Pesäpalloseura otti tiukan linjan nikotiinituotteisiin – nuuskan käyttöä kitketään junioreilta ja yleisöltä

Imatran Pallo-Veikot haastaa avauksellaan muut urheiluseurat mukaan ehkäisevään päihdetyöhön.

nuuska
nuuskapusseja purkissa
Meeri Niinistö / Yle

Miesten pukukopissa näyttää olleen tarkkuusheittokilpailu. Käytetyt nuuskatyynyt vain eivät ole osuneet roskakoriin, vaan ovat lätsähdelleet pitkin lattiaa.

– Näky on varsin tavallinen aikuisten miesten harrastajaporukan jäljiltä. Siksi onkin harmi, jos sinne seuraavaksi pölähtää junnujoukkue, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Aija Rautio.

Rautio on mielissään pesäpalloseura Imatran Pallo-Veikkojen avauksesta.

IPV on ensimmäisenä eteläkarjalaisena urheiluseurana sopinut Eksoten kanssa ehkäisevän päihdetyön yhteistyöstä.

IPV pyrkii kaikessa seuratoiminnassa eroon nuuskasta ja tupakasta. Tavoitteena on vaikuttaa niin eri-ikäisten pelaajien kuin yleisönkin asenteisiin.

– IPV:llä ei ole ongelmia nuuskan kanssa. Valistuksella pyrimme siihen, ettei niitä tulekaan, sanoo seuran puheenjohtaja Liisa Marsio.

Yhteistyö Eksoten kanssa toimii siten, että Eksote huolehtii valistuksesta silloin, kun sitä tarvitaan.

Nuuskaaminen yleistynyt 10 vuodessa huimasti

Nuuskaaminen ja jääkiekkoilijat on perinteisesti liitetty yhteen. Viime vuosina nuuskan käyttö on levinnyt pukukopeista koulujen pihoillekin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2008 noin kaksi prosenttia 15–17-vuotiaista suomalaisnuorista käytti nuuskaa päivittäin.

Kymmenessä vuodessa nuuskankäyttäjien kokonaismäärä on noussut huimasti, samoin erot nuuskan käytössä eri oppilaitoksissa opiskelevien kesken.

Vuonna 2017 10,3 prosenttia ammattikoululaisista käytti nuuskaa päivittäin. Peruskoulun 8.-ja 9.-luokkalaisista päivittäin nuuskasi 4,5 prosenttia ja lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista 3,7 prosenttia.

"Nuuskan käyttöön ei ole tarvinnut puuttua"

Luulisi nuuskaamisen näkyvän urheiluseuroissakin. Valmentajat eivät kuitenkaan välttämättä nuuskaan törmää.

Saipan B-junioreja valmentava entinen liigapelaaja Ville Hämäläinen kertoo odotelleensa turhaan ensimmäisen nuuskapurkin takavarikointia.

– Yhtään nuuskaa en poikien huulessa ole nähnyt. Asiaan ei siis ole tarvinnut puuttua, sanoo Hämäläinen.

Hänen havaintojensa mukaan nuuskan käyttö jääkiekkopiireissä on viime vuosina selvästi vähentynyt.

– Urheilun vaatimustaso on noussut myös, sanoo Hämäläinen.

Hän arvioi, että pojat ovat sisäistäneet sekä seuran arvot että oman joukkueen säännöt. Saipalla on nollatoleranssi päihteiden käytön kanssa. Jokainen joukkue laatii myös omat sääntönsä ja huolehtii niiden noudattamisesta.

"Noista aineista ei ole urheilijalle mitään hyötyä"

Saipan junioripäällikkö Mikko Pylkkönen valmentaa alle 12-vuotiaita jääkiekkoilijoita.

– Heidän kanssaan en ole törmännyt nuuskan käyttöön, sanoo Pylkkönen.

– Kyllähän 2000-luvun alkupuolella kiekkopiireissä nuuskattiin ja tupakoitiin enemmän kuin nykyisin, hän sanoo.

Pylkkösen mielestä ehkäisevä päihdetyö on ilman muuta tarpeellista.

– Jääkiekkoliitto huolehtii meillä siitä. Liitto toimittaa materiaalia ja valistusta sekä pelaajille että heidän vanhemmilleen, sanoo Pylkkönen.

NST:n Jarno Vallen valmennettavat ovat 14–16-vuotiaita salibandyn pelaajia.

– En ole havainnut nuuskan käyttöä peleissä enkä harjoituksissa. Puuttuisin ilman muuta, jos tilanne sitä vaatisi. Noista aineistahan ei urheilijalle ole mitään hyötyä, sanoo Valle.