ottaa vaikka lounastauolla"

Yksi suurimmista syistä veitsettömien hoitojen suosioon löytyy suomalaisten arjesta, joka on entistä kiireisempää. Harva haluaa ottaa töistä monen viikon sairauslomaa esteettisistä syistä.

Botuliini- ja täyteainehoidoissa varsinaista toipumisaikaa ei ole.

– Pistoshoidon voi ottaa vaikka lounastauolla ja mennä takaisin töihin, botuliinihoitojen vakiasiakas Anu Mäkinen vahvistaa.

"Kaikki huomaavat eron. Mutta kukaan ei tiedä." Näin mainostaa yksi tamperelainen hiuksiin ja kauneuteen erikoistunut kauneussalonki pistoshoitojaan.

Mainoksen ydin on osuva, sillä juuri tähän moni suomalainen veitsettömillä hoidoilla pyrkiikin. Suomalaiset ovat myös esteettisissä hoidoissa maltillista kansaa.

Tavoitteena on, että ilme raikastuu, mutta huomaamattomasti.

– En halua näyttää muoviselta tai siltä, että nyt on kiristetty. En häpeä tai salaile hoitoja, mutta luonnollinen lopputulos on se, mitä pistoshoidoilla haen, Mäkinen toteaa.

Älä katso heti peiliin

– Se oli siinä, plastiikkakirurgi sanoo ehkä kymmenennen botuliinipistoksen jälkeen.

Anu Mäkinen nousee vakain jaloin vastaanottopediltä ja sipaisee kasvojaan.

– Heti tänään ei kannata etsiä botuliinin vaikutuksia peilistä. Yöunien jälkeen voi jo katsoa, että mitenkäs se botuliini toimikaan, Mäkinen toteaa ja virnistää.

Lue lisää:

Länsimaiset ulkonäköpaineet uuvuttavat – Tutkija: "Se voi johtaa traagisiin kokemuksiin"

Asiantuntijan vinkki plastiikkakirurgiaa harkitsevalle nuorelle: "Usein selvitään puhumalla"